Heikki Hiilamo: Poikien huono koulumenestys hyväksytään liian helposti
Poikien tyttöjä huonompi koulumenestys kostautuu aikuisiällä: nuoret miehet jäävät koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle useammin kuin naiset. Kuva: iStock

Poikien tyttöjä huonompi koulumenestys kostautuu aikuisiällä: nuoret miehet jäävät koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle useammin kuin naiset. Kuva: iStock

Heikki Hiilamo: Poikien huono koulumenestys hyväksytään liian helposti

Professori Heikki Hiilamon mukaan nuorten miesten syrjäytymisen syyt löytyvät usein kouluvuosista. Jopa mopon virittäminen voi johtaa vaikeuksiin vielä vuosien kuluttua.

Miehet etenevät työelämässä naisia paremmin ja tienaavat enemmän. Tämä koskee kuitenkin vain ryhmiä, joissa miehillä ja naisilla on sama koulutustaso. Samaan aikaan tilastoissa näkyy vastakkainen ilmiö: nuoret miehet jäävät työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle selvästi useammin kuin naiset.

Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo puhui erityisesti miehiin kohdistuvista sosiaalisista riskeistä Diakonia-ammattikorkeakoulun seminaarissa tiistaina. Sosiaalisiksi riskeiksi kutsutaan asioita, jotka heikentävät mahdollisuuksia hankkia toimeentulo omalla työllä.

Miesten työttömyyden ja työmarkkinoilta tippumisen taakse piiloutuu Hiilamon mukaan raskaita pettymyksiä ja yhteiskuntaa kohtaan tunnetun luottamuksen romahtamista.

– Suomalaiset miehet haluavat tehdä työtä ja osallistua yhteiskuntaan. Esimerkiksi perheellistyminen ja lasten saaminen ovat yhä selvemmin yhteydessä koulutukseen ja tulotasoon. Nämä toiveet toteutuvat muita heikommin miehillä, jotka ovat työelämän ulkopuolella.

Ei ole mitään luonnollisia perusteluja sille, että koulumenestyksessä ja kouluttautumisessa on näin suuret sukupuolten väliset erot.
Heikki Hiilamo

Kielteisiin koulukokemuksiin suhtauduttava vakavasti

Pohtiessaan miesten korkean työttömyysriskin syitä Hiilamo nosti esiin pitkäaikaisseurantatutkimuksen, joka kartoitti vuonna 1987 syntyneiden lasten ja nuorten kasvuolosuhteita ja niiden vaikutusta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemässä tutkimuksessa näkyy poikien ja tyttöjen erilainen koulumenestys. Poikien päästötodistuksen keskiarvo oli kuutosen ja seiskan välillä yli kaksi kertaa useammin kuin tytöillä. Kiitettäviä yleisarvosanoja pojat saivat noin kolme kertaa harvemmin kuin tytöt.

Koulumenestyksen vaikutus erottui selvästi vuonna 2012, kun vuonna 1987 syntynyt ikäkohortti oli täyttänyt 25 vuotta. Nuorten naisten koulutustaso oli selvästi korkeampi kuin saman ikäisten miesten. Työelämän muutos lisää koulutuksen merkitystä ja vähentää työpaikkoja perinteisillä miesaloilla.

Hiilamon mukaan poikien huono koulumenestys on tähän saakka hyväksytty liian helposti.

– Ei ole mitään luonnollisia perusteluja sille, että koulumenestyksessä ja kouluttautumisessa on näin suuret sukupuolten väliset erot. Pojilla on paljon enemmän kielteisiä koulukokemuksia ja koulussa saatuja epäonnistumisen kokemuksia kuin tytöillä, mutta asialle ei ole tehty mitään.

– Olisi hyvä, että nuoret miehet saisivat osallistua itse siihen prosessiin, jossa päätetään, millä tavalla he ovat aktiivisia, Heikki Hiilamo sanoo. Kuva: Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

– Olisi hyvä, että nuoret miehet saisivat osallistua itse siihen prosessiin, jossa päätetään, millä tavalla he ovat aktiivisia, Heikki Hiilamo sanoo. Kuva: Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

Pienten rikkeiden kohtuuttomat seuraukset

Hiilamo listasi alustuksessaan monenlaisia sosiaalisia riskejä, jotka kohdistuvat erityisesti nuoriin miehiin.

Nuoret miehet ovat naisia useammin ylivelkaantuneita ja heillä on enemmän maksuhäiriömerkintöjä. Maksuhäiriömerkintä saattaa estää opintolainan hakemisen tai vuokra-asunnon saamisen vielä vuosien kuluttua.

– Nuorten miesten maksuhäiriömerkinnän yleisimpiä syitä ovat mopon virittämisestä saadut sakot ja pummilla matkustamisesta johtuvat tarkastusmaksut, jotka ovat jääneet maksamatta. Voidaan kysyä, ovatko useita vuosia kestävät seuraukset oikeassa suhteessa tällaisiin rikkeisiin.

Hiilamo kiinnitti huomiota myös tietoon, jonka mukaan nuoret miehet saavat työkyvyttömyyteen perustuvaa kuntoutusrahaa naisia useammin. Kuitenkin nuoret naiset saavat kuntoutuspsykoterapiaa viisi kertaa useammin kuin nuoret miehet.

– Onko tehty kaikki mahdollinen, jotta pojat ja miehet, jotka hyötyisivät psykoterapiasta, pääsevät psykoterapian piiriin, Hiilamo kysyi.

Ylhäältä määrättyä vai omaa aktiivisuutta?

Suomalaiseen arvopohjaan kuuluu Hiilamon mukaan edelleen ajatus, jonka mukaan ”työ on miehen kunnia”.

– Nuorilta miehiltä odotetaan osallistumista yhteiskunnan toimintaan. Tämä näkyy julkisissa kohuissa, jotka ovat liittyneet kirjailija Ossi Nymaniin ja ennen häntä ”Tatun” ja ”Oskun” tapauksiin, Hiilamo sanoo.

Nyman on kertonut avoimesti, että hän on suhtautunut valikoivasti TE-keskukselta saamiinsa työnhakuvelvollisuuksiin voidakseen keskittyä tänä syksynä ilmestyneen esikoisromaaninsa Röyhkeys (Teos) kirjoittamiseen.

Hiilamon mukaan suomalainen tukijärjestelmä lähestyy ihmisiä ylhäältä käsin ja määrittelee tarkasti, miten työttömän pitää osoittaa aktiivisuuttaan. Syrjäytymisen torjumisessa nykyistä avarampi näkökulma olisi tarpeen.

– Olisi hyvä, että nuoret miehet saisivat osallistua itse siihen prosessiin, jossa päätetään, millä tavalla he ovat aktiivisia. Kaikki lienevät yksimielisiä siitä, että Nyman teki jotakin yhteisöä hyödyttävää, kun hän opiskeli kirjailijaksi ja kirjoitti kirjan.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi