Kaakaopapu ja suklaapala.
Eettistä suklaata saa etsiä urakalla − Suomessakin
Suomen suurin suklaanvalmistaja Fazer siirtyy kokonaan vastuullisen kaakaon käyttöön vuoden 2017 alusta.
Satatuhatta kiloa. Niin paljon suklaata valmistetaan Fazerin Vantaan tehtaalla joka ainoa vuorokausi.
Tummaan herkkuun on kuitenkin liittynyt kitkerä sivumaku. 70 prosenttia maailman kaakaosta viljellään Länsi-Afrikassa. Eri tutkimusten mukaan noiden kaakaotilojen työskentelyolosuhteet voivat olla tosi kurjat, ja on paikkoja, joissa lapset raatavat viljelmillä orjatyön kaltaisissa oloissa.
Toisaalta Fazerin suklaapakkauksissa ei ole ollut mitään mainintaa kaakaon alkuperästä, saati tuotannon eettisyydestä.
Ennen kuin tänä syksynä. Isojen levyjen taakse on ilmestynyt suhteellisen huomaamaton teksti kultakirjaimin: "Valmistettu taidolla vastuullisesta kaakaosta."
Sertifiointia ja suoria viljelijäohjelmia
Kaakaon alkuperästä ja reilun kaupan periaatteista kiinnostuneet kuluttajat kuulivat jo vuonna 2010, että Fazer aikoo siirtyä vastuullisesti tuotettuun kaakaoon vuoteen 2017 mennessä. Monen mielestä siirtyminen on kestänyt kovin kauan. Esimerkiksi Panda on jo vuosia käyttänyt suklaalevyissään UTZ-sertifioitua kaakaota.
Suklaakääreiden ja mainoskampanjoiden ulottumattomissa Fazer on kuitenkin pikkuhiljaa kasvattanut vastuullisesti tuotetun kaakaon osuutta raaka-ainehankinnoissaan.
– Pääsemme tavoitteeseen. Vuoden alussa kaikki käyttämämme kaakao täyttää vastuullisuuskriteerit, sanoo Fazer Makeisten viestintäjohtaja Liisa Eerola.
– Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala
Yritys ostaa raaka-ainetta kaakaovoina, kaakaomassana ja kaakaojauheena kolmen eri sertifiointijärjestelmän piiriin kuuluvilta tuottajilta. Ne ovat UTZ, Rainforest Alliance ja Reilu kauppa. Lisäksi Fazerilla on kaksi suoraa viljelijäohjelmaa. Nigeriassa ja Ecuadorissa näissä ohjelmissa on mukana 6 000 kaakaonviljelijää.
Vuonna 2015 sertifioidun kaakaon osuus oli 49 prosenttia, ja suorien ohjelmien kautta hankittiin 23 prosenttia. Tänä vuonna sertifioidun kaakaon osuus on noussut noin 60 prosenttiin.
– Viljelijäohjelmat on rakennettu yhdessä kumppaniemme, kaakaota ostavien yritysten, kanssa. Muillakin suklaatoimijoilla on vastaavia ohjelmia, Eerola kertoo.
Fazer maksaa kaakaosta viljelijöille preemiot eli lisämaksun.
– Ohjelmien preemiot ovat samalla tasolla kuin sertifioinneissakin. Lisäksi viljelijöille tarjotaan koulutusta ja uusia, parempia kaakaopuun taimia. Ohjelmaan sisältyy tukea koko yhteisölle koulujen ja kaivojen muodossa. Projektit valitaan yhteistyössä viljelijöiden kanssa. Nigeriassa on koulutettu 50 vastuuhenkilöä, jotka voivat puuttua lapsityövoiman käyttöön viljelmillä.
Fazer sanoo pystyvänsä jäljittämään suorien ohjelmien kautta ostetun kaakaon Vantaan suklaatehtaalta aina yksittäiselle kaakaotilalle asti.
Johtotähtenä jäljitettävyys
Kaakaon jäljitettävyys on ollut Fazerin avainkäsite vastuullisuudessa. Miksi?
