Entiset maaorjat kärsivät yhä Nepalin maaseudulla, vaikka luvallinen riisto loppui
Pardeshni Chaudahari ja Lawari Chaudahari työskentelevät riisipelloillaan. Pelto on osa pilottihanketta, jonka toivotaan jatkuvan ja tarjoavan lisää työtä entisten maaorjien yhteisölle.

Pardeshni Chaudahari ja Lawari Chaudahari työskentelevät riisipelloillaan. Pelto on osa pilottihanketta, jonka toivotaan jatkuvan ja tarjoavan lisää työtä entisten maaorjien yhteisölle.

Entiset maaorjat kärsivät yhä Nepalin maaseudulla, vaikka luvallinen riisto loppui

Monet jäivät tyhjän päälle, kun vuosisatoja vanha velkaorjuuden perinne katkaistiin.

Vuosisatoja vanha velkaorjuuden perinne katkaistiin Nepalissa yli kymmenen vuotta sitten. Velkatyösuhteen päättyminen jätti monet perheet tyhjän päälle ilman omaa maata, koulutusta tai toimeentuloa. Nepalin valtio on ilmoittanut tämän vuoden olevan viimeinen, kun entiset maaorjat voivat rekisteröityä ja hakea heille kuuluvia avustuksia.

– Meitä kohdeltiin kuin eläimiä, kertoo 90-vuotias Champi Chaudhari ajastaan maaorjana.

Champi Chaudhari eli vuoteen 2001 asti kamaiyana eli velkaorjuudessa tehden työtä isännälleen ja jäljelle jäävällä ajalla itselleen. Kaikki tuotto jäi isännille ja hänelle itselleen ei mitään. Nyt Chaudhari elää Gaurigangan kylässä Länsi-Nepalissa entisten maaorjien yhteisössä.

– Nyt voin todella hyvin. Enää minun ei tarvitse työskennellä ja täällä on kaikki mukavuudet, Champi Chaudhari kertoo onnellisena.

Kyläyhteisö on saanut maanviljelyn hyvin käyntiin ja maataloustyöt työllistävät perheiden vanhempia. Yhteisö tukee toisiaan monin tavoin, esimerkiksi hoitamalla naapureiden lapsia, kun toisen on mentävä torille myymään vihanneksia. Campi Chaudharin ei tarvitse enää tehdä töitä. Kylän vanhimpana hän saa nyt nauttia elämästään.

Champi Chaudhari eli vuoteen 2001 asti velkaorjuudessa.

Champi Chaudhari eli vuoteen 2001 asti velkaorjuudessa.

Toimeentulon puute ajaa miehiä naapurimaihin

Nepalissa on pitkä historia erilaisia velkaorjuuden muotoja. Haliya-orjuus kiellettiin vuonna 2008 ja kamaiya-orjuus vuonna 2000. Molemmissa järjestelmissä työ on tarkoittanut raskasta maataloustyötä talon isännälle.

Kun maaorjuus lakkautettiin ja velat annettiin anteeksi, jäivät monet tyhjän päälle eikä tilanne ole vieläkään kunnossa. Nyt Nepalin valtio on julistanut tämän vuoden viimeiseksi hetkeksi rekisteröityä ja hakea avustuksia, kuten omaa maapaikkaa.

Kaikkia entisiä maaorjia tieto ei ole tavoittanut. Riskinä on myös se, että maapaikka osoitetaan jostain muualta kuin nykyisestä asuinpaikasta. Monet ovat asuneet alueella lähes parikymmentä vuotta, joten siirtyminen muualle tarkoittaisi myös irrottautumista omasta yhteisöstä ja kotiseudusta.

Tarve työpaikoille, toimeentulolle ja elämän sisällölle on suuri.

Toimeentulon puute ja alueen huonot työllistymisvaihtoehdot ajavat etenkin miehiä töihin naapurimaihin, erityisesti Intiaan. Naiset jäävät kotiin hoitamaan lapsia. Tarve työpaikoille, toimeentulolle ja elämän sisällölle on suuri.

32-vuotias Sharada Chaudhari elää kahden lapsensa kanssa entisten maaorjien yhteisössä Gaurigangan kylässä. Sharada Chaudhari on kylänsä voimahahmo ja vetää paikallista naistenryhmää. Hän valikoitui tehtävään, koska oli kylän ainoa lukutaitoinen nainen – ja sai kannustusta mieheltään. Chaudharin mies on työskennellyt viimeiset neljä vuotta Malesiassa huonekalutehtaassa.

