Benelux-maiden Suomalaisen Merimieskirkon edusta noin kuukausi Brysselin terrori-iskujen jälkeen. Kuva: Piia Lännenpää.

Ajankohtaista

Bryssel on terrori-iskujen jälkeen ystävällisempi ja yhteisöllisempi

Pariisin iskujen jälkeen Bryssel oli varpaillaan. Omaan kaupunkiin kohdistuneista iskuista on merimieskirkon Piian Lännenpään mukaan toivuttu nopeammin.

21.04.2016 15:56
Tarmo Ylhävuori

Viime vuoden marraskuussa Pariisissa tapahtui kuusi terrori-iskua eri puolella kaupunkia. Se sai myös brysseliläiset varpailleen.

”Kun Pariisin isku tapahtui, Brysselissä nostettiin terrorin uhkataso korkeimpaan mahdolliseen. Silloin olivat koulut ja ostokeskukset kiinni. Kaikki tapahtumat peruttiin, eikä metro liikennöinyt. Koko kaupunki oli täynnä sotilaita ja poliiseja”, kertoo Brysselin Suomalaisen Merimieskirkon johtava sosiaalikuraattori Piia Lännenpää.

Se oli sitten pelkkää toimittajien puhelinsoittoihin ja sähköposteihin vastaamista.”

Tasan kuukausi sitten pelot kävivät toteen. Brysselissä räjähti kolme pommia: kaksi Zaventemin lentokentällä ja kolmas Maelbeekin metroasemalla.

Lännenpään mukaan kaupunki tuntui odottavan jotakin tapahtuvaksi ja sen realisoituessa perusarkeen päästiin nopeasti kiinni.

Iskujen jälkeen paniikki oli hänen mukaansa vähäisempää kuin Pariisin tapahtumien jälkeen: ”Iskun jälkeen kului päivä ja sitten kaupunki palautui normaaliarkeen. Metrojen liikennettä vähän vähennettiin ja Maelbeekin asema on edelleen kiinni.”

Kello 9 aikaan aamulla Maelbeekin asemalta lähteneessä metrojunan keskimmäisessä vaunussa räjähti pommi. Se surmasi ainakin 20 henkilöä. Kuvankäsittely: Maija Saari

Iskupaikalle vain kymmeniä metrejä

Terrori-isku ei juuri lähemmäs voi tulla. Maelbeekin asemalta on noin 100 metriä EU-komissioon ja vain 50 metriä Brysselin suomalaiselle merimieskirkolle.

Merimieskirkolta ei ole lyhyestä välimatkasta huolimatta näköyhteyttä metroasemalle.

Poliisi evakuoi merimieskirkon väen kirkkorakennuksesta. Lännenpää työkavereineen seurasi tapahtumia uutisista samalla tavoin kuin suurin osa kaupunkilaisista.

Kirkko pidettiin suljettuna viranomaisten kehotuksesta iskupäivänä. Pelkona oli, että iskuja voisi tulla lisää. Siksi ihmisiä kehotettiin välttämään julkisilla paikoilla liikkumista.

Kuuden tunnin jälkeen työntekijät pääsivät palaamaan kirkolle.

”Se oli sitten pelkkää toimittajien puhelinsoittoihin ja sähköposteihin vastaamista. Päivä meni sitten siinä”, Lännenpää kuvailee.

Puhelin toimi tosin epävarmasti, sillä langattomat verkot ruuhkautuivat.

Kriisi yhdisti Brysselin suomalaiset

Heti seuraavana päivänä iskun jälkeen Lännenpää ja merimiespappi olivat tavattavissa kirkolla.

”Monet sellaiset suomalaiset löysivät tiensä meille, vaikka he eivät ole koskaan kirkolla käyneet. He halusivat käydä suomalaisten kanssa asiaa läpi. Suomalaiset kokevat asiat samalla tavalla. Moni muu ei ymmärrä, millaisesta kulttuurista olemme tulleet”, kertoo Lännenpää.

Monissa muissa maissa väkivallan uhka on eri tavalla läsnä arjessa kuin Suomessa.

Yleinen ilmapiiri on se, että ei anneta pahuudelle valtaa.”

Ihmisten kanssa keskusteltiin esimerkiksi sitä, miten maailmassa voi tapahtua pahuutta. Keskusteluja oli yhtä monta erilaista kuin keskustelijaa.

Merimieskirkolla viikko ei ollut kuitenkaan erityisen vilkas. Kirkolla käyvät suomalaiset ovat tottuneet käyttämään Maelbeekin metroasemaa, joka on edelleen suljettuna.

Toisaalta pelon takia ihmiset varoivat iskujen jälkeen muutaman päivän metrolla liikkumista.

Omaiset pääsivät tällä viikolla ensimmäistä kertaa iskun jälkeen Maelbeekin metroasemalle. Muuten asema on edelleen suljettu. Kuva: Piia Lännenpää

Iskun tekijöille ei anneta periksi

Iskuja ei ole kuitenkaan unohdettu. Kaupungin keskustassa muistokukille ja -kynttilöille tarkoitetussa paikassa käy edelleen hiljentymässä ihmisiä.

Lännenpään mukaan kaupungin ilmapiiri on muuttunut entistä ystävällisemmäksi ja yhteisöllisemmäksi.

”Yleinen ilmapiiri on se, että ei anneta pahuudelle valtaa. Jos iskun tarkoitus oli edes vähimmässä määrin elämän pysähtyminen, ei tätä tarkoitusta haluta toteuttaa”, toteaa Lännenpää.

Isku osui keskelle pääsiäistä edeltävää hiljaista viikkoa. Merimieskirkko avautui yleisölle vasta kiirastorstaina.

Torstai-iltana kirkossa pidettiin muistohetki Brysselin tilanteen vuoksi. Iskuissa kuoli 32 henkilöä ja kymmeniä loukkaantuneita on edelleen sairaalassa.

Belgian viranomaiset pitävät edelleen terrorismin uhkaa toiseksi korkeimpana neliportaisella asteikolla.

Brysselin lisäksi neljä iskua kuukauden sisällä

Maaliskuun 22. päivä Belgian Brysselissä kuoli lentokentälle ja metroasemalle tehdyissä iskuissa ainakin 32 henkilöä ja satoja haavoittui.

27.3. Pakistanin Lahoressa itsemurhapommittaja tappoi ainakin 70 ihmistä. Valtaosa uhreista oli naisia ja lapsia.

Samaan kuun lopussa egyptiläinen lentokone kaapattiin. Tilanne päättyi kuitenkin onnellisesti, sillä kaikki koneen 55 matkustajaa ja henkilökunta selviytyivät tilanteesta.

Seuraavana päivänä Kaakkois-Turkissa hyökättiin pikkubussiin. Iskussa kuoli ainakin seitsemän ihmistä ja haavoittuneita oli 27.

Tällä viikolla iskettiin Afganistanin pääkaupungissa Kabulissa. Itsemurhapommittaja räjäytti itsensä ja ainakin 64 muuta ihmistä. Satoja ihmisiä loukkaantui.