Urut saapuivat osina Itävallasta Suomenlinnaan maanantaina 19. huhtikuuta ja niitä kootaan parhaillaan alttarin oikealle puolelle.
Kulttuurihistoriallisesti arvokasta Suomenlinnan kirkkoa remontoidaan – kirkko saa myös uudet urut
Koska kirkko on osa UNESCO:n maailmanperintökohdetta, työt vaativat erityistä ammattitaitoa. Kunnostettavana on myös tornissa sijaitseva majakka.
Suomenlinnan kirkkoa ympäröivät rakennustelineet ja torni on huputettu. Kirkko on remontissa vähän sieltä sun täältä: kirkon vesikatot korjataan, tornin ulkopinta uusitaan ja maalataan ja tornin kiertävä parveke kunnostetaan. Myös muita kattorakenteita kuten kattosiltoja kunnostetaan, samoin sadevesijärjestelmää. Lisäksi kirkon eteisen lattiaa on korjattu, kirkon puupenkit on hiottu ja lakattu ja kirkon äänentoistoa parannettu.
Suomenlinnan kirkon torni toimii myös majakkana ohikulkevalle laivaliikenteelle. Osana vesikaton korjaushanketta uusitaan majakan lasikupolin alla oleva seinärakenne, koska sen kautta on vuotanut vettä alla olevalle betonitasanteelle. Samalla huolletaan majakkaosaa tukevat puu- ja metallirakenteet. Majakkaosan kunnostuksen vuoksi osan remontista maksaa Väylävirasto. Korjaushankkeen kustannusarvio on 958 000 euroa, josta Väyläviraston osuus on noin 49 000 euroa.
Kirkkoa ympäröivät nyt rakennustelineet, mutta ovelle on jätetty sen verran väljyyttä, että hääparit saavat otettua kuvat kirkon edessä.
Työt tehdään vanhaa säästäen
Koska Suomenlinnan kirkolla on aivan erityinen historia, sen kunnostaminen vaatii erityisosaamista. Kirkko rakennettiin alun perin venäläistä varuskuntaa palvelleeksi ortodoksikirkoksi vuonna 1854. Itsenäistymisen jälkeen, vuonna 1918 kirkko vihittiin luterilaiseksi varuskuntakirkoksi. Viidestä bysanttilaistyylisestä kupolitornista neljä hävitettiin ja nykyinen päätorni sai kustavilaisajan mukaisen julkisivun. Vuonna 1991 Suomenlinna liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon.
– Kilpailutuksessa painotettiin, että tähän halutaan sellainen urakoitsija, jolla on kokemusta suojelluista kohteista. Valituksi tuli Suomen Saneeraustalo. Projektin pääsuunnittelijana toimii arkkitehtitoimisto Helander-Leiviskä, joka on suunnitellut korjattaumistavat, etsii käytettävät materiaalit ja hoitaa yhteydenpidon Museovirastoon. Rakennesuunnittelusta vastaa Sitowise Oy. Kaikki työt tehdään maltilla, vanhoja rakenteita varoen ja suojaten, Helsingin seurakuntien työpäällikkö Terttu Räsänen kertoo.
Uudet urut nousevat hieman korkeammalle kuin vanhat.
Korjaustöitä kirkolla tehdään lokakuun loppuun asti.
– Aikataulu riippuu vähän säistäkin. Maalaustöitä ei voi tehdä, jos on liian märkää. Kattotyöt tehdään touko-kesäkuussa.
Alun perin ortodoksikirkoksi rakennetussa kirkossa oli monta tornia. Jäljet menneisyydestä näkyvät.
Juurevaa resonointia Itävallasta
Remontin yhteydessä Suomenlinnan kirkko saa myös uudet urut. Köglerin urkutehtaan urut saapuivat osina Itävallasta Suomenlinnaan maanantaina 19.4.
– Kirkkoon tulee uudet urut, koska edellinen soitin 1960-luvulta oli aikansa lapsi. Uruissa oli vikoja ja viritysongelmia, Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan johtava kirkkomuusikko Anna Pulli-Huomo kertoo.
Valmiina käyttöön urut ovat noin kahden kuukauden kuluttua.
– Kahdesta kolmeen viikkoa menee uusien urkujen pystyttämiseen, sitten alkaa äänen tekeminen eli äänittäminen. Pillejä on reilut 800. Ne viritetään ja muokataan soimaan parhaalla mahdollisella tavalla. Jokainen urkupilli pitää saada soimaan kauniisti sekä siinä tilassa, johon ne tulevat että yhdessä toistensa kanssa, Pulli-Huomo sanoo.
Ennen kuin urut ovat käyttökunnossa, häissä ja muissa tilaisuuksissa on pianosäestys.
Köglerin urkutehdas valmistaa kaikki osat itse. Metalliset urkupillit odottavat paikoilleen laittoa.
Helsingin urkukesän konsertit Suomenlinnan kirkossa on tarkoitus aloittaa juhannuksen jälkeen, jos koronatilanne sallii. Varsinainen urkujen vihkimiskonsertti pidetään syyskuussa. Anna Pulli-Huomon mukaan luvassa on huomattavasti komeampaa sointia kuin ennen.
– Edellisen soittimen ääni oli juureton, siinä ei ollut pohjaa. Tässä soittimessa on pohjaa ja leveä soundi. Matalan äänethän resonoivat koko kehossa ja tuottavat kehossa juurevaa resonointia.
Suomenlinnan lautalta näkyy tällä hetkellä huputettu kirkon torni.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Jukka Leppilammen mielestä mikään ei korvaa livemusiikin tuottamaa elämystä – Helsingin Urkukesä -festivaalilla on 115 ilmaista konserttia
Ajankohtaista Hyvä elämäUrut soivat Helsingin viidessä kirkossa läpi kesän. Konserteissa voi samalla tutustua kirkkojen arkkitehtuuriin.