– Se on ainoa keinomme todentaa, että kaakao on vastuullisesti tuotettu. Nigeriassa ja Ecuadorissa tiedämme viljelijöiden nimetkin, Liisa Eerola sanoo.
Jäljitettävyyden lisäksi Fazer ilmoittaa kaakaonhankinnan lähtökohdakseen World Cocoa Foundationin kolme periaatetta: ihmisten hyvinvointi, elinkeinon kannattavuus ja elinympäristöstä huolehtiminen.
– 80 prosenttia maailman kaakaonviljelijöistä ei ole minkään sertifikaatin piirissä. Haluamme kehittää myös heidän elinkeinoaan, ja siksi Fazerilla on yhdistelmä monenlaisia toimia, Liisa Eerola sanoo.
Auditoinnilla autuaaksi?
Sertifiointijärjestelmien kivijalka ovat vastuullisuuskriteerit ja kolmannen osapuolen, ei myyjän eikä ostajan, tekemä auditointi, jolla kriteerien täyttymistä valvotaan.
Yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva kansalaisjärjestö Finnwatch on suhtautunut kriittisesti kaakaoyritysten omiin vastuullisuusohjelmiin. Finnwatchin mukaan ne ovat tervetulleita, mutta eivät yksinään riitä takaamaan vastuullista suklaantuotantoa.
Esimerkiksi Marabou-merkin omistava Mondelez-yhtiö luopui sertifioidun kaakaon käytöstä ja korvasi sen Cocoa Life -ohjelmalla, johon ei kuulu auditointia.
– Kun jokin taho valvoo itse itseään, valvonta ei ole samalla lailla uskottavaa, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.
Hän painottaa sertifioinnissa sitä, että ulkopuolinen taho asettaa vastuullisuuskriteerit ja päättää, täyttääkö tila kriteerit. Niiden on oltava myös riittävän konkreettisia.
– Auditointikriteerit eivät ole koskaan ylätasolla. Jos ne ovat laadukkaita, ne ovat yksityiskohtaisia ja konkreettisia. ILO:n määrittelemät työelämän periaatteet eivät riitä, vaan manuaalissa on määriteltävä esimerkiksi, miten työaika lasketaan, Vartiala havainnollistaa.
– Yleensä yritysten omissa ohjelmissa kriteereitä ei ole määritelty tarkasti eikä niiden noudattamisesta saada tietoa.
Yhteiset EU-kriteerit vuonna 2017?
Liisa Eerolan mukaan Fazerin suoriin ohjelmiin kuuluu auditointi. Yritys nimeltä Ecocert auditoi Nigerian ohjelman tänä vuonna.
– Hyvään tulokseen päästiin lapsityövoiman käytön ehkäisyssä. Varsin positiivista oli se, että koulutuksessa painotetut asiat näkyivät viljelijöiden toimintatavoissa. Se tarkoittaa muun muassa hyviä käytäntöjä viljelyssä ja ympäristönsuojelussa.
– Viljelijöiden ensiapuvalmiuksia on vahvistettava. Esiin nousi suojavarusteiden puuttuminen lannoitteiden ja torjunta-aineiden käytössä. Syksyn aikana on toimitettu 400 yksikköä suojavarusteita sekä koulutettu asiaan erikoistuvia ja vastuutettuja viljelijöitä niiden käyttöön.
Ecocert on auditoinut myös Fazerin koko vastuullisen kaakaon hankintamallin.
EU-tasollakin tapahtuu: Euroopan standardisoimisliitto on jo parin vuoden ajan valmistellut eurooppalaista kaakaostandardia. Myös Fazer ja Panda ovat mukana työssä. Sen tavoitteena on luoda koko alalle yhteiset vastuullisen ja jäljitettävän kaakaon kriteerit. Standardin pitäisi valmistua vuonna 2017.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kirkko Helsingissä ryystää nyt virallisesti Reilut kahvit
AjankohtaistaEspoon ja Vantaan seurakuntayhtymissä Reilun kaupan kahvia on juotu jo entuudestaan.