1.- ja 2.-luokkalaisille järjestyy Helsingissä iltapäivätoimintapaikka
Iltapäivätoimintaan osallistuu Helsingissä nyt 5 750 lasta. Ensi vuonna määrä kasvaa.

Iltapäivätoimintaan osallistuu Helsingissä nyt 5 750 lasta. Ensi vuonna määrä kasvaa.

1.- ja 2.-luokkalaisille järjestyy Helsingissä iltapäivätoimintapaikka

Nykyisten paikkojen ryhmäkokoja kasvatetaan ja uusia ryhmiä perustetaan. Seurakuntien kerhoissa on nyt noin 760 lasta, ensi syksynä yli 850.

Helsingissä jäi viime keväänä noin 1 000 lasta ilman perusopetuksen iltapäivätoimintapaikkaa. Näistä osalle löytyi paikka leikkipuistojen iltapäivätoiminnasta ja osa sai paikan kaupunginhallituksen kesällä myöntämän lisärahan turvin. Seurakunnat perustivat lisäksi omia iltapäiväkerhoja 2-luokkalaisille.

Ensi syksynä tilanne näyttää paremmalta kuin koskaan, sillä kaupunginvaltuuston myöntämällä lisärahoituksella kaikkien 1.- ja 2.-luokkalaisten pitäisi saada tekemistä koulun jälkeen.

– Jos alueella on leikkipuisto, osa kakkosluokkalaisista ohjataan sinne. Iltapäivätoimintapaikka jommasta kummasta palvelusta pyritään järjestämään kaikille. Pystymme myös seuraamaan kokonaisuutta, kun aiemmin erillään olleet perusopetuksen ja leikkipuistojen iltapäivätoiminnat ovat osa samaa palvelukokonaisuutta 1.6. alkaen, iloitsee iltapäivätoiminnan erityissuunnittelija Sami Eriksson Helsingin kaupungin opetusvirastosta.

Ohjenuorana 15 lasta/ohjaaja

Kun perusopetuksen iltapäivätoimintaan osallistuu nyt 5 750 lasta, niin ensi vuonna määrä kasvaa useilla sadoilla. Tämä onnistuu sekä uusia ryhmiä perustamalla että kasvattamalla ryhmäkokoja olemassa olevissa paikoissa. Helsingissä toimintapaikkoja on nyt lähes 200 ja palveluntuottajia, jotka saavat avustusta kaupungilta, noin 40. Helsingin seurakunnat on merkittävä palveluntuottaja.

– Iltapäivätoimintaa järjestetään kumppanuustoimintana eli palvelutuottajat hakevat ja saavat kaupungilta avustusta toiminnan järjestämiseen. Seurakuntayhtymä jakaa avustukset edelleen seurakuntiin. Seurakuntien ryhmissä on kuluvana lukuvuonna noin 760 lasta.

Jotta toiminta olisi taloudellisesti kannattavaa palveluntuottajalle, kahden ohjaajan ryhmässä pitäisi olla noin 26–30 lasta. - Sami Eriksson

Erikssonin mukaan ryhmäkoot vaihtelevat käytettävissä olevien tilojen, henkilökunnan määrän ja alueellisen toiminnan tarpeen mukaan. Ohjenuorana on noin 15 lasta ohjaajaa kohti. Avustus määräytyy lasten lukumäärän mukaan.

– Jotta toiminta olisi taloudellisesti kannattavaa palveluntuottajalle, kahden ohjaajan ryhmässä pitäisi olla noin 26–30 lasta. Jotta kaikki hakijat saadaan sijoitettua toimintaan nyt käynnissä olevan hakuajan jälkeen, toivomme palveluntuottajien kasvattavan ryhmäkokoja, sanoo Eriksson.

Seurakuntien kerhoilla hyvä maine

Helsingin seurakunnissa ollaan valmiita vastaamaan Erikssonin esittämään toiveeseen. Seurakuntien kerhoihin otettavien lasten määrä kasvaa ensi syksynä 850 lapseen eli runsaalla kymmenellä prosentilla.

– Tämän hetken valmius on se, että 16 seurakuntaa 21:stä järjestää lukuvuodella 2017–2018 iltapäiväkerhotoimintaa 27 toimipaikassa. Suurin osa niistä sijaitsee kirkkojen kerhotiloissa, muutama kerho on koulun tiloissa. Ohjaajia on 65. Kumppanuus Helsingin kaupungin kanssa on hedelmällistä, ja hyödyttää helsinkiläisiä lapsia ja perheitä, kiteyttää kasvatuksen pappi Arto Helle.

Helteen mukaan suurin kerholaisten määrä on Lauttasaaren seurakunnassa, jossa mukana on 90 oppilasta. Tämä onnistuu kuuden ohjaajan ja kirkon monipuolisten sisä- ja ulkotilojen turvin.

Yleisimmin seurakunnan kerhot ovat kooltaan 26–30 oppilasta, mutta joukossa on muutama pienempikin ryhmä. Esimerkiksi Paavalin seurakunnassa kirkon kerhoon mahtuu 30 oppilasta, Keulan kerhoon otetaan ensi syksynä 26 lasta. Nyt lapsia on siellä 23, mutta kolmen lisäys onnistuu toiminnan kärsimättä.

Seurakuntien kerhot ovat saaneet hyvää palautetta toimintatiloista, koulutetuista ohjaajista, toiminnan sisällöstä ja turvallisen kokoisista ryhmistä. Laadukas toiminta on Helteen mukaan jatkossakin tärkeää.

– Seurakuntien iltapäiväkerhojen kristillinen arvopohja on yhtenevä kaupungin iltapäivätoiminnalle asettamien yleisten eettistä kasvua ja yhdenvertaisuutta tukevien tavoitteiden kanssa. Kunnioitamme kaikessa toiminnassamme lasten ja perheiden katsomuksia. Kaupungin antama avustus ja asiakasmaksut kattavat suurimman osan kuluista, mutta tähän käytetään myös seurakuntien budjettivaroja, sanoo Arto Helle.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: