Hoosianna-virsi johdattaa Kati Pirttimaan kaamoksesta jouluun – Raamatun tekstit auttavat hiljentymään
− Haluan liittyä adventtipaastoon siirtämällä sivuun hössötystä ja hiljentymällä joka päivä, sanoo Kati Pirttimaa.

− Haluan liittyä adventtipaastoon siirtämällä sivuun hössötystä ja hiljentymällä joka päivä, sanoo Kati Pirttimaa.

Hoosianna-virsi johdattaa Kati Pirttimaan kaamoksesta jouluun – Raamatun tekstit auttavat hiljentymään

Hoosiannasta kehittyi vuosien saatossa hittibiisi ja kaiken kansan suosikki. Ensimmäisenä adventtina sen sävelet kaikuvat kirkoissa.

Hoosianna-hymni kajahtaa adventin alkaessa kirkoissa komeasti. Sana tulee Raamatusta. Kansanjoukko tervehtii aasilla ratsastavaa Jeesusta huutamalla hoosiannaa.

– Heprean kielen sana hoosianna tarkoittaa oi auta, oi pelasta. Se on ikivanha siu­nauksen toivotus, kun kuningas on tullut, kertoo kanttori ja pappi Kati Pirttimaