Koulu kevätretkellä. Koulunkäyntiavustaja Hanna Grönholm siivilöi saippuakuplia toukokuun lopulla. Merisaappaan koulu oli Hvittorpissa kevätretkellä. Kuva: Jukka Granstrom
Espoon leirikeskuksissa on tilaa enemmän kuin käyttäjiä
Seurakunnan leirikeskuksesta voi tilata vaikkapa saunavuoron. Espoon seurakuntayhtymä haluaa keskuksiin lisää kävijöitä.
Hvittorpin kurssikeskus Kirkkonummella paistattelee aamuauringon kilossa. Pihapiiri on hiljainen, toistaiseksi. Pihaan kaartaa tilausbussi, ja autosta purkautuu ulos äitejä, vauvoja ja taaperoikäisiä.
Vaunukansa eli Tapiolan seurakunnan vauvakerholaiset ovat saapuneet.
Laura Pennanen ei ole käynyt Hvittorpissa rippikoululeirinsä jälkeen. Nyt hän on toukokuisella päiväretkellä yhdessä pienen Lilja-tyttärensä kanssa.
Paikka on erilainen kuin ennen: vanha majoitusrajoitus on purettu ja rinteeseen on noussut uudisrakennus.
"Uusi päärakennus on tosi viihtyisä, ei enää niin leirimäinen kuin se entinen", Pennanen sanoo.
Totta on, että Hvittorpin imago ja nimikin ovat muuttuneet. Se ei ole leirikeskus vaan kokous- ja kurssikeskus.
Kolme keidasta kutsuu luokseen
Espoon seurakunnilla on kolme leiri- ja kurssikeskusta: Hvittorp ja Hila Kirkkonummen puolella sekä Velskola Pohjois-Espoossa. Luontokeitaat ovat tulleet monelle espoolaiselle tutuiksi leiri- ja retkikohteina.
Vuonna 2015 leiri- ja kurssikeskuksissa oli yhteensä noin 40 000 kävijää. Kaksi kolmasosaa kävijöistä oli eri seurakuntaryhmien osallistujia, mutta seurakuntien kävijämäärät ovat viime vuosina laskeneet. Etenkin yöpyjiä on entistä vähemmän.
Seurakunnat säästävät kuluissa, ja osa leireistä tai retkistä peruuntuu viime hetkellä.
"Huolimatta talouden kiristymisestä seurakunnat haluavat panostaa leireihin, niiden anti on niin tärkeä monille seurakuntalaisille", sanoo Espoon tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra Antti Kujanpää.
Tuomiokirkkoseurakunnassa kaikkein suosituimpia ovat perheleirit, jotka täyttyvät Kujanpään mukaan hetkessä.
Kesällä kiireistä, syksyllä tilaa löytyy
Aamupäivä Hvittorpissa on alkanut vauhdilla. Vauvakerholaisten lisäksi kurssikeskukseen saapuu kaksi muutakin ryhmää, kouluryhmä Espoonlahdesta ja toinen Olarista.
|
Laura Pennanen vieraili Hvittorpissa pitkästä aikaa pienen Lilja-tyttärensä kanssa. |
Touko- ja elokuun välillä leirikeskuksissa riittää väkeä. Esimerkiksi koululuokat käyvät päiväretkillä ja lisäksi Velskola ja Hila ovat suosittuja leirikoulujen pitopaikkoja.
Hvittorp puolestaan houkuttelee paikalle työyhteisöjä, jotka pitävät vanhassa linnassa tai uudisrakennuksen puolella koulutus- tai virkistyspäiviä.
Harva espoolainen tietää, että myös yksityinen ihminen voi varata leirikeskusten eri tiloja. Esimerkiksi rantasaunan voi vuokrata vaikkapa Hilasta, Hvittorpista tai Velskolasta. Kahden tunnin käyttö maksaa 60 euroa.
"Olisi hienoa koota porukka ja tulla tänne Hvittorpiin saunomaan! En ole tiennyt, että saunaa voi vuokrata. Olen kyllä lukenut Essestä eri tapahtumista ja ajatellut, että tänne tullaan seurakuntaretkille", sanoo Laura Pennanen.
