null Espoolaisia pyrkii kirkolliskokoukseen

Kirkolliskokous kokoontuu Turussa kaksi kertaa vuodessa.

Kirkolliskokous kokoontuu Turussa kaksi kertaa vuodessa.

Espoolaisia pyrkii kirkolliskokoukseen

Seurakuntien luottamushenkilöt ja papit valitsevat uudet edustajat kirkolliskokoukseen.

Uudet kirkolliskokousedustajat valitaan 9. helmikuuta. Kirkolliskokoukseen valitaan 64 maallikkoedustajaa ja 32 pappisedustajaa.

Maallikkoedustajien vaalissa äänioikeutettuja ovat seurakuntien luottamushenkilöt. Papit valitsevat kirkolliskokouksen pappisedustajat.

Uuden kirkolliskokouksen toimikausi on neljä vuotta, 1.5.2016–30.4.2020.

Espoon hiippakunnan alueella on jätetty kaksi ehdokaslistaa sekä maallikko- että pappisvaalissa.

Yhteinen kansankirkko -lista kertoo ehdokkaistaan: "Ehdokkaitamme yhdistää halu rakentaa kansankirkkoa, joka kutsuu elävään seurakuntayhteyteen ja jossa on tilaa eri tavoin ajatteleville."

Tulevan kirkolliskokouskauden tavoitteiksi kerrotaan: "Että seurakunnat säilyvät elinvoimaisina ja omaleimaisina eri puolilla Suomea ja myös omassa hiippakunnassamme. Rakenteiden tulee palvella kirkon perustehtävää. Tavoitteemme on, että kirkkoon liittyjien määrä kasvaa ja evankeliumin sanoma leviää sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti."

Lisäksi pappislista kertoo tavoitteekseen kirkon organisaation ja keskushallinnon uudistamisen ja keventämisen.

Yhteinen kansankirkko -maallikkolistalla ovat ehdolla muun muassa Sari Anetjärvi, Matti Finskas, Topi Haarlaa, Kirsi Rostamo, Heikki Sorvari, Paula Viljakainen ja Päivi Vuorimaa. Pappislistalla ovat ehdokkaina muun muassa Heikki Marjanen, Juha-Pekka Rissanen, Marja-Leena Sarjala, Jouni Turtiainen ja Juha Vähäsarja.

Kevään kirkko -lista kertoo ehdokkaistaan: "Haluamme, että kirkossa hyväksytään erilaiset kristityt ja että kirkosta löytyy tilaa erilaisuudelle. Haluamme kirkon, joka tuntee vastuunsa lähimmäisistä ja ympäristöstä lähellä ja kaukana. Kaiken tämän tukena on hallinto, jossa päätösten valmistelu ja päätöksenteko ovat avointa ja demokraattista."

Tulevan kauden tavoitteitaan Kevään kirkko listaa: "Että kirkko on avoin muutoksille, kristinuskon ydinsanoman ajankohtaiselle tulkinnalle ja tuoreelle hengellisyydelle kulttuurien välisessä Suomessa ja ihmisten arjen keskellä."

Kevään kirkko -maallikkolistalla ovat ehdolla muun muassa Eero Kling, Mikko Korpela, Päivi Käri-Zein, Raija Meriläinen, Eila Musikka, Jouni Mykkänen, Nina Nykvist, Anna Rukko, Päivi Salli, Mirja Tiri ja Lauri Tunkelo. Pappislistalla ovat ehdokkaina muun muassa Meri-Anna Hintsala, Päivi Linnoinen, Margit Peltovirta ja Kalervo Salo.

 

Mikä kirkolliskokous?

Kirkolliskokous on kirkon ylin toimielin. Se käsittelee kirkon oppia ja työtä sekä kirkon lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta. Se kokoontuu kaksi kertaa vuodessa.

Kirkolliskokoukseen valitaan Espoon hiippakunnasta vuosiksi 1.5.2016 - 30.4.2020 seitsemän maal­likkoedustajaa ja kolme pappisedustajaa. Vuoden 2012 vaaleissa Espoon hiippakunnan maallikoiden äänestysprosentti oli 82,2 ja papiston 77,5 prosenttia.

