Suomeen Reilun kaupan kahvia tulee ympäri maailmaa, muun muassa Hondurasista, Guatemalasta, Perusta, Tansaniasta ja Kolumbiasta, jossa tämän kuvan kahvimarjat kasvoivat.
Kirkko Helsingissä ryystää nyt virallisesti Reilut kahvit
Espoon ja Vantaan seurakuntayhtymissä Reilun kaupan kahvia on juotu jo entuudestaan.
Helsingissä on 21 seurakuntaa, joiden yhteenlaskettu jäsenmäärä on 345 000. Vain harvat organisaatiot kuluttavat kahvia niin paljon kuin Kirkko Helsingissä.
Nyt tämä kahvi on sertifioidusti reilua, sillä Reilu kauppa ry on myöntänyt Helsingin seurakuntayhtymälle Reilun kaupan seurakuntayhtymä -tittelin.
Osa seurakunnista on keittänyt Reilun kaupan kahvia ja teetä jo 1990-luvulta lähtien, jolloin Reilu kauppa ry perustettiin. Reilun kaupan titteli voidaan myöntää, kun seurakunnista 75 prosenttia keittää Reilua kahvia ja teetä.
– Moni seurakunta on jo kymmenen vuoden ajan ollut virallisesti Reilun kaupan seurakunta, ja monet ovat käyttäneet Reilun kaupan kahvia, vaikka asiaa ei olisi virallistettu, sanoo Helsingin seurakuntayhtymän ympäristöasiantuntija Elina Hienonen.
– Viimeisimmäksi päätöksen käyttää reilun kaupan kahvia virallisti Pitäjänmäen seurakunta, Hienonen sanoo.
Seurakunnat ovat muille yhteisöille esimerkkinä siitä, että käytetyt tuotteet hankitaan vastuullisesti.
– Sanna Räsänen
Kirkko näyttää esimerkkiä
Reilu kauppa ry:n tiedottajan Sanna Räsäsen mukaan kirkko Helsingissä antaa tärkeän signaalin.
– Tällä on tuplamerkitys. Hankitut kahvikilot luonnollisesti mitataan, mutta niiden lisäksi on suuri viestinnällinen arvo, että kirkko tukee Reilua kauppaa. Seurakunnat ovat muille yhteisöille esimerkkinä siitä, että käytetyt tuotteet hankitaan vastuullisesti, Räsänen sanoo.
Kirkossa juodaan niin paljon kirkkokahveja, että siirtymisellä Reiluun kauppaan on myös taloudellista painoa.
– Suuria Reiluun kauppaan sitoutuneita organisaatioita ovat tietenkin yritykset, jotka hankkivat Reilun kaupan raaka-aineita. Tällä hetkellä Reilun kaupan kaupungin tai kunnan arvonimen on Suomessa saanut 15 kuntaa. Niiden joukossa ovat myös Helsinki, Espoo ja Vantaa, sanoo tiedottaja Sanna Räsänen Reilu kauppa ry:stä.
Asenteet ovat muuttuneet valikoiman laajentuessa
Kaikki seurakunnat eivät kuitenkaan ole virallisesti sitoutuneet reiluun kauppaan.
– Joidenkin kohdalla voi olla, ettei asia vain ole tullut mieleen, Elina Hienonen arvuuttelee.
– Aikoinaan, kun Reilun kaupan kahvi tuli Suomeen, sen makua vieroksuttiin. Lisäksi kahvin laatukin saattoi vaihdella. Nykyään Reilun kaupan tuotevalikoima on laajentunut, ja kahveissa on suuria hintaeroja, Hienonen sanoo.
Hänen mukaansa seurakuntien on tällä hetkellä vaikea perustella, mikseivät ne käyttäisi Reilun kaupan tuotteita.
Reilun kaupan seurakunta -arvonimi on nykyään 122 seurakunnalla tai seurakuntayhtymällä. Ne käyttävät pelkästään Reilun kaupan kahvia ja teetä.
Lisäksi muun muassa saatavuuden ja sesongin mukaan Reilun kaupan seurakunnat käyttävät myös Reilun kaupan kaakaota, suklaata, jalkapalloja, ruusuja ja tuoremehua.
Mikä on Reilu kauppa?
- Reilu kauppa on 1980-luvulla syntynyt järjestelmä. Siinä tuottajalle maksetaan hinta, joka kattaa kestävän tuotannon kustannukset.
- Suurtilojen työntekijät saavat vähintään lakien mukaista ja asteittain nousevaa palkkaa, asialliset työolot ja oikeuden liittyä ammattiyhdistyksiin.
- Reilussa kaupassa lapsityövoiman hyväksikäyttö on kielletty eikä Reilun kaupan tiloilla saa käyttää ympäristölle haitallisia aineita
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Uusisilta: Suomalaisten kahvinjuonti on ikävä ongelma, josta ei haluta puhua
PuheenvuorotSiitä kyllä puhutaan, että soijan tuomien Etelä-Amerikasta Suomeen on ongelmallista. Harva sen sijaan puhuu siitä, että samanlaiset ongelmat koskevat myös kahvia.