Leiri- ja kurssikeskuksia on markkinoitu viime vuosina yksityisille ihmisille, yrityksille ja yhteisöille. Viime vuonna toimintaa oli 352 päivänä vuodessa.
Uusi päärakennus on tosi viihtyisä, ei enää niin leirimäinen kuin se entinen."- Laura Pennanen
Espoon seurakuntayhtymän leiri- ja kurssikeskustoiminnan päällikkö Eija Nylander sanoo, että tilaa ja palveluita on tarjolla etenkin syys- ja huhtikuun välisenä aikana.
"Esimerkiksi Hvittorpissa järjestetään paljon juhlia: häitä, kasteita, syntymäpäiviä, sukukokouksia ja lakkiaisia."
Ruuan alkuperä kiinnostaa
Hvittorpin keittiö voitti viime vuonna Luomu-SM-palkinnon. Muissakin leirikeskuksissa on viime vuosina suosittu luomu- ja lähiruokaa, esimerkiksi kotimaisia marjoja ja kausituotteita.
"Ruuan alkuperä kiinnostaa, ja monet nuoret haluavat kasvisruokaa", kertoo palveluesimies Marjo Törmänen.
"Ruuan alkuperä kiinnostaa ja monet nuoret haluavat kasvisruokaa, kertovat Marjo Törmänen (vas.) ja Eija Nylander.
Keittiöhenkilökunta kuuntelee kävijöiden toiveita ja pitää huolen siitä, että eri ruoka-aineille allergiset voivat syödä huoleti.
"Pyrimme vähentämään ruokahävikistä aiheutuvaa ilmastotaakkaa. Kokeilemme rippikoululeireillä biojätepussin punnitsemista eli ohjaamme nuoria seuraamaan poisheitetyn ruoan määrää. Vähiten ruokatähteitä tuottava ryhmä palkitaan syksyllä", kertoo Eija Nylander.
Lue lisää leirikeskuksista: Hila, Hvittorp ja Velskola
Mehiläistarhaaja auttaa luontoa
Siivekkäät pölyttäjät jatkavat työtään kaikessa rauhassa kun Ando Kütismaa lähestyy mehiläispesiä.
Pesät sijaitsevat Kütismaan kodin pihapiirissä, Hvittorpin kurssikeskuksen maastossa Kirkkonummella.
"Tulin tänne töihin vuonna 2004, ja aika pian sen jälkeen kysyin työnantajalta, voisinko aloittaa mehiläistarhauksen."
Lupa heltisi helposti, sillä Espoon seurakunnissa ja seurakuntayhtymässä oli alkanut ympäristötyö.
Kütismaa oli oppinut mehiläistarhauksen kotimaassaan Virossa ja päätti kokeilla rakasta harrastustaan maaseudun rauhassa.
Hän toimii kiinteistönhoitaja ja puutarhurina Hvittorpin kurssikeskuksessa.
"Mehiläiset ovat valtavan tärkeitä. Ilman niitä meillä ei olisi ruokaa!", sanoo Kütismaa. "Myöskään kukat eivät kukkisi, eikä metsistä kerättäisi marjoja."
Katsotaanpa lähemmin. Kütismaa selittää mehiläispesän hyörinää ja kertoo, että kesällä ei voi olla pitkään poissa pesien luota.
"Hunaja on eräänlainen sivutuote, sillä sitä mehiläiset tuottavat yli oman tarpeensa", sanoo Kütismaa.
"Tosin hyvin terveellinen sivutuote, kuten tiedämme. Hunaja on monin verroin terveellisempää kuin sokeri ja on silti makeuttajana sokeria tehokkaampi."
Entä miten mehiläistarhuri saa ajan kulumaan talvella?
Hän huoltaa mehiläishoidon tarvikkeita, myy hunajaa ja "odottaa seuraavaa kesää", lisää Kütismaa hymyillen.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Espoon seurakunnat kunnostuttaa rippileirien pitopaikkana tunnetun Velskolan kartanon
AjankohtaistaHilan leirikeskuksen toiminta päättyi viime syksynä, mikä lisää tarvetta jäljelle jääneisiin leirikeskuksiin.