Uusi kirkolliskokous kokoontuu toukokuussa ensimmäiseen istuntoonsa. Asialistalle tullee arkkipiispan vaalitavan muutos. Uudessa mallissa Turun arkkihiippakunnan äänten suhteellinen painoarvo vähenisi ja muiden hiippakuntien mahdollisuus vaikuttaa arkkipiispan valintaan vahvistuisi.

 

Kevään kirkko -ehdokaslista

Mitä piditte kriteerinä ehdokaslistallanne pääsemiseen?

Ehdokkaamme ovat hyväksyneet vaaliohjelmamme pääkohdat. Suuntaamme kohti avaraa kansankirkkoa, joka on avoin muutoksille, ydinsanoman ajankohtaiselle tulkinnalle ja tuoreelle hengellisyydelle. Haluamme, että kirkossa hyväksytään erilaiset kristityt ja että kirkosta löytyy tilaa erilaisuudelle. Haluamme kirkon, joka tuntee vastuunsa lähimmäisistä ja ympäristöstä, lähellä ja kaukana. Kaiken tämän tukena on hallinto, jossa päätösten valmistelu ja päätöksenteko ovat avointa ja demokraattista.

Olemme halunneet, että listoillamme olisi monipuolisesti edustettuna eri-ikäisiä ja erilaisen taustan omaavia ehdokkaita eri puolilta hiippakuntaa.

Mikä oli ehdokaslistanne tärkein saavutus päättyneellä kirkolliskokouskaudella?

Olimme valmistelemassa ja kannatimme seurakuntarakenneuudistusta. Käynnistimme keskustelun uuden avioliittolain vaikutuksista kirkossa sekä edistimme monia uudistuksia, kuten sähköisen äänestämisen käyttöön ottamista.

Mikä on tulevan kirkolliskokouskauden tärkein tavoitteenne?

Että kirkko on avoin muutoksille, kristinuskon ydinsanoman ajankohtaiselle tulkinnalle ja tuoreelle hengellisyydelle kulttuurien välisessä Suomessa ja ihmisten arjen keskellä.

Onko listanne osa valtakunnallista verkostoa?

Kyllä, olemme osa valtakunnallista muutoksen tuuli -verkostoa.

Tutustu listan maallikko- ja pappisehdokkaisiin.

Yhteinen kansankirkko -ehdokaslista (maallikot)

Mitä piditte kriteereinä ehdokaslistanne pääsemiseen?

Ehdokaslistamme on historiallinen sikäli, että nyt Lohjan, Tuusulan ja Nurmijärven rovastikuntien ehdokkaat ovat muiden Espoon hiippakunnan edustajien kanssa mukana uudella, laajapohjaisella Yhteinen kansankirkko- listalla. Ehdokkaitamme yhdistää halu rakentaa kansankirkkoa, joka kutsuu elävään seurakuntayhteyteen ja jossa on tilaa eri tavoin ajatteleville. Useimmat ehdokkaistamme ovat kokeneita luottamushenkilöitä, jotka ovat kantaneet vastuuta sekä omissa kotiseurakunnissaan että laajemminkin hiippakunnassa ja kirkossa.

Mikä oli ehdokaslistanne tärkein saavutus päättyneellä kirkolliskokouskaudella?

Päättyneellä kaudella Uudelta yhteinen kansankirkko- listaltamme oli kirkolliskokouksessa viisi edustajaa, jotka tuolloin vielä edustivat kahta eri listaa, Johanna Lumijärvi ja Heikki Sorvari Kirkko lähellä ihmistä -listaa sekä Hannele Karppinen, Anna-Mari Kaskinen ja Tapio Tähtinen Elävä kansankirkko -listaa.

Kaikki edustajamme ovat vaikuttaneet valiokunnissaan rakentavasti kirkkomme parhaaksi.

Anna-Mari Kaskisen aloitteesta kirkkomme saa adventtina 2016 uudet virsikirjan lisävihkot ja aloite kirkon ykseyden vahvistamisesta eteni niin, että piispainkokous julkaisi teesit ykseyden vahvistamiseksi.

Heikki Sorvarin ponsi talousvaliokunnan mietinnössä tarkoittaa noin 18 miljoonan euron säästöä seurakunnille. Vuosina 2012–16 syntynyt Kirkon palvelukeskuksen (Kipa) alijäämä eli 18 miljoonaan euron laina keskusrahastolta oli tarkoitus maksaa suurempina palvelumaksuina vuosina 2018–30. Sen sijaan laina kuitataan maksetuksi (keskusrahaston varathan ovat pääosin peräisin seurakunnilta), palvelumaksuja voidaan laskea nykyisestäänkin ja silti jatkokehitys on turvattu.

