Diakonit kohtaavat ihmisiä paitsi vastaanotolla, niin myös erilaisissa tapahtumissa kuten ruokailuissa. Kuvassa Hakunilan seurakunnan diakoni Heli Leskinen. Kuva: Hans von Schantz
Diakoniatyön tarve pääkaupunkiseudulla kasvaa
Ihmisiä painavat talousvaikeudet, ihmissuhteet ja terveyspulmat. Myös ruoka-avulle on kysyntää.
Moni pääkaupunkiseutulainen joutui viime vuonna kääntymään diakoniatyön puoleen. Esimerkiksi Helsingin seurakuntien diakoniatyöntekijöillä oli viime vuonna runsaat 21 000 henkilökohtaista asiakaskontaktia. Keskustelujen aiheina olivat useimmiten talousvaikeudet sekä terveys- ja ihmissuhdepulmat. Diakoniatyön asiakaskunta on nuortunut, ja etenkin yksinhuoltajien osuus apua hakeneista on kasvanut. Suurin osa diakonia-asiakkaista oli viime vuonna työttömänä tai muusta syystä työelämän ulkopuolella.
Taloudellista apua Helsingissä jaettiin noin 526 000 euroa, mikä on hieman enemmän kuin vuonna 2014. Apu sisältää ruokakaupan ja apteekin osto-osoituksia, laskujen maksamista sekä kriisiavustuksia.
Myllypuron elintarvikejakelussa kirjattiin vuonna 2015 noin 105 000 käyntiä, keskimäärin 750 käyntiä jakokerralla. Monen avuntarve on pitkittynyt, ja leipäjonossa käydään vuosia.
Myös Espoossa ja Vantaalla ruoka-avulle on tarvetta
Vantaalla seurakuntien diakoniatyöllä asiakaskontakteja oli viime vuonna 68 000, joista henkilökohtaisia tapaamisia oli noin 9 400. Määrä kasvoi noin kymmenellä prosentilla edellisvuoteen nähden.
Diakoniatyön ruokailuihin osallistui noin 10 400 ihmistä. Ruokakasseja jaettiin 390 ja diakonia-avustuksia yli 200 000 eurolla. Lisäksi Vantaan seurakunnat ovat mukana Yhteinen pöytä -hankkeessa, joka jakaa hävikkiruokaa eri puolilla Vantaata.
Diakoniatyön asiakasmäärät ovat kasvaneet myös Espoossa. Esimerkiksi ruokakasseja jaettiin Espoossa viime vuonna 25 904, joka on 1 900 kassia enemmän kuin vuonna 2014. Diakoniaruokailuissa kävi lähes 23 000 ihmistä. Taloudellista apua suoraan asiakkaille Espoossa jaettiin 198 000 euron edestä.
Seurakuntien diakoniatyötä eivät tee pelkästään seurakuntien diakoniatyöntekijät, vaan mukana on myös suuri joukko vapaaehtoisia Espoossa, Vantaalla ja Helsingissä. Heitä on töissä esimerkiksi ruokailuissa, ruokajakeluissa, kahvilatoiminnassa ja kotikäynneillä.
Leikkaukset osuvat heikoimpiin
Helsingin seurakuntien diakoniatyössä näkyy, kuinka yhteiskunnan toteuttamat ja kaavailemat leikkaukset etuuksiin ja tukipalveluihin vaikuttavat juuri kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. Vaikka yhteiskunnan linjauksena on hoitaa ihmiset kodeissaan, leikkaukset vaarantavat vanhusten ja vammaisten pärjäämisen omillaan. Hallitus on esittänyt muun muassa yli 75-vuotiaiden vammaisten tukia ja palveluja karsittavaksi ja muutettavaksi harkinnanvaraisiksi.
- Kuljetuspalvelujen ja päivätoiminnan karsiminen voi kaventaa iäkkään vammaisen elämänpiirin pahimmillaan omaan huoneeseen. Kun ei enää ole mahdollisuutta lähteä neljän seinän sisältä toisten seuraan, syntyy toivottomuutta ja ulkopuolisuutta, sanoo Helsingin seurakuntien diakoniatyön päällikkö Kirsi Rantala.
Lisäksi diakoniatyöntekijät saavat viestiä esimerkiksi siitä, millaisia vaikutuksia vuoden alussa käyttöönotetulla lääkekulujen 50 euron alkuomavastuulla on.
– Kaikilla ei ole varaa ostaa tarvitsemiaan lääkkeitä heti, vaan lääkeostoksiin on haettava ensin toimeentulotukea. Tai lääkkeitä on varaa ottaa vain joka toinen päivä, Rantala jatkaa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Helsingissä on Suomen suurimmat erot asukkaiden sairastavuudessa
AjankohtaistaHelsinkiläiset sairastavat muuta maata vähemmän kansantauteja. Silti työikäisten kuolleisuus on selvästi muuta Suomea suurempi.