Helsingin tuomiokirkkoseurakuntaan valitaan uusi kirkkoherra ensi kevääseen mennessä. Tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherran rinnakkainen virkanimike on tuomiorovasti.
Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto olisi halunnut valita kirkkoherran – kansanvaalia kannattava piispa Teemu Laajasalo puuttui asiaan
Tämänkertainen päätös liittyy siihen, että tuomiokirkkoseurakunta on hiippakunnan ykkösseurakunta, piispa Teemu Laajasalo perustelee.
Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa aloittaa ensi keväänä uusi kirkkoherra eli tuomiorovasti, sillä nykyinen tuomiorovasti Marja Heltelä jää eläkkeelle. Valintaprosessissa tapahtui heti alkuun yllättävä käänne, kun Helsingin tuomiokapituli puuttui tapaan, jolla tuomiorovasti valitaan. Keskiviikkona 21. toukokuuta pidetyssä tuomiokapitulin istunnossa piispa Teemu Laajasalo teki esityksen, jonka mukaan tuomiorovasti valittaisiin suoralla kansanvaalilla toisin kuin Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto oli esittänyt.
Kirkkoherra voidaan valita kahdella tavalla. Suorassa kansanvaalissa valinnan tekevät seurakunnan jäsenet, välillisessä vaalissa seurakuntaneuvosto.
Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto esitti tuomiokapitulille, että uusi tuomiorovasti valittaisiin välillisellä vaalilla. Seurakuntaneuvoston 7. huhtikuuta tekemä päätös ei ollut yksimielinen, vaan viidestätoista edustajasta kolme halusi kansanvaalin. Selvällä enemmistöpäätöksellä neuvosto päätyi esittämään välillistä vaalia.
Tuomiokapituli hyväksyi Laajasalon muutosesityksen äänin 4–1. Kansanvaalin puolesta äänestivät piispa Laajasalo, pappisvarajäsen Ulla Kosonen, lakimiesasessori Ritva Saario ja pappisasessori Jukka Pakarinen. Hiippakuntadekaani Reijo Liimatainen äänesti seurakuntaneuvoston esityksen eli välillisen vaalin puolesta.
Kirkkolaki pitää ensisijaisena vaalitapana kansanvaalia, ja välillistä vaalia varten pitää saada tuomiokapitulin hyväksyntä. Se, että seurakuntaneuvosto valitsee kirkkoherran, on kuitenkin yleistynyt kaupunkiseurakunnissa. Tämän valintatavan etuna pidetään monipuolisempia mahdollisuuksia arvioida johtajanvirkaan hakevien pätevyyttä ja osaamista. Kansanvaaleissa on lisäksi usein hyvin matala äänestysprosentti.
Piispa Teemu Laajasalo, miksi halusit muutoksen seurakuntaneuvoston esitykseen?
– Olen ollut aina kriittinen välillistä vaalia kohtaan ja sitä mieltä, että kirkkoherran valinta kuuluu seurakuntalaisille. Se on myös kirkkolaissa ensisijainen vaihtoehto.
– Kirkkoherranvaali on henkilövaali ja ajattelen, että se on ainutlaatuinen mahdollisuus saada seurakuntalaiset kiinnostumaan seurakunnasta. Minun on vaikea ymmärtää sitä kansanvaalia vastustavaa argumenttia, että äänestysprosentti on alhainen. Jos seurakuntaneuvosto on valittu kymmenen prosentin äänestysprosentilla ja kirkkoherra viiden prosentin, ero ei ole suuri. Avointa kampanjointia pidetään nykyään sopivampana kuin ennen, ja vaalin kiinnostavuus on kiinni seurakunnasta ja seurakuntalaisista.
– Kirkkoherra ei ole pelkkä hallintovirkamies, vaan koko seurakunnan kasvot, oman seurakuntansa pikku pormestari. Tämä on upea tilaisuus seurakunnalle kertoa toiminnastaan ja seurakuntalaisille osallistua. Olen hyvin innostunut tästä mahdollisuudesta.
Kansanvaalissa äänestetään joka tapauksessa erittäin tarkasti valituista henkilöistä.
Ratkaisusi on kuitenkin poikkeuksellinen. Kirkkoherra on voitu valita välillisellä vaalilla vuodesta 2014 lähtien. Sen jälkeen Helsingin suomenkielisissä seurakunnissa on toimitettu kirkkoherranvaali 17 kertaa. Näistä vaaleista kansanvaaleja on ollut neljä, aina seurakuntaneuvoston aloitteesta. Tuomiokapituli ei siis aiemmin ole puuttunut asiaan. Mikä tekee tuomiokirkkoseurakunnasta niin poikkeuksellisen, että piispa puuttuu vaalitapaan?
– Linjani on aiemminkin ollut tiedossa, ja asiasta on käyty tuomiokapitulissa vahvaakin keskustelua. Minun kaudellani [2017 alkaen] Helsingin tuomiokapituli ei kuitenkaan ole aiemmilla kerroilla muuttanut sitä vaalitapaa, jonka seurakunta on valinnut Helsingin yhtymän sisällä tai muualla hiippakunnassa.
– Tämänkertainen päätös liittyy siihen, että tuomiokirkkoseurakunta on hiippakunnan ykkösseurakunta. Jos kirkkoherra tulee valituksi välittömällä vaalilla, hänellä on jo kampanjan ajalta olemassa valmiiksi yhteydet alueen toimijoihin ja tavallisiin seurakuntalaisiin. Koin tämän itse, kun tulin valituksi Kallion kirkkoherraksi vuonna 2012. Moni alueella tiesi, että nyt valitaan kirkkoherraa, vaikkei olisi kuulunut kirkkoon tai äänestänyt.
Tuomiorovasti on kuitenkin muutakin kuin oman alueensa ihmisten kirkkoherra, sillä hän toimii muun muassa piispan sijaisena ja tuomiokapitulin varapuheenjohtajana. Tuomiorovastin virkaan valittavalta edellytetään ylempää pastoraalitutkintoa. Se on hallinto-, johtamis- ja asiantuntijatehtävien tutkinto, jota vaaditaan vain harvoihin kirkon korkeisiin virkoihin. Miten kansanvaali antaa tällaiseen valintaan parhaat edellytykset?
– Kansanvaalissa äänestetään joka tapauksessa erittäin tarkasti valituista henkilöistä. Tuomiokapituli katsoo seurakuntaneuvoston määrittelemät viran erityiset tarpeet ja tekee vaaliehdotuksen. Kukaan, joka ei ole hallinnollisesti hyvä johtaja, ei voi päästä vaalissa edes kelpoiseksi.
Mitä tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvoston pitäisi ajatella siitä, että se ei osannut tehdä omassa asiassaan parasta mahdollista päätöstä toisin kuin muut seurakuntaneuvostot vaalitavasta päättäessään?
– Tämä ei millään tavalla liity siihen, onko yksittäinen seurakuntaneuvosto kykenevä päätökseen. Uskaltaisin sanoa, että Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto on oppinein, taitavin ja verkostoitunein neuvosto kirkossa. Ajattelen vain, että tässä seurakunnassa on erityisen tärkeää, että jokainen seurakuntalainen pääsee päättämään kirkkoherrasta.
Vaikuttiko esitykseesi se, että vaalitavasta ei ollut seurakuntaneuvostossa täyttä yksimielisyyttä?
– Olisin halunnut tätä päätöstä joka tapauksessa. Minun olisi kuitenkin voinut olla vaikeampaa perustella ratkaisua itselleni, jos en olisi tiennyt, että seurakuntaneuvostossa on käyty asiasta keskustelua.
Kansanvaalin puolesta tuomiokapitulissa äänesti kolme henkilöä, jotka on itse valittu aikanaan helsinkiläisen seurakunnan kirkkoherraksi kansanvaalilla. Sinä, Teemu Laajasalo, tulit valituksi Kallioon vuonna 2012, Ulla Kosonen Oulunkylään vuonna 2013 ja Jukka Pakarinen silloiseen Vartiokylään (nykyisin Mikaelin seurakunta) vuonna 2009. Mikä vaikutus tällä oli asiaan?
– En usko, että tällaisella on vaikutusta yksittäisiin päätöksiin. Kirkkoherrat, jotka ovat käyneet kansanvaalin läpi, muistavat sen hyvät ja huonot puolet. Itse olen hävinnyt yhden kansanvaalin ja voittanut yhden.
Hakuaika Helsingin tuomiorovastiksi päättyy 18.6. Virka täytetään 1.4.2026 tai sopimuksen mukaan. Vaalin ajankohdasta ei ole vielä tietoa. Hakuilmoitukseen voi tutustua Kirkkorekryssä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Helsingin tuomiokirkkoseurakuntaan perustettiin varainhankintayksikkö – ”Varainhankinta on viisautta”, perustelee kirkkoherra
AjankohtaistaVarainhankintayksikkö vastaa seurakunnan turistityöstä, mutta järjestää myös testamentti-iltoja.
