Espoossa on tulevaisuudessa yhä enemmän tiheään asuttuja alueita, mutta niiden vastapainona myös tilaa ja luontoa. Kuva: Jii Roikonen
Espoo kasvaa ja velkaantuu vauhdilla – kasvulla on kahdet kasvot
Espoo kasvaa voimakkaasti seuraavat vuosikymmenet, eikä se ole sattumaa, vaan valittu linja. Kasvaako Espoo metron vai ihmisten ehdoilla?
Hurjimman ennusteen mukaan vuonna 2050 Espoossa asuu 418 000 asukasta. Lisäystä nykyiseen väkimäärään on peräti 148 000 ihmistä. Maltillisemman arvion mukaan asukkaita on silloin 385 000.
Koko Helsingin seudulla arvioidaan asuvan samana vuonna kaksi miljoonaa ihmistä, ja täällä on yli miljoona työpaikkaa. Luvut käyvät ilmi Espoon kaupungin ennusteista sekä Helsingin seudun maankäyttösuunnitelmasta (Masu 2050).
"Kaupungistuminen on iso trendi. Se tuo pääkaupunkiseudulle ihmisiä ja työpaikkoja. Espoo kasvaa keskimäärin 4 000 asukkaalla vuodessa", sanoo Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markus Torkki (kok.).
Asukasmäärän kasvu koostuu kolmesta osasta: maahanmuutosta, maan sisäisestä muutosta ja syntyvyyden kasvusta. Espoon väestönkasvusta vieraskielisten osuus on tuoreiden tietojen mukaan 73 prosenttia.
Torkin mukaan trendiä on vaikea vastustaa. Yritykset asettuvat sinne, mihin haluavat ja tuovat työpaikkoja mukanaan. Kasvu on hänen mukaansa hyvä asia.
Kasvu ei ole sattumaa
Suomen kaupungistumisen ja pääkaupunkiseudun kasvun taustalta löytyy selkeä poliittinen linjavalinta ja konkreettiset suunnitelmat, joihin Espookin sitoutuu.
Helsingin seutua kehitetään nyt määrätietoisesti metropoliksi. Esimerkki konkreettisten kasvutavoitteiden asettamisesta on MAL-sopimus, jossa sovitaan alueelliset maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelmat.
Suomessa ja koko Euroopassa alettiin muutama vuosikymmen sitten korostaa kilpailukykyä. EU:ta ruvettiin kehittämään maailman kilpailukykyisimmäksi alueeksi.
Pääkaupunkiseudun ja suurimpien yliopistokaupunkien rooli Suomen alueellisessa kehittämisessä alkoi korostua 2000-luvulla. Alettiin puhua metropolipolitiikasta ja tarpeesta luoda kansainvälisesti kilpailukykyinen metropoli.
"Yritystoiminta ja elinvoima ovat Espoon tulevaisuuden ydinkysymyksiä. Otaniemi-Keilaniemi on kansainvälisen tason työpaikkakeskittymä, jossa on yliopisto sekä erikokoisia yrityksiä ja startup-keskuksia", huomauttaa Torkki.
Kaupungin velka kasvaa reippaasti
Kasvu ei välttämättä ole hyväksi nykyisille asukkaille. Päiväkotien, koulujen, asuntojen ja infran rakentaminen maksaa. Useimmiten maksajana on kaupunki eli espoolaiset veronmaksajat.
"Tiukassa puristuksessa ollaan, sillä palvelujen rakentaminen on kaupungille kallista. Kaupungin velka tulee kasvamaan nykyisestä reippaasti, mutta tavoitteena on saada se taittumaan vuonna 2020", arvioi Markus Torkki.
Tiukassa puristuksessa ollaan, sillä palvelujen rakentaminen on kaupungille kallista."
- Markus Torkki, Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja
Asuntojen hinnat ovat Espoossa korkeita. Torkin mukaan kaupungilla on vain rajalliset keinot vaikuttaa asiaan, sillä kysyntä ja tarjonta määräävät hinnat. Hän pitää kuitenkin tärkeänä kysymyksenä sitä, miten elinkustannukset saadaan pidettyä Espoossa kohtuullisena.
Torkki miettii, miten pystytään rakentamaan inhimillinen kaupunki, jossa on ekologista asua ja jossa asukkaat viihtyvät. Etenkin metroasemien läheisyyteen syntyy todella tiiviitä alueita.
Metroaseman lähialueet tiiviisti rakennettuja
Huolta Espoon tulevaisuudesta kantaa Torkin lisäksi Lounais-Espoon Omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Paula Pöntynen. Hän istuu myös kaupunkisuunnittelulautakunnassa (peruss.sit.).
"Puolen kilometrin säteelle jokaisesta metroasemasta pitäisi asuttaa 10 000 ihmistä. Esimerkiksi nyt jo täyteen rakennetun Kivenlahden asukasmäärän pitäisi kaksinkertaistua metron rakentamisen seurauksena", Pöntynen kauhistelee.
Hän on huolissaan Hannusjärven kohtalosta. Eteläisessä Espoossa sijaitseva erämaajärveä uhkaa Länsimetron jatkorakentaminen.
"Espoota rakennetaan nyt metroa varten, ei ihmisiä varten. Kalliilla rahalla tehdään korkeita taloja, mutta kenellä on varaa asua niissä? Neliöhintojen ennustetaan kaksinkertaistuvan nykyisestä."
"Metron jatkorakentaminen olisi mahdollista keskeyttää"
Pöntynen uskoo, että Espoossa aletaan nyt ymmärtää, mitä metron tulo tarkoittaa ja mikä on sen kokonaishinta.
"Länsimetro Ruoholahdesta Kivenlahteen tulee olemaan lähes kahden miljardin euron satsaus. Se velkaannuttaa Espoon, heikentää joukkoliikenneyhteyksiä ja pidentää matka-aikoja sekä muuttaa luonnonläheiset asuinalueet kivierämaaksi. Odotusten ja satsauksen välillä on selkeä epäsuhta."
"Metron jatkorakentaminen Matinkylästä Kivenlahteen olisi vielä mahdollista keskeyttää", Pöntynen huomauttaa.
Pysyvätkö nykyiset asukkaat Espoossa alueilla, jotka rakennetaan täyteen? Pöntynen arvioi, että muuttoliikettä syntynee alueille, joissa on väljyyttä ja luonnon läheisyyttä.
Joka kolmas haaveilee maaseudusta
Ylen tuoreesta tutkimuksesta ilmenee, että joka kolmas haaveilee asumisesta maaseudun haja-asutusalueella ja lähes yhtä moni pikkukaupungissa tai taajamassa. Vastaajista vain 11 prosenttia kertoi mieluiten asuvansa suuren kaupungin keskustassa. Enemmistö nuorista haluaa asua kaupunkiseudulla, mutta 50–64-vuotiaista 43 prosenttia muuttaisi maalle.
Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara ei ole yllättynyt kyselyn tuloksista. Ylen haastattelussa hän sanoo, että toisin kuin tiedotusvälineet ja tietyt urbanistit kertovat maailman muuttuvan radikaalilla tavalla, tällaista muutosta ei oikeastaan ole nähtävissä – ei kansainvälisesti eikä Suomessa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Paljon parjatusta Keski-Espoosta tehtiin historiikki
Hyvä elämäAlue on historiateoksen kirjoittaneelle Pirkko Sillanpäälle ja monille muille rakasta kotiseutua.