– Kaikki miehet eivät halua, että puoliso on paljon poissa kotoa. Ryhmänjohtajan roolissa tapaan paljon ihmisiä ja se tekee minut onnelliseksi, Sharada Chaudhari kertoo.

Miehen työskennellessä ulkomailla on yhteisön ja perheen tuki erityisen tärkeää. Chaudharin tytär auttaa esimerkiksi ruuanlaitossa kotona silloin, kun Chaudharin on työskenneltävä muualla.

Sharada Chaudhari johtaa paikallista naistenryhmää. Hänen miehensä työskentelee monien muiden tapaan Malesiassa, sillä alueella ei ole tarpeeksi töitä.

Sharada Chaudhari johtaa paikallista naistenryhmää. Hänen miehensä työskentelee monien muiden tapaan Malesiassa, sillä alueella ei ole tarpeeksi töitä.

Kuivuus maanviljelyn haasteena

Loppukeväästä Länsi-Nepalissa on kuuma. Kailalin alueella lämpötila nousee päivittäin yli neljänkymmenen asteen, ja kuivuus hankaloittaa maaseudun elämää ennen kesä-heinäkuussa alkavaa monsuunia. Ilmastonmuutos vaikuttaa täällä niin, että sateet eivät aina tule ajallaan, mutta kuuma alueella on ollut jo aiemmin.

Kuivuus ei ole alueen ainoa ongelma. Kaikki yhteisön jäsenet eivät ole saaneet rekisteröityä omaa maapaikkaansa. Maattomana eläminen tuo epävarmuutta ja kaventaa mahdollisuuksia esimerkiksi maanviljelysten kasvattamiseen.

Ennen olin työtön, mutta nyt työllistän itseni, ja se tekee onnelliseksi.
– Jagat Kumari Kathariya

”Ennen olin työtön, mutta nyt työllistän itseni ja se tekee onnelliseksi. Nykyään myös kyläläiset kunnioittavat minua, koska olen liikenainen

”Ennen olin työtön, mutta nyt työllistän itseni ja se tekee onnelliseksi. Nykyään myös kyläläiset kunnioittavat minua, koska olen liikenainen", kertoo kahvilaa pitävä Jagat Kumari Kathariya.

Maanviljelystä saatu toimeentulo takaa perheille ruuan ja lapsille koulunkäynnin, mutta sen vaikutukset ovat merkittävät muillakin tavoin. Jagat Kumari Kathariya työllistää itsensä pitämällä pientä kahvilaa, missä hän myy valmistamiaan ruokia.

– Ennen olin työtön, mutta nyt työllistän itseni, ja se tekee onnelliseksi. Nykyään myös kyläläiset kunnioittavat minua, koska olen liikenainen, Kathariya sanoo

Toistaiseksi Kathariya työskentelee myös omalla maapalstallaan, mutta toiveena on saada kauppa kannattamaan niin hyvin, ettei muita töitä tarvitse tehdä. Tuotoilla hän haluaa niin ikään taata 5- ja 7-vuotiaille tyttärilleen kunnon koulutuksen.

– Enää en pelkää mitään, ja minua kunnioitetaan, Kathariya toteaa.

Kirjoittaja on Kirkon Ulkomaanavun tiedottaja, joka kävi Nepalissa tutustumassa entisten maaorjien tilanteeseen.

Maaorja on velkaa isännälleen

Maaorjuus, tai toisin sanoen velkaorjuus, on vuosisatoja vanha käytäntö, joka lakkautettiin Nepalissa virallisesti yli kymmenen vuotta sitten. Maaorja on velkaa isännälleen, ja sen vuoksi pakotettu hänelle määrättyyn työhön, joka on usein raskasta maataloustyötä. Velka kerää korkoa, joten sen takaisin maksaminen on usein mahdotonta. Velka periytyy perheen lapsille.

Kirkon Ulkomaanapu tukee Nepalissa entisten maaorjien oikeuksien toteutumista ja toimeentulomahdollisuuksia. Järjestön projektin kautta on tuettu naisten säästöryhmiä ja osuuskuntia sekä koulutettu yhteisöjä muun muassa maanviljelyyn. Toimeentulon lisäksi projekti on tuonut ihmisten elämään sisältöä ja vahvistanut yhteisöllisyyttä.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi