Hävikkiruokaterminaali luo ruoka-avun lisäksi myös työpaikkoja
Yhteisen pöydän palveluesimies Hanna Kuisman arvion mukaan muutama tuhat ihmistä viikossa hyötyy Yhteisen pöydän toiminnasta.

Yhteisen pöydän palveluesimies Hanna Kuisman arvion mukaan muutama tuhat ihmistä viikossa hyötyy Yhteisen pöydän toiminnasta.

Hävikkiruokaterminaali luo ruoka-avun lisäksi myös työpaikkoja

Vantaalla on kehitelty malli, jolla hävikkiruoka, ruoka-apu, työllistäminen ja yhteisöllisyys yhdistyvät ja tuottavat hyvinvointia. Yhteinen pöytä -toimintamallista ollaan kiinnostuttu jopa ulkomailla.

Syömäkelpoista ruokaa heitetään maailmanlaajuisesti pois noin 1,3 miljardia tonnia ja Suomessakin joidenkin arvioiden mukaan 24 kiloa henkeä kohden vuodessa. Tilanteeseen on herätty jo pari vuotta sitten Vantaalla, jonka hävikkiterminaalissa tehdään pioneerityötä elintarvikehävikin pienentämiseksi ja hyödyntämiseksi.

Kaupungin ja Vantaan seurakuntayhtymän yhteistoimintana terminaalista kuljetetaan lahjoituksena kaupoilta, tukuista ja elintarviketehtailta saatua hävikkiruokaa Yhteisen pöydän verkoston jakelupisteisiin eli pääosin seurakuntiin, yhdistyksiin ja asukastiloihin. Samalla hävikkiterminaalilla tukityöllistyy aina kerrallaan 9–12 ammattilaista, jotka ovat olleet pitkään työttöminä. Kahden vuoden aikana terminaali on työllistänyt velvoite- ja palkkatuella 35 ihmistä ja lisäksi työkokeilijoita, kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita ja harjoittelijoita.

 Herättelemme myös miettimään, voisivatko leipäjonot jo jäädä historiaan.
– Palveluesimies Hanna Kuisma

Hävikkiterminaali vietti viime viikolla epävirallisia kaksivuotissyntymäpäiväänsä. Paikalle saapunut väkijoukko sai synttärikahveja juodessaan kuulla ajatuksia siitä, miten hävikistä luodaan työtä. Hävikkiterminaali työllistää juuri tällä hetkellä viisi velvoitetukityössä olevaa, kuusi palkkatukityössä olevaa ja yhden määräaikaisen sekä joukon vapaaehtoisia.

– Vantaa on hoitanut tämän asian todella hyvin. Kuvio on ainutlaatuinen sikäli, että meillä on tällaiset tilat, työsuhteessa olevia palkkatuki-ihmisiä hoitamassa kuljetuksia ja varastoa, määräaikainen työpajaohjaaja, vakituisessa työsuhteessa palveluesimies Hanna, minä ja vielä seurakuntayhtymän palkkaamana yhteisödiakoni, kertoo hävikkiterminaalin koordinaattori Laura Tuomi. Hävikkiterminaali on kaupungin rahoittama yksikkö, ja toimintaa tukee vahvasti seurakuntayhtymä.

Jakeluverkostossa on tällä hetkellä liki neljäkymmentä vastaanottajaa. Yhteisen pöydän palveluesimies Hanna Kuisman arvion mukaan muutama tuhat ihmistä viikossa hyötyy Yhteisen pöydän toiminnasta ja saa ruoka-apua terminaalin kuljettaman ruuan myötä verkoston eri jakelupaikkojen kautta.

– Vaikuttavuus alkaa olla aikamoinen. Terminaali on kaupunkivetoinen ja seurakuntayhtymä on vahvasti mukana Yhteisessä pöydässä. Tällaista ei ole vielä missään muualla Suomessa ja saattaa olla, että tämä järjestely on globaalistikin ensimmäinen laatuaan – ainakaan en ole kolmeen vuoteen kuullut vastaavaa olevan missään muualla, Kuisma toteaa.

Työntekijöiden teehetki Vantaan hävikkiruokaterminaalissa.

Työntekijöiden teehetki Vantaan hävikkiruokaterminaalissa.

Kuisman mukaan 16 kuntaa tai kaupunkia ympäri maata on jo benchmarkannut Vantaan mallia, eli ehkä osa heistä tulee tekemään oman sovelluksensa Yhteisestä pöydästä.

Hävikkiruokaa jakavat ruoka-apuna kyllä muutkin isot toimijat sekä Suomessa että maailmalla, mutta nämä ovat yleensä isojen yhdistysten tai kirkkojen toimintaa. Yhteisen pöydän logistiikassa ja verkostossa tavoitteena on paitsi työllistäminen ja yhteisöjen luominen, myös se, että ruoka-avun kenttä saisi aiempaa parempilaatuista ruokaa käyttöönsä.

– Herättelemme myös miettimään, voisivatko leipäjonot jo jäädä historiaan ja yhteisöruokailujen kaltainen ruoka-apu lisääntyä. Tämä vaatii toki yhteistyötä, verkostoitumista ja sen ylläpitämistä, Kuisma toteaa.

Yhteisen pöydän vantaalainen verkosto on rakentunut neljässä vuodessa, hävikkiterminaalin toiminta on puolestaan laajentunut kahdessa vuodessa moninkertaiseksi.

– Olemme kasvaneet kuin vahingossa. Kun terminaali avattiin, meillä oli yksi kylmäauto, jolla kuljetettiin 500–1 000 kiloa viikossa. Nyt kulkee kolme autoa ja niiden kuljettamina keskimäärin 30 000 kiloa hävikkiä viikossa menee hyötykäyttöön. Vuodessa hävikkiä kuljetetaan yli miljoona kiloa ja se on ruoka-aputoimijalle paljon, Kuisma listaa.

Lahjoittajiin kuuluu 20 kauppaa S-ryhmästä, K-ryhmästä ja Lidlistä sekä tehtaita ja tukkuja. Lahjoittajia ei ole Kuisman mukaan tarvinnut kysellä, vaan ne ovat ilmaantuneet itsestään. Ruoka-apua jakavan verkoston laajentumiseenkin on paineita, mutta kuljetusringin kasvattaminen vaatii suunnittelua.

– Vantaa on jo melko hyvin alueellisesti katettu. Lisäksi haluamme tehdä laadukasta työtä ennemmin kuin laajentua paljon.

Kuisma toivoo tulevaisuudessa panostusta laadukkaan logistiikan lisäksi osallistavaan vapaaehtoistoimintaan, jotta leipäjonot saataisiin korvattua. Yhteisölounaiden kehittämiseen on hänen mielestään vielä panostettava paljon, vaikka jo nyt niiden järjestelystä tullaan katsomaan mallia muualta.

– Mielestäni ideaali olisi, että ruokaa myytäisiin yhdestä kaupasta kaikille sopivasti eli että kaltaistamme hävikkiterminaalia ei enää joskus tarvittaisi. Tosin se tarkoittaisi sitä, että myös ruoka-apua ei sitten enää myöskään tarvittaisi. Näin ei ole nyt.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi