Hävikkiruoasta syntyy monenlaista hyvää
Reino Söderholm ja Esko Karjalainen kantavat päivän ruoka-annoksen Koivukylän Kierrätyskeskukseen.

Reino Söderholm ja Esko Karjalainen kantavat päivän ruoka-annoksen Koivukylän Kierrätyskeskukseen.

Hävikkiruoasta syntyy monenlaista hyvää

Yhteinen pöytä -projekti on päässyt vauhtiin Vantaalla. Ihmiset saavat paitsi ruokaa myös tekemistä ja seuraa.

Kasviskiusausta ja salaattia on tämän päivän tarjonta. Esko Karjalainen ja Reino Söderholm nostavat autosta suuriin laatikoihin pakattua lämmintä hävikkiruokaa ja tuovat sen Kierrätyskeskuksen keittiöön, joka alkaa saman tien täyttyä ruokailijoista. Kierrätyskeskuksessa on töissä vakiväen lisäksi muun muassa harjoittelijoita ja palkkatuella työskenteleviä, joille ilmainen lounas on erittäin tervetullut.

"Tämä on tosi hyödyllinen lisä tässä työpaikassa. Jos hävikkilounasta ei olisi, pitäisi olla eväät ja täällä lähikauppana on vain kallis Neste", Melina Molin kertoo.

Ruoka on peräisin hänelle tutusta paikasta, ammattioppilaitos Variasta. Molin opiskeli siellä graafista suunnittelua, mutta on nyt palkkatuella töissä Kierrätyskeskuksen vaateosastolla. Lounasseurana hänellä on kollega Noora Lepistö. Hän on tullut iltavuoroon, mutta ensin on syötävä, jotta jaksaa painaa töitä.

"Syön täällä joka työpäivä, jos ruokaa vaan tulee. Ruoka on ollut aina tosi hyvää", Lepistö kehuu.

Melina Molin ehti jo lounaspöytään Koivukylän Kierrätyskeskuksessa. Noora Lepistö on liittymässä seuraksi.

7000 kiloa hävikkiruokaa viikossa

Kierrätyskeskus Koivukylässä on yksi 25 paikasta, joihin Yhteinen pöytä -projekti toimittaa joko kaupoilta saatuja hävikkielintarvikkeita, Arlan maitotuotteita, oppilaitoksista ylijäänyttä lämmintä ruokaa tai kaikkia näitä. Toiminta alkoi pienimuotoisesti noin vuosi sitten ja on kasvanut nopeasti. Kasvun on mahdollistanut muun muassa se, että Kierrätyskeskuksen naapurissa sijaitsee nyt uusi hävikkiruokavarasto. Siellä on säilytystilaa 350 neliötä, kylmätuotteille 40 neliöitä. Tavaraa lahjoittavat HOK-Elanto ja Suomen Lähikauppa, pian joukkoon liittyy K-Citymarket Jumbo. Myös Fazer on tulossa mukaan lahjoittajien joukkoon.

Koivukylästä lähtee matkaan jo 7000 kiloa hävikkiruokaa viikossa. Sen kuljettamiseen ovat käytössä kylmäauto ja pakettiauto.

"On vaikea arvioida, kuinka moni vantaalainen hyötyy viikoittain tästä ruoka-avusta, koska yksi ruokakassillinen saattaa mennä vaikkapa perheeseen, jossa on seitsemän lasta. Joka tapauksessa puhutaan tuhansista ihmisistä", Yhteinen pöytä -projektin päällikkö Hanna Kuisma kertoo.

Kuisman mukaan sekä ruoan tarve että saatavuus ovat tällä hetkellä hyvin tasapainossa.

"Kaiken, minkä olemme saaneet, olemme jakaneet eteenpäin. Kaupoista saatavan leivän määrää on jouduttu välillä rajaamaan, lihatuotteita saisi tulla enemmänkin", Kuisma arvioi.

Eroon leipäjonoista

Yhteisen pöydän tavoitteena on tuoda helpotusta moneen ongelmaan: Jakaa ruokaa niille, joiden talous on tiukoilla. Hyödyntää ruokaa, joka muuten menisi roskiin. Tarjota työtä niille, joilla sitä ei ole, ja vapaaehtoistyötä niille, jotka tahtovat sitä tehdä. Samalla tuodaan ihmisiä yhteen.

Yhteinen pöytä -projekti ei varsinaisesti jaa ruoka-apua, vaan kuljettaa ja varastoi sitä yhteistyökumppaneilleen. Mukana on monenlaisia toimijoita, yhdistyksiä, seurakuntia, asukastiloja ja nuorisotiloja.

"Haaveena on myös, että leipäjonot lyhenisivät ja niistä päästäisiin kokonaan ja tilalle tulisi järkevää ja monipuolista toimintaa ruoanjaon ympärille", sanoo Yhteinen pöytä -projektin diakoni Eeva Lehtineva, joka aloitti tehtävässään elokuun alussa.

Lehtinevan tehtäviin kuuluu erityisesti vapaaehtoistyön koordinointia. Vantaalaisten into tehdä hyvää on ollut iloinen yllätys. Vapaaehtoistyöntekijöiksi on ilmoittautunut paljon väkeä.

"Kyseessä on niin järkevä konsepti, että se kiinnostaa monenlaisia ihmisiä. Tällä hetkellä tarjolla on tehtäviä lähinnä varastolla Koivukylässä ja yhteisruokailuissa", Lehtineva kertoo.

Vapaaehtoistyö saa miettimään eriarvoisuutta

Kierrätyskeskukselle ruokaa tuonut Reino Söderholm on yksi Yhteisen pöydän vapaaehtoisista. Hän muutti vuoden alussa Ahvenanmaalta Vantaalle ja tahtoi tehdä jotakin hyödyllistä sekä tutustua uusiin ihmisiin. Hänen tehtäviinsä on kuulunut esimerkiksi auton lastausta ja kuormien purkua.

"Toisilla on henkistä voimaa, toisilla fyysistä. Minä olen vielä hyvässä kunnossa ja voin auttaa tällaisissa tehtävissä."

Vapaaehtoistyö on saanut Söderholmin miettimään yhteiskunnan eriarvoistumista. Ruokajakelussa näkee, että monilla jokapäiväinen arki on eurojen laskemista ja että ruokakassi tai lämmin lounas voi olla iso apu.

"En tiedä, mikä on kenenkin tarina. Haluan auttaa kaikkia."

Lämmin ruoka tulee jakelupisteisiin vantaalaisista oppilaitoksista.

Paikkaava rahoitus pelasti

Kun hävikkiruoan jakelu alkoi syksyllä 2014, ilmassa oli vielä monta kysymystä. Riittääkö oppilaitoksilta saatava lämmin ruoka? Onko vapaaehtoisia tarpeeksi? Löytävätkö ihmiset ruokailuihin?

Kaikki on kuitenkin mennyt paremmin kuin hyvin, ainoastaan raha-asioissa tuli viime keväänä takapakkia. Yhteinen pöytä -projekti ei saanut tukea Euroopan sosiaalirahastolta. Korvaava rahoitus tälle vuodelle järjestyi, kun Vantaan seurakunnat myönsivät toimintaan 50 000 euroa ja Diakonia-ammattikorkeakoulu 10 000 euroa ja Vantaan kaupunki on ottanut hoitaakseen kaiken muun eli ruokavaraston rakennuttamisen, palkkakulut, laitteet ja varaston vuokran. Toiminnan toivotaan jatkuvan ensi vuonna.

"Nyt toivomme käyttöömme kolmatta autoa. Lisää paikkoja, jotka voisivat alkaa jakaa ruokaa, löytyy kyllä. Esimerkiksi yksi kuntouttava asumisyksikkö ja Vantaan nuorisotalot olisivat kiinnostuneita aloittamaan yhteistyön", Hanna Kuisma kertoo.

Lista paikoista, joissa ruokaa jaetaan, on nähtävillä osoitteessa www.yhteinenpoyta.fi.

Lisää aiheesta:

Kyllä vaan kirkko auttaa

Pula jokapäiväisestä leivästä

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: