Taidemuseo Amos Rexin rakentamisen mahdollistaa Amos Andersonin perustama Förening Konstsamfundet. Kuva: Esko Jämsä

Hyvä elämä

Hiljaiset mesenaatit tukevat taiteilijoita ja tieteentekijöitä

Säätiöt ja rahastot ovat monessa mukana ja herättävät myös ennakkoluuloja. Suuri määrä taiteen ja tieteen hankkeista kuitenkin jäisi toteutumatta ilman niiden tukea.

10.10.2016 14:30
Marjo Kytöharju

Ydinkeskustassa on Lasipalatsin kohdalla valtava työmaamonttu: rakenteilla on Amos Rex, uudistuva Amos Andersonin taidemuseo. Sen rakentamista tukee samannimisen liikemiehen ja taiteen mesenaatin vuonna 1940 perustama yhdistys, Förening Konstsamfundet.

Kyseessä on yksi esimerkki siitä, miten erilaiset säätiöt, rahastot ja yhdistykset tukevat kulttuuria Suomessa. Maassa toimii liki 3 000 tällaista organisaatiota, joista noin 800 jakaa apurahoja. Apurahasäätiöistä 179 kuuluu Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan (SRNK) jäsenistöön.

– Neuvottelukunnassa mukana olevat säätiöt kuuluvat alan priimuksiin. Ne tukivat viime vuonna taiteen, tieteen ja sosiaalialan hankkeita yli 450 miljoonalla eurolla, kertoo SRNK:n toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu.

Suvikumpu on huomannut, että tekemisistään yleensä vähän ääntä pitävien säätiöiden rooli on monelle epäselvä. Se on hänestä osin myös median luoma käsitys.

– On kirjoitettu artikkeleita menestystarinoista, joissa on unohtunut menestyksen mahdollistanut tukija. Tai sitten on kirjoitettu Nuorisosäätiön kaltaisista taloudellisista epäselvyyksistä. Kyseinen säätiö on kuitenkin aivan eri maailmasta, sillä se ei jaa apurahoja.

Suvikummun mielestä suomalaiset säätiöt ja rahastot ovat muuttaneet kymmenessä vuodessa toimintatapojaan avoimemmiksi ja läpinäkyvämmiksi. Avoimuuteen tähtää myös juuri uudistunut säätiölaki.

Varallisuutta käytetään yhteiseksi hyväksi

Millaisia sitten ovat nämä säätiöiden ja rahastojen priimukset?

– Niissä on omat yksilölliset piirteensä, mutta ne ovat syntyneet yksinomaan yksityishenkilöiden tai instituutioiden hyvästä tahdosta, halusta lahjoittaa omaa varallisuuttaan yhteiseksi hyväksi, Liisa Suvikumpu selvittää.

Säätiöt ovat syntyneet yksityishenkilöiden tai instituutioiden hyvästä tahdosta, halusta lahjoittaa omaa varallisuuttaan yhteiseksi hyväksi."
- Liisa Suvikumpu

– Useassa muussa maassa on meitä kannustavampia järjestelmiä perustaa säätiöitä ja tehdä niille lahjoituksia. Monilla tavallisillakin ihmisillä kun olisi nykyään paremmin varaa tukea tärkeinä pitämiään asioita.

Säätiöitä ja rahastoja tarvitaan, koska ilman niitä valtaisa määrä taiteen, tieteen ja sosiaalialan hankkeista jäisi toteutumatta. Myös Suomen yliopistot ovat saaneet perustamisvaiheessa ja nyt pääomituskeräyksissään huomattavaa rahoitusta säätiöiltä.

Leijonanosa taiteilijoista saa säätiöiden tukea

Suvikumpu kertoo, että arviolta neljä viidestä taiteilijasta on saanut jossain vaiheessa jonkin säätiön tukea. Tieteen puolella taas väitöskirjan tekijöistä peräti yhdeksän kymmenestä työskentelee yliopiston ulkopuolisella rahoituksella, usein jonkin säätiön apurahan turvin.

Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta perustettiin vuonna 1970. Lähtökohtana oli ajatus siitä, että kun tehdään yhdessä, saadaan aikaan enemmän.

On tärkeää saada kansalaiset mukaan tekemään ja vaikuttamaan, koska julkinen rahoitus vähenee koko ajan."
- Liisa Suvikumpu

– Neuvottelukunta auttaa toimijoita hallinnossa ja toimintatapojen kehittämisessä. Lisäksi koulutamme, järjestämme tapaamisia sekä tiedotamme, mitä on meneillään sääntelyssä, EU-asetuksissa ja koko säätiömaailmassa, Suvikumpu luettelee.

Nyt säätiöillä on Suomen satavuotisjuhlahanke, jonka nettisivut löytyvät osoitteesta vuosisadanrakentajat.fi. Kyse on haastekilpailusta, jossa etsitään kansalaisten avulla ratkaisuja nuorten paremman tulevaisuuden puolesta.

– Haastekilpailuissa löytyvien uusien innovaatioiden loppurahoitus voi olla jopa miljoonia euroja. On tärkeää saada kansalaiset mukaan tekemään ja vaikuttamaan, koska julkinen rahoitus vähenee koko ajan, Suvikumpu sanoo.

Kolme erilaista hyväntekijää

1. Milloin säätiö, rahasto tai yhdistys on perustettu ja mikä on sen toimintaperiaate?

2. Miten paljon tulee apurahahakemuksia ja mikä on jaettu rahamäärä?

3. Mitkä ovat toimijan viimeisimmät tukikohteet kulttuurin saralla?

Suomen Kulttuurirahasto

1. Kulttuurirahaston historia on säätiöiden joukossa ainutlaatuinen, koska sen peruspääoma kerättiin vuosina 1937–38 Suomen kansalta. Kaikkiaan 170 000 suomalaista osallistui perustamiskirjakeräykseen. Lisäksi 18 000 osallistui erilliseen lahjakirjakeräykseen. Rahaston tehtävänä on sääntöjen mukaan "suomalaiskansallisen henkisen ja taloudellisen viljelyn vaaliminen ja kehittäminen". Tätä toteutetaan jakamalla apurahoja tieteen ja taiteen edistämiseen sekä omien kulttuurihankkeiden kautta.

2. Vuonna 2015 keskusrahastoon tuli 9 500 hakemusta. Apurahoja myönnettiin yhteensä 1 018 henkilölle, työryhmälle tai yhteisölle noin 24 miljoonalla eurolla. Sekä tieteessä että taiteessa apurahan sai 11 prosenttia hakijoista. Maakuntarahastojen jakoprofiili vaihtelee nimikkorahastojen tarkoitusten sekä hoitokuntien jakoperiaatteiden takia. Vuonna 2016 maakunnat jakoivat yhteensä 10,5 miljoonaa euroa.

3. Kulttuurirahasto on käynnistänyt viime vuosina useita laajoja hankkeita, joilla pyritään vaikuttamaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuurielämään. Niistä esimerkkinä on Taidetestaajat-hanke, jossa kolme ikäluokkaa kahdeksasluokkalaisia viedään kokemaan taidetta omassa maakunnassaan sekä Helsingissä tai muualla Suomessa. Hanke on budjetiltaan rahaston historian suurin, 15 miljoonaa euroa. Se toteutetaan yhdessä Svenska Kulturfondenin ja Suomen Lastenkulttuurikeskusten liiton kanssa.

Koneen Säätiö

1. Koneen Säätiö on vuonna 1956 perustettu itsenäinen ja riippumaton organisaatio, joka parantaa maailmaa luomalla edellytyksiä rohkeille tieteen ja taiteen avauksille. Säätiö tukee tieteellistä tutkimustyötä, kulttuuria ja taidetta sekä tieteen yleistajuistamista apurahoin sekä ylläpitää Saaren kartanon taiteilija- ja tutkijaresidenssiä Mynämäellä.

2. Säätiö sai vuonna 2015 yli 6 000 apurahahakemusta ja myönsi tieteen, taiteen ja kulttuurin apurahoja ja palkintoja yhteensä 25 miljoonalla eurolla. Myöntöprosentti vaihtelee vuosittain 10–15 prosentin välillä. Tämänvuotiset apurahapäätökset julkistetaan joulukuussa. Vuosittain on haku Saaren kartanon taiteilija- ja tutkijaresidenssiin, jonka myöntöpäätökset julkistetaan lokakuun puolivälissä.

3. Säätiö tukee paljon taidetta ja kulttuuria, ja päätökset löytyvät sen verkkosivuilta. Esimerkiksi nyt lokakuussa on valokuvagalleria Hippolytessä esillä kroatialaisten mediataiteilijoiden Nadija Mustapiæin ja Toni Meštroviæin videoinstallaatioita. Näyttely on jatkoa Hippolyten yhteistyölle säätiön ylläpitämän Saaren kartanon residenssin kanssa.

Förening Konstsamfundet

1. Föreningen Konstsamfundetin perusti Amos Anderson vuonna 1940. Hän määräsi testamentissaan yhdistyksen ainoaksi perillisekseen. Sen toimintaan kuuluu suomenruotsalaisen kulttuurin kuten musiikin, kirjallisuuden, kuvaamataiteen, teatterin sekä sanoma- ja aikakauslehtien tukeminen ja edistäminen. Lisäksi yhdistys ylläpitää Amos Andersonin taidemuseota sekä Söderlångvikin museota Andersonin entisessä kesäasunnossa Dragsfjärdissä.

2. Konstsamfundet myöntää apurahoja keväällä ja syksyllä. Keväällä 2016 yhdistys tuki kulttuuria yhteensä 995 900 eurolla. Summa jakaantui 284:lle taiteen tekijälle ja projektille. Yhdistykseen tuli apurahahakemuksia 650, joista 44 prosenttia hyväksyttiin. Isoimpien tuensaajien joukkoon kuuluivat Martin Wegelius-instituutti (25 000 euroa), Klockriketeatern (20 000 euroa) ja Åbo Svenska Teaterförening (18 000).

3. Yhdistyksen suurin hanke tällä hetkellä on Lasipalatsiin ja Lasipalatsin aukiolle tulevan Amos Rexin rakentaminen. Rakennuskustannukset ovat noin 41,5 miljoonaa euroa. Uuden taidemuseon on tarkoitus avautua vuoden 2018 alussa. Museosta tulee kulttuurikeskus, joka koostuu vanhasta Lasipalatsista, elokuvateatteri Bio Rexistä, aukion alle sijoittuvasta näyttelytilasta sekä muista talon toimijoista.