Mikä on tulevan kirkolliskokouskauden tärkein tavoitteenne?

Kirkkomme elää murroksen keskellä. Tavoitteemme on, että seurakunnat säilyvät elinvoimaisina ja omaleimaisina eri puolilla Suomea ja myös omassa hiippakunnassamme. Rakenteiden tulee palvella kirkon perustehtävää. Tavoitteemme on, että kirkkoon liittyjien määrä kasvaa ja evankeliumin sanoma leviää sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti.

Onko listanne osa valtakunnallista verkostoa?

Ei vielä virallisesti, mutta olemme valmiita laajentamaan toimintaamme valtakunnalliseksi.

Tutustu listan maallikkoehdokkaisiin.

Yhteinen kansankirkko -ehdokaslista (papit)

Mitä piditte kriteereinä ehdokaslistanne pääsemiseen?

Ehdokkaitamme yhdistää halu rakentaa kansankirkkoa, joka kutsuu kaikkia ihmisiä elävään seurakuntayhteyteen, ja jossa on tilaa eri tavoin ajatteleville. Kaikki pappisehdokkaamme ovat kokeneita kirkollisia vastuunkantajia, jotka ovat toimineet eri tehtävissä sekä omissa kotiseurakunnissaan ja kirkollisissa palvelujärjestöissä että laajemminkin hiippakunnissa ja kirkossa sekä ulkomailla.

Mikä oli ehdokaslistanne tärkein saavutus päättyneellä kirkolliskokouskaudella?

Päättyneellä kaudella uudelta Yhteinen kansankirkko -listaltamme oli kirkolliskokouksessa yksi pappisedustaja ja viisi maallikkoedustajaa, jotka tuolloin vielä edustivat kahta eri listaa. Johanna Lumijärvi ja Heikki Sorvari edustivat Kirkko lähellä ihmistä -listaa sekä Hannele Karppinen, Anna-Mari Kaskinen ja Tapio Tähtinen Elävä kansankirkko -listaa. Pappeja edusti Mika Nurmi Elävä kansankirkko -listalta.

Heidän panoksensa esimerkiksi virsikirjan lisävihkon sisältöön on ollut ratkaisevan merkittävä. Sen lisäksi talousvaliokunnassa vaikuttamisen myötä saatiin läpi seurakunnille hyvä päätös koskien valtionkorvauksen jakamista seurakuntatalouksille sekä maksuja kirkon keskusrahastolle vuodesta 2016 alkaen.

Tämän listan pappisedustajia ei tuolloin vielä ollut mukana kirkolliskokouksessa. Tarjoamme siis Yhteinen kansankirkko -listalta tuoreita kirkolliskokousehdokkaita.

Mikä on tulevan kirkolliskokouskauden tärkein tavoitteenne?

Kirkkomme elää murroksen keskellä. Tiivistetysti tavoitteemme on, että seurakunnat säilyvät elinvoimaisina ja omaleimaisina eri puolilla Suomea ja myös omaa hiippakuntaamme. Tämän tavoitteen haluamme tulevan näkyviin neljällä tasolla:

1) Rakenteiden tulee palvella ydintoimintaa. Kirkon organisaatiota ja keskushallintoa tulee uudistaa ja keventää.

2) Diakonaattiuudistus on vihdoin saatava toteutetuksi niin, että kirkko ei ole diakoninen vain juhlapuheissaan, vaan näkyvästi ja vaikuttavasti ihmisten arjessa, jossa kirkon viranhaltijat voidaan selkeästi tunnistaa.

3) Tavoitteemme on, että kirkkoon liittyjien määrä edelleen kasvaa, ja sanoma Kristuksen rakkaudesta ja armosta leviää sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti.

4) Haluamme rakentaa yhteyttä eri tavoin ajattelevien välille kirkossamme.

Onko listanne osa valtakunnallista verkostoa?

Ei vielä rakenteellisesti, mutta olemme jo verkostoitumassa ja valmiita laajentamaan toimintaamme valtakunnalliseksi.

Tutustu listan pappisehdokkaisiin.

Lisätty 14.1. Mika Nurmi Yhteinen kansankirkko (papit) -kohtaan.

Jaa tämä artikkeli: