Turhautuminen ja pettymys on helpompi kohdistaa ulkopuolisiin, arvioi professori Heikki Hiilamo.
Heikki Hiilamo: Vihamielisyys nousee pettymyksestä
Suomalaisten köyhien ahdinkoa olisi kuultava, muistuttivat piispa Irja Askola ja professori Heikki Hiilamo Kohtaamisia Vantaalla -seminaarissa.
Suomalaiset ovat vetäytymässä omiin poteroihinsa huutelemaan herjoja, murehti Helsingin piispa Irja Askola maanantaina Kohtaamisia Vantaalla -seminaarissa.
– Onko vihapuhe auraamassa tietä vihateoille? Estääkö ilkeämielinen herjanheitto meitä kuulemasta olennaista? Askola kysyi.
Herjat näkyvät piispan omassakin sähköpostissa, jossa vihamielisten viestien määrä on kasvanut jatkuvasti.
– Kohtaan postissani tavallisuusvajetta, turvallisuusvajetta ja luottamusvajetta, Askola luokitteli.
Hän suri sitä, että köyhät ja tarvitsevat laitetaan toisiaan vastaan. Moni kokee, ettei hänen hätänsä kiinnosta ketään.
– Vantaalainen yksinhuoltajaäiti kiukustuu minulle siitä, että puolustan turvapaikanhakijoita, kun hän joutuu valitsemaan, ostaako itselleen verenpainelääkkeet vai lapselleen aamupalaa.
Välittäkää, älkää valittako, oli piispa Irja Askolan viesti Kohtaamisia Vantaalla -seminaarissa.
Askolan mukaan turvallinen tulevaisuus ei ole budjettiraamien tai piispojen julkilausumien varassa, vaan se vaatii kansalaisten yhteistä tahtoa ja tekoja. Hän kysyikin, voisiko turvallinen tulevaisuus alkaa siitä, että syödään yhdessä tai piipahdetaan iltateellä yksinäisen naapurin luona.
– On aika kiinnostua toistemme tarinoista. Suomi on täynnä huikeita selviytymistarinoita. Miksi emme kiinnostuisi niistä? Askola rohkaisi.
Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo totesi olevansa Askolan kanssa samaa mieltä siitä, ettei eri tavoin heikossa asemassa olevia, vaikkapa turvapaikanhakijoita ja irtisanottuja, pitäisi asettaa vastakkain. Kuitenkin juuri se on monen kokemus.
– Usein vihapuheen ja maahanmuuttovastaisuuden taustalla on turhautuminen ja pettymys, Hiilamo sanoi.
Hänen mukaansa kiristyneet asenteet maahanmuuttoa kohtaan ovat selvästi yhteydessä Suomen taantuvaan talouteen. Meillä on sekä perinteisestä teollisuustyöstä työttömiksi jääneitä, vähän koulutettuja ihmisiä että perusturvan varassa elävää köyhälistöä. Molempien ahdinko olisi nähtävä ja ääni kuultava.
– Monella suomalaisella työttömällä ja maahanmuuttajalla on samantyyppiset intressit: mistä saisi mahdollisuuden osallistua mielekkäällä tavalla? Samat keinot, joilla autetaan maahanmuuttajien kotoutumista, voisivat auttaa myös suomalaista nuorta tai pitkäaikaistyötöntä työllistymään, Hiilamo sanoi.
Myös hän muistutti arkisten kohtaamisten merkityksestä ennakkoluulojen murtajana.
– Tunnetusti tuttuja kohtaan ollaan suvaitsevampia, joten ratkaisevaa on maahanmuuttajien ja kantaväestön sosiaalisen etäisyyden pienentäminen. Ja se tapahtuu paikallisesti kaupunginosien, korttelien tai asuintalojen tasolla ihan arkisissa asioissa.
Seminaarissa esiintyi Vantaan Tempo-orkesteri, jossa soittaa Länsimäen ja Kytöpuiston koulujen oppilaita. Orkesteri on perustettu vuonna 2009 osana maahanmuuttajien kotoutumista tukevaa hanketta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Heikki Hiilamo: Poikien huono koulumenestys hyväksytään liian helposti
AjankohtaistaProfessori Heikki Hiilamon mukaan nuorten miesten syrjäytymisen syyt löytyvät usein kouluvuosista. Jopa mopon virittäminen voi johtaa vaikeuksiin vielä vuosien kuluttua.