Espoon tuomiokirkon yli 500-vuotias kattoristikko yllätti tutkijan: ”Kestävän rakentamisen taidonnäyte”
Apulaisprofessori Panu Savolaisen johtama tutkijaryhmä selvittää Suomen keskiaikaisten kivikirkkojen puisten kattorakenteiden arvoituksia.

Apulaisprofessori Panu Savolaisen johtama tutkijaryhmä selvittää Suomen keskiaikaisten kivikirkkojen puisten kattorakenteiden arvoituksia.

Espoon tuomiokirkon yli 500-vuotias kattoristikko yllätti tutkijan: ”Kestävän rakentamisen taidonnäyte”

Kun Espoon tuomiokirkon vesikatto rakennettiin, rakentajat eivät käyttäneen lainkaan sahaa, sillä kaikki on veistetty kirveellä.

Kapea lankkusilta natisee mutta tuntuu silti turvalliselta astua. Kaide sen sijaan tuntuu yhtäkkiä epämiellyttävän likaiselta. Se johtuu siitä, että Aalto-yliopiston arkkitehtuurin historian ja restauroinnin apulaisprofessori Panu Savolainen alkaa puhua naakankakasta.

– Sitä on kirkkojen ullakoilla yleensä missä tahansa, mihin kädellä tarttuu. Siihen nähden tämä Espoon tuomiokirkon ullakko on verraten siisti, Savolainen sanoo.

Ullakolle kiivetään alttarin takaa mentävästä matalasta luukusta, jonka vahtimestari avaa. Portaat kiertyvät jyrkästi. Savolainen on tottunut tällaisiin paikkoihin, sillä hän vetää Kattoristikoiden ratkojat -tutkimusryhmää, joka tutkii Suomen vanhimpia yhä pystyssä olevia puurakenteita. Usein aataminaikaista, yhä käytössä olevaa puutavaraa löytyy, kun kiipeää keskiaikaisen kivikirkon ullakolle. Espoossa kulkua helpottavat 1980-luvulla lankuista rakennetut sillat.

Moniko vuonna 2020 valmistuvista rakennuksista on pystyssä vielä 2600-luvulla? 
– Panu Savolainen

Savolaisen vetämä ryhmä on erittäin poikkitieteellinen: siihen kuuluu muun muassa arkeologian, insinööritieteiden sekä osteologian eli luututkimuksen asiantuntijoita. Taustalla on myös arkkitehtitoimisto Livadyn tekemä pitkä tutkimustyö näiden rakenteiden parissa.

 – Espoon tuomiokirkon kattorakenne koostuu 1480-luvun lopun alkuperäisistä osista. 1820-luvulla kirkko muutettiin ristikirkoksi, ja osa kattorakenteista on veistetty silloin, Savolainen sanoo.

– Sahaa näissä ei ole käytetty lainkaan, vaan kaikki on veistetty sepän takomalla kirveellä. Puusta veistetyt vesikattorakenteet eivät näy ulospäin, mutta ne ovat kestävän rakentamisen taidonnäytteitä. Moniko vuonna 2020 valmistuvista rakennuksista on pystyssä vielä 2600-luvulla? Savolainen pohtii.

Espoon tuomiokirkko rakennettiin 1480-luvulla, kun Suomi oli vielä katolilainen maa.

Espoon tuomiokirkko rakennettiin 1480-luvulla, kun Suomi oli vielä katolilainen maa.

Rakennusoppi saatiin Ranskasta

Kun ennen vanhaan laki määräsi, että seurakunnan pitää itse rakentaa oma kirkko, työvoimana olivat tavalliset seurakuntalaiset.

– Ei tiedetä, kuinka paljon työntekijöitä oli tällaisen kirkon rakentamisessa, mutta eri työvaiheita ovat johtaneet ammattirakennusmestarit, Savolainen arvioi.

 – Monimutkaisempien ja suurten rakenteiden rakennustaitoa on harvoin keksitty paikan päällä. Suomessakin kirkkojen kattorakenteiden rakennustapa ja ratkaisut juontavat erityisesti Ranskaan, josta ne ovat rakentajien liikkeiden myötä kulkeutuneet tänne keskiajan Euroopan pohjoisille laidoille, hän sanoo.

Suomen keskiaikaiset kivikirkot on myös rakennettu yhden mallipohjakaavan mukaan, ja vain yksityiskohdat erottavat ne toisistaan.

– Muihin pohjoismaisiin kivikirkkoihin nähden Suomen keskiaikaiset kivikirkot ovat keskimäärin hyvin suuria. Tämä johtuu siitä, että ne rakennettiin melko myöhään, vasta 1400-luvulla. Toisena syynä on ollut, että meillä on seurakuntia harvakseltaan ja seurakuntien väkimäärä on ollut suuri. Siksi on tarvittu suurempia kirkkoja.

Panu Savolaisen johtama tutkimusryhmä on poikkitieteellinen. Neljän päätoimisen ja yli kymmenen sivutoimisen tutkijan erityisaloihin kuuluvat esimerkiksi arkeologia, arikkitehtuuri ja osteologia eli luututkimus.

Panu Savolaisen johtama tutkimusryhmä on poikkitieteellinen. Neljän päätoimisen ja yli kymmenen sivutoimisen tutkijan erityisaloihin kuuluvat esimerkiksi arkeologia, arikkitehtuuri ja osteologia eli luututkimus.

Keskiajalla puurakenteita kierrätettiin ahkerasti

Suomen keskiaikaiset kivikirkot ovat myös sikäli poikkeuksellisia, että tavanomaista suuremman kokonsa vuoksi niiden kattorakenteet ovat vaatineet erityistä ammattitaitoa.

– Näin suurien kattojen rakentaminen on ollut keskiajan Suomessa uusi asia. On tarvittu poikkeuksellisen pitkiä ja järeitä rakennuspuita ja ennen kaikkea rakenteellisia innovaatioita, tietoa ja taitoa, sillä katettava jänneväli oli suurempi kuin missään aiemmissa rakennuksissa, Panu Savolainen sanoo.

Suomessa aloitettiin keskiajalla 104 kivikirkon rakennustyöt, ja osa jäi kesken. Kirkoista on pystyssä yhä 80.

Täällä on ollut jokin 1300-luvun rakennus, jonka puita on hyödynnetty tässä.
– Panu Savolainen

– Noin kahdessakymmenessä Suomen kivikirkossa on säilynyt osin tai kokonaan alkuperäiset vesikattorakenteet, ja niitä on löytynyt lisää Kattoristikoiden ratkojat -hankkeen aikana, Savolainen sanoo.

Esimerkiksi Espoon tuomiokirkon länsiseinän telinepuut on kierrätetty aiemmista rakennuksista.

– Näiden aiempien rakennusten käyttötarkoituksesta ei ole täyttä varmuutta, mutta ei näitä puita myöskään ole tuotu tänne mistään kaukaa. Täällä on ollut jokin 1300-luvun rakennus, jonka puita on hyödynnetty tässä, Savolainen arvioi.

Espoon tuomiokirkon kattoristikossa on satanasimin parissa suosittu pentagrammi. Syytä pentagrammin kaivertamiseen kattorakenteeeseen ei tiedetä. Keskiajan ihminen ei kuitenkaan viitannut pentagrammilla eräiden hevimusiikin alalajien tunnelmiin vaan pikemminkin Kristuksen viiteen haavaan Golgatan ristillä.

Espoon tuomiokirkon kattoristikossa on satanasimin parissa suosittu pentagrammi. Syytä pentagrammin kaivertamiseen kattorakenteeeseen ei tiedetä. Keskiajan ihminen ei kuitenkaan viitannut pentagrammilla eräiden hevimusiikin alalajien tunnelmiin vaan pikemminkin Kristuksen viiteen haavaan Golgatan ristillä.

– Nämä puurakenteet ovat laadultaan todella vahvaa, ja tällaista näin hidaskasvuista pitkää puuta Suomessa ei enää metsästä kaatamalla saa juuri mistään.

Vähitellen kivikirkkojen rakentamisesta luovuttiin, ja tilalle tuli puurakentaminen. Savolaisen mukaan tähän oli niin monia syitä, että niiden käsitteleminen vaatisi erillisen lehtijutun.

– Kysymys oli kustannuksista ja ehkä myös muodin muutoksista sekä työvoiman saatavuudesta. Asiaan vaikutti myös se, mitä keskushallinto määräsi. Muutamia kivikirkkojahan rakennettiin vielä 1600-luvulla.

Panu Savolaisen mielestä Espoon tuomiokirkon ullakko poikkeaa muista keskiajan kivikirkoista helppokulkuisuudellaan. 1980-luvulla ullakolle rakennettiin remontin yhteydessä kätevät kulkusillat.

Panu Savolaisen mielestä Espoon tuomiokirkon ullakko poikkeaa muista keskiajan kivikirkoista helppokulkuisuudellaan. 1980-luvulla ullakolle rakennettiin remontin yhteydessä kätevät kulkusillat.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi