Huoli-ilmoitusten määrät ovat kasvaneet pääkaupunkiseudulla. Kasvuun ovat voineet vaikuttaa muun muassa ihmisten lisääntyneet taloudelliset vaikeudet, perheiden kuormittavat elämäntilanteet sekä se, että aiempaa useammat tietävät huoli-ilmoituksen tekemisen mahdollisuudesta.
Milloin huoli-ilmoitus kannattaa tehdä ja kuinka usein ilmoituksia tehdään kiusaamistarkoituksessa? – Kokosimme vastaukset yleisimpiin kysymyksiin
Huoli-ilmoituksen tarkoituksena on auttaa ihminen avun piiriin. Useimmiten ensimmäinen toimenpide on puhelinsoitto.
Oletko huolissasi yksinäisestä ikäihmisestä, sekavasti käyttäytyvästä naapurista tai apua tarvitsevasta aikuisesta? Huoli-ilmoituksen tekeminen voi olla hyvä tapa auttaa häntä.
1. Kuka ja kenestä voi tehdä huoli-ilmoituksen?
Huoli-ilmoituksen voi tehdä kuka vain, joka on huolissaan läheisensä, naapurinsa, sukulaisensa tai jonkun muun henkilön terveydentilasta, elämäntavasta tai turvallisuudesta.
– Seniorien kohdalla ilmoituksen tekee usein naapuri tai läheinen. Joskus myös taloyhtiön isännöitsijä voi laittaa ilmoituksen, jos hän huomaa, että jonkun asukkaan tilanne on huono, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vanhusten kotiin vietävien palveluiden palvelualuejohtaja Aila Halonen kertoo.
– Lisäksi huoli-ilmoituksia voivat tehdä esimerkiksi terveysaseman työntekijä tai sairaankuljettaja, joka on käynyt iäkkään luona ja huomannut, että tämä ei tarvitse ambulanssikyytiä vaan muuta apua.
Myös neuvola, varhaiskasvatus, koulu, poliisi ja Kela voivat tehdä huoli-ilmoituksen.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella huoli-ilmoitusten määrät ovat kasvaneet hyvinvointialueen perustamisesta lähtien kaikissa ikäryhmissä. Lähde: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue.
2. Miten huoli-ilmoitus tehdään?
Huoli-ilmoitus tehdään sen hyvinvointialueen sosiaalihuoltoon, jossa huolen kohteena olevalla henkilöllä on asuinpaikka. Helsingissä huoli-ilmoitus tehdään Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimeen.
Yksityishenkilö voi tehdä huoli-ilmoituksen nimellään tai nimettömänä. Ilmoituksen kohteella on oikeus tietää, miksi huoli-ilmoitus on tehty ja kuka sen on tehnyt, jos ilmoitus on tehty nimellä. Viranomainen tekee ilmoituksen aina nimellään.
Huoli-ilmoituksen voi tehdä verkkolomakkeella tai puhelimitse. Helsingissä ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella ilmoituksen voi tehdä myös Maisa-sovelluksen kautta ilman kirjautumista. Länsi-Uudenmaan alueella ilmoituksen voi tehdä myös kirjallisesti tai tulemalla paikan päälle toimipisteeseen.
Ilmoituksessa on tärkeää antaa henkilöstä mahdollisimman tarkat tiedot eli nimi, syntymäaika, osoite ja puhelinnumero.
3. Miten huoli-ilmoitusprosessi etenee?
Huoli-ilmoituksen saavuttua hyvinvointialueen tai Helsingin kaupungin sosiaalitoimeen sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja selvittää henkilön tilanteen sekä avun tarpeen ja kiireellisyyden. Kiireellisyysarvio tehdään viimeistään huoli-ilmoituksen saapumista seuraavana arkipäivänä.
Yleensä ensimmäinen toimi on soitto huoli-ilmoituksen kohteena olevalle henkilölle. Soiton aikana arvioidaan henkilön tilanne ja millaista apua hän tarvitsee. Jos häntä ei saada kiinni, sosiaalityöntekijä tai muu henkilön asiaa hoitava työntekijä voi tehdä kotikäynnin.
– Kenenkään kotiin ei mennä ilman suostumusta, ellei kyseessä ole tilanne, jonka sosiaalityö arvioi selkeäksi uhka- tai vaaratilanteeksi. Tällöin sosiaalityö voi tarvittaessa tehdä virka-apupyynnön poliisille. Tämä on kuitenkin todella harvinaista, Aila Halonen kertoo.
Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta. Huoli-ilmoituksen tekijälle ei anneta tietoa tilanteen etenemisestä yksityisyydensuojan vuoksi.
Graafiin on kuvattu Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialaan saapuneet huoli-ilmoitukset vuodelta 2025 ja vuoden 2026 alkupuoliskolta. Luvuista puuttuvat lapsia koskevien huoli-ilmoitusten ja lastensuojeluilmoitusten määrät. Lähde: Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimi.
4. Onko huoli-ilmoitusten määrä muuttunut viime vuosina?
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella huoli-ilmoitusten määrät ovat kasvaneet hyvinvointialueen perustamisesta lähtien kaikissa ikäryhmissä. Helsingin sosiaalihuollon alueella ikääntyneitä ja työikäisiä koskevien huoli-ilmoitusten määrä on ollut kasvussa viime vuosina. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella lapsia ja työikäisiä koskevien ilmoitusten määrä on kasvanut eniten.
Huoli-ilmoitusten määrien kasvuun saattavat vaikuttaa esimerkiksi ihmisten lisääntyneet taloudelliset vaikeudet, mielenterveys- ja päihdeongelmat, perheiden kuormittavat elämäntilanteet sekä palvelujen saavutettavuuden parantuminen. Lisäksi aiempaa useammat tietävät, että huoli-ilmoituksen tekeminen on mahdollista.
5. Miksi huoli-ilmoituksia tehdään?
Lapsista tehtyjen huoli-ilmoitusten syyt liittyvät usein vanhemmuuden tukeen, kasvatukseen, lapsen koulunkäyntiin, käyttäytymiseen, vanhemman jaksamiseen, parisuhteen haasteisiin, lähisuhdeväkivaltaan, perheen kriisiin tai taloudellisiin vaikeuksiin.
Ikääntyneitä koskevat huoli-ilmoitukset liittyvät usein siihen, kuinka henkilö pärjää arkisissa toimissaan. Ilmoitukset voivat liittyä myös toimintakyvyn ja terveydentilan muutoksiin, elämänhallintaan, asumiseen ja taloudelliseen tilanteeseen tai yksinäisyyteen.
Työikäisistä tehtyjen huoli-ilmoitusten taustalla on samankaltaisia syitä kuin ikääntyneillä. Huolta voivat aiheuttaa myös päihteiden käyttö, mielenterveyden ongelmat ja lähisuhdeväkivalta.
Espoo ja Kauniainen kuuluvat Länsi Uudenmaan hyvinvointialueeseen, jossa lapsia ja työikäisiä koskevien ilmoitusten määrä on kasvanut eniten. Lähde: Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue.
6. Kuinka paljon huoli-ilmoituksia tehdään kiusaamistarkoituksessa?
Aila Halosen mukaan huoli-ilmoitus kannattaa tehdä matalalla kynnyksellä.
– Olisi hienoa, että ihmiset osaisivat nähdä huoli-ilmoituksen välittämisenä. Sosiaalitoimen näkökulmasta huoli-ilmoitukseen vastaaminen on kevyt toimi, Aila Halonen kertoo.
Huoli-ilmoituksia tehdään myös kiusaamistarkoituksessa. Esimerkiksi Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela, Perussuomalaisten puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Riikka Purra sekä Vihreiden kansanedustaja Fatim Diarra ovat kertoneet julkisuudessa heistä tehdyistä huoli-ilmoituksista.
Kiusaamistarkoituksessa tehtyjä huoli-ilmoituksia ei tilastoida erikseen. Joissakin tapauksissa ilmoitus voidaan arvioinnin yhteydessä todeta aiheettomaksi.
Vantaan ja Keravan sekä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella kiusaamistarkoituksessa tehdyt huoli-ilmoitukset ovat yksittäistapauksia. Helsingin kaupungin sosiaalihuollon aikuissosiaalityöhön tulee 10–20 aiheettomaksi arvioitua huoli-ilmoitusta viikossa. Kiusaamistarkoituksessa tehtyjä huoli-ilmoituksia tulee etenkin silloin, kun joku julkisuuden henkilö on ollut paljon esillä mediassa. Myös vaalien alla aiheettomat huoli-ilmoitukset poliitikoista yleistyvät.
Huoli-ilmoituksia tehdään kiusaamismielessä myös muista kuin julkisuuden henkilöistä. Pieni osa huoli-ilmoituksista voi liittyä esimerkiksi ristiriitatilanteisiin läheisten välillä.
– Joissakin tapauksissa esimerkiksi senioriasiakkaalla voi olla erilainen näkemys omasta pärjäämisestään kuin naapurilla, jolloin huoli-ilmoitus tuntuu sen kohteesta turhalta, Halonen kertoo.
Kaikki sosiaalitoimeen saapuneet huoli-ilmoitukset käsitellään ja arvioidaan yksilöllisesti. Jokainen ilmoitus otetaan vakavasti siitä riippumatta, kuka huoli-ilmoituksen on tehnyt.
Muut lähteet: Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palveluyksikköjohtaja Miia Jokinen ja Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityön vs johtaja Henna Niiranen.
Lisää tietoa huoli-ilmoituksista alueittain:
Vantaa:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen huoli-ilmoituksista voit lukea lisää täältä.
Helsinki:
Helsingin kaupungin huoli-ilmoituksista lisää tietoa voi lukea täältä.
Espoo ja Kauniainen:
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen huoli-ilmoituksista lisää tietoa löytyy täältä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Euroopan asumiskriisi viivyttää nuorten itsenäistymistä – Suomesta haetaan ratkaisuja
AjankohtaistaEuroopan parlamentin asumiskriisiä ratkova valiokunta tutustui asumisen haasteita ratkovien suomalaisten järjestöjen työhön. Mepit Inese Vaidere ja Maria Ohisalo kertovat ajatuksistaan EU:n asuntokriisiin liittyen.
