Hannu Pöntinen Myyrmäen jalkapallostadionilla, joka toimii ensi kesän herättäjäjuhlien juhlakenttänä. Kuva: Lotta Numminen

Herättäjäjuhlista halutaan kaupunkijuhla

Myyrmäessä järjestetään heinäkuussa Suomen toiseksi suurin hengellinen kesätapahtuma.

• 27.11.2015 14:50
• Kaisa Halonen

Ensi kesän herättäjäjuhlien valmistelut ovat jo pitkällä. 8.–10.7. Myyrmäen urheilupuistossa järjestettäville juhlille odotetaan 30 000–40 000 kävijää. Juhlakenttänä toimivalle jalkapallostadionille mahtuu kerrallaan istumapaikoille noin 14 000 henkeä: 4000 katettuun katsomoon ja 10000 kentälle penkeille.

Juhlien ruokailu järjestetään palloiluhallissa ja nuorten ja varhaisnuorten tilaisuudet Energia Areenalla. Lisäksi juhlien ohjelmaa on muun muassa lähiseudun kouluilla, Myyrmäen kirkossa ja Hämeenkylän kirkossa.

– Pyrimme myös siihen, että jokaisessa Vantaan seurakunnassa olisi vähintään yksi herättäjäjuhlien tilaisuus, kertoo Vantaankosken seurakunnan kirkkoherra Hannu Pöntinen, joka on juhlien järjestelytoimikunnan puheenjohtaja.
 

Ei herännäisyys ole vain maaseudun liike. Siionin virret ovat ihan samoja, veisataan niitä Vantaalla, Kuhmossa tai Ylihärmässä."
 

Pöntisen mukaan juhlien ohjelmarunko on nyt valmis ja käsiohjelma olisi tarkoitus saada painokuntoon tammikuussa. Herättäjäjuhlien ydin ovat juhlakentällä järjestettävät seurat, jotka koostuvat lyhyistä puheista ja Siionin virsien veisaamisesta. Lisäksi iltapäivisin ja iltaisin on kymmeniä oheistapahtumia, kuten kokouksia, konsertteja ja taidenäyttelyitä.

Herättäjäjuhlien budjetti on noin 400 000 euroa, josta Vantaan seurakuntien osuus on 100 000 euroa ja Vantaan kaupungin 100 000 euroa.

Herättäjäjuhlat ovat herännäisyyden eli körttiläisyyden kesätapahtuma. Liike on perinteisesti ollut vahva Pohjanmaalla, Kainuussa ja Savossa, mutta toimintaa on Etelä-Suomessakin. Pääkaupunkiseudulla on seitsemän Herättäjä-Yhdistyksen paikallisosastoa.

Vantaan herättäjäjuhlista halutaan tehdä kaupunkijuhla.

– Ei herännäisyys ole vain maaseudun liike. Siionin virret ovat ihan samoja, veisataan niitä Vantaalla, Kuhmossa tai Ylihärmässä. Samalla tavalla ne puhuttelevat ihmisen perusolemusta, Pöntinen sanoo.

Vantaalaisuus näkyy hänen mukaansa jo juhlien teeman valinnassa. "Kahden maan kansalainen" kertoo kaupungista, johon muuttavista 90 prosenttia on maahanmuuttajia. Juhlalogossa on passileima ja juhlien ohjelmakirjaakin kutsutaan juhlapassiksi.

Vantaalaisia esiintyjiä juhlilla ovat esimerkiksi oopperalaulaja Esa Ruuttunen, käsikelloyhtye Sonus, Vantaan seurakuntien kanttorit ja lauluyhtye HowManyMothers.

– Näillä juhlilla yhdistyvät vanha perinne ja uudet, yllättävät kuviot. Ne edustavat yhteisöllistä ja raikasta, tässä päivässä olevaa kristillisyyttä, luonnehtii Pöntinen.

Juhlavieraiden majoittamisessa järjestäjät luottavat siihen, että monet yöpyvät pääkaupunkiseudulla asuvien sukulaisten ja tuttavien luona. Lisäksi lentokentän lähistön hotelleista on kehäradan ansiosta hyvät kulkuyhteydet Myyrmäkeen.

– Jos haluaa majoittua ihan lähelle, niin se onnistuu, koska juhlakentän viereen tulee juhlien ajaksi leirintäalue, Pöntinen vinkkaa.

Henkilöautoliikenne urheilupuistoon halutaan pitää mahdollisimman vähäisenä, ettei ruuhkia tulisi. Juhla-alueelle tulee vain talkoolais- ja invaparkki. Muu pysäköinti järjestetään joko Kivistön tai Vehkalan asemalle, jolta pääsee junalla Myyrmäkeen.

Juhlien järjestäminen ei onnistuisi ilman talkootyötä. Pöntinen arvioi, että juhlille tarvitaan noin 1500 vapaaehtoista. Ravintolapuolelle tarvitaan noin 600 talkoolaista, liikenteenohjaukseen noin 300 ja turvallisuuteen noin 100. Työvoimaa kaivataan myös majoitukseen, opastukseen, juhlaoppaiden myyntiin ja kuoroihin.

– Tähän mennessä ilmoittautuneita on noin 100, mutta luotan siihen, että tekijöitä löytyy, Pöntinen sanoo.

Järjestäjien toiveena on, että körttikansan lisäksi myös tavalliset vantaalaiset löytäisivät paikalle.

– Moni ensikertalainen on sanonut, että herättäjäjuhlille on matala kynnys. Voi ihan rauhassa tulla, istua seurapenkkiin tai kierrellä muuten katsomassa. Kun kuuntelee puheita ja veisaa virttä, on mahdollisuus hiljentyä ja olla oman elämänsä kanssa Jumalan edessä, Pöntinen kuvailee.