Euroopan unionin alueelle on muodostunut asumiskriisi, sillä kohtuuhintainen asuminen on monille saavuttamattomissa. Asiaa on lähtenyt selvittämään EU:n työryhmä. Grafiikka: Maija Saari.
Euroopan asumiskriisi viivyttää nuorten itsenäistymistä – Suomesta haetaan ratkaisuja
Euroopan parlamentin asumiskriisiä ratkova valiokunta tutustui asumisen haasteita ratkovien suomalaisten järjestöjen työhön. Mepit Inese Vaidere ja Maria Ohisalo kertovat ajatuksistaan EU:n asuntokriisiin liittyen.
Eurooppaa koetteleva asumiskriisi on saanut Euroopan parlamentin havahtumaan. Ongelmaa ratkaisemaan on asetettu erityisvaliokunta HOUS, joka vieraili Suomessa 22. ja 23. heinäkuuta.
Vierailunsa aikana HOUS tutustui suomalaisiin asumista ja rakentamista tukeviin kansalaisjärjestöihin, kuten Diakonissalaitokseen, Y-säätiöön, Sininauhasäätiöön ja Helsingin opiskelija-asuntosäätiöön (HOAS) viedäkseen tietoa suomalaisista asumisjärjestelyistä mukaan EU-päätöksentekoon.
Kirkko ja kaupunki haastatteli kahta HOUS-valiokunnan europarlamentaarikkoa, Maria Ohisaloa (Greens/EFA) ja Inese Vaiderea (EPP).
Vaidere aloittaa sanomalla, että asumisen ongelmat koskettavat kaikkia: opiskelijoita, vanhuksia, perheitä ja kodittomia. Ilman asuntoa jää usein myös ilman työtä ja muita elintärkeitä elämän osa-alueita.
– Asumisen ratkaisut ovat kuitenkin enimmäkseen valtion ja paikallisen päätöksenteon vastuulla. Eurooppalaiset instituutiot auttavat kyllä valtioita keräämällä tietoa eri maista, ja tämä tieto jaetaan jäsenvaltioiden kesken, mutta EU ei tule ratkaisemaan tätä asiaa täysin, hän kertoo.
Isot sijoitusyhtiöt vetävät asuntojen vuokria ylöspäin
Euroopan parlamentin 10. maaliskuuta antaman päätöslauselman mukaan asumiskriisistä kärsivät erityisesti eurooppalaiset nuoret, joille muuttaminen pois lapsuudenkodista on entistä vaikeampaa. Vuonna 2023 omilleen muuttaneiden nuorten keski-ikä oli 26,3 vuotta Euroopan unionin alueella.
Vaidere ajattelee, että nuorten kohdalla ongelmana on maksukyky, tai oikeastaan sen puute.
– Nuoria pitäisi saada osallistettua enemmän “markkinoille” ja työelämään, koska silloin vuokrien maksaminen ei olisi ongelma. Tyhjiä asuntoja on tarpeeksi, Vaidere sanoo.
Suomalaismeppi Maria Ohisalo muistuttaa, että yksi Euroopan asumiskriisiin johtaneista syistä on kohtuuhintaisen asuntorakentamisen puute.
– Tällä hetkellä isot sijoitus- ja eläkeyhtiöt sekä vakuutustoimijat ostavat valtavia määriä asuntoja Euroopasta osaksi omaa omistusportfoliotaan, ja vetävät vuokria ylöspäin. Sitten rakennetaan kovan rahan asuntoja, joihin tavallisilla eurooppalaisilla ei ole rahaa, Ohisalo sanoo.
Tapasimme ihmisiä, joilla on erilaisia sairauksia, mielenterveyden ongelmia ja riippuvuuksia, ja he saivat todella suuren avun Rinnekodeilta.
Ohisalon mukaan asuntokriisiä ei ratkaise pelkkä lisärakentaminen. Tueksi tarvitaan esimerkiksi EU:n investointipankin asettamia sosiaalisia reunaehtoja. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi sopimukset, joiden mukaan lainaa heltiää, mikäli 30 prosenttia rakennetuista asunnoista olisi kohtuuhintaisia.
Toinen asuntomarkkinoita koetteleva tekijä on lyhytaikavuokraus, eli esimerkiksi Airbnb:n kaltaiset palvelut. Lyhytaikavuokraus aiheuttaa Ohisalon mukaan ongelmia erityisesti turistikaupungeissa kuten Lissabonissa ja Rovaniemellä. Tähänkin Euroopan komissio on herännyt, ja tulee antamaan esityksen lyhytaikavuokrauksen sääntelystä parin kuukauden kuluessa.
Euroopan parlamentin asettaman HOUS-valiokunnan väkeä vierailemassa Suomessa. Valiokunta tutustui suomalaisiin asumista ja rakentamista koskeviin ratkaisuihin osana asumiskriisiin pureutuvaa työskentelyä. Kahdeksantena oikealta katsottuna meppi Inese Vaidere, ja neljäntenä oikealta meppi Maria Ohisalo. Kuva: Maria Ohisalon arkisto.
Euroopassa miljoona ihmistä kodittomana
Asumisen korkeat kustannukset johtavat asunnottomien määrän kasvuun. Leikkaukset sosiaaliturvaan pahentavat tilannetta.
Vailla vakinaista asuntoa ry:n (Vva ry.) mukaan vuonna 2025 Suomessa oli 4589 yksin elävää asunnotonta, ja määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 20 prosentilla. Eniten kasvua nähtiin nuorten kohdalla, joiden osuus asunnottomaksi jääneistä kasvoi 40 prosentilla edellisvuoteen verrattuna.
Suomi on ainoa EU-maa, joka on tähän asti kyennyt vähentämään asunnottomuutta vuosina 1980–2015, mutta Vva ry:n mukaan tavoite pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisesta kokonaan ei tule toteutumaan Petteri Orpon (kok.) hallituksen tekemien sosiaaliturvaleikkausten vuoksi.
HOUS-valiokunta tutustui Suomen vierailullaan asunnottomuuden tueksi kehitettyyn Asunto ensin -malliin, jonka takana on Rinnekodit. Mallin pääperiaatteena on, että ensin kodittomille pitää saada seinät ympärille, ja sitten vasta ajatellaan työtä ja toimeentuloa.
Latvialaismeppi Inese Vaidere oli vaikuttunut Asunto ensin -mallista.
– Tapasimme ihmisiä, joilla on erilaisia sairauksia, mielenterveyden ongelmia ja riippuvuuksia, ja he saivat todella suuren avun Rinnekodeilta. Ajattelen, että tämä on todella hyvä asia, ja Asunto ensin -malli toimii Suomessa, Vaidere sanoo.
Asunnottomuuden hoito on Vaideren mukaan Suomessa ensiluokkaista.
– Mutta en ole varma, pystyisivätkö kaikki maat samaan.
Maria Ohisalon mukaan Asunto ensin -malli on tuonut mukanaan taloudellisia säästöjä, sillä kadulta käsin ihmisen on käytännössä mahdotonta tehdä siirtymää osaksi yhteiskuntaa.
– Tällaiset ratkaisut ovat kuitenkin jäsenvaltioiden vastuulla, mutta EU-tasolla voidaan vaihtaa parhaita käytänteitä. Asunnottomuustoimijat voivat kouluttaa toinen toisiaan, ja EU-tasoista rahaa mallien tueksi neuvotellaan parhaillaan, Ohisalo sanoo.
Euroopassa kodittomia on tällä hetkellä yli miljoona, joista lapsia on 400 000.
– Lapsiperheköyhyys aiheuttaa lapsille synkän varjon tulevaan, puhumattakaan jos täytyy elää ilman kotia, joka on köyhyyden äärimmäinen muoto, Ohisalo sanoo.
Latvialainen europarlamentaarikko Inese Vaidere ei usko, että Asunto ensin -mallin soveltaminen onnistuisi sellaisenaan kaikissa EU-maissa. Kuva: Euroopan parlamentti.
EU-raha on monimutkainen työkalu asumiskriissä
Asumisen kustannuksia voitaisiin Inese Vaideren mukaan helpottaa myös EU-tuilla. Vaidere mainitsee esimerkiksi Euroopan aluekehitysrahaston ja koheesiorahaston.
Euroopan aluekehitysrahastosta, Euroopan sosiaalirahasto plussasta sekä Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta on myönnetty kokonaisuudessaan 1,46 miljardia euroa Uudistuva ja Osaava Suomi 2021–2027-hankkeeseen, jonka tarkoituksena on tukea muun muassa pieniä ja keskisuuria yrityksiä, edistää talouskasvua, hiilineutraaliutta, paikallista saavutettavuutta ja liikenneinfrastruktuuria.
Koheesiorahasto on varattu EU-maille, joiden bruttokansantulo henkeä kohden alittaa 90 prosenttia EU:n keskiarvosta. Koheesiorahastosta myönnetyt varat kohdennetaan ympäristöalaan, Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin ja tekniseen apuun. Suomelle ei ole myönnetty rahaa koheesiorahastosta.
Maria Ohisalo mainitsee, että Suomen nykyinen hallitus on haluton ottamaan kantaa EU-tasoiseen päätöksentekoon asumiseen liittyen.
– On paljon asioita, joita pystytään konkreettisesti tekemään [EU-instrumenttien kautta], mutta Suomi on nykyhallituksen aikana ollut todella nihkeä ottamaan EU-tasolta lisää ohjeistuksia. Ratkoessamme yleiseurooppalaisia ongelmia meidän pitäisi etsiä yleiseurooppalaisia ratkaisuja. Olen ollut pääministeriin yhteydessä siitä, että Suomen kannattaisi nostaa esiin näitä kansainvälisestikin merkittäviä onnistumisia EU-politiikassa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Asunnottomuus pitää kääntää laskuun ja huumekuolemat puolittaa – Diakonissalaitos nostaa esiin vaikeat ongelmat, jotka seuraava hallitus voisi ratkaista
Ajankohtaista Hyvä elämäYhä useampi jää ilman apua – osa jopa ilman päivän ateriaa. Diakonissalaitoksen vaalitavoitteet näyttävät, miten seuraava hallitus voisi kääntää kehityksen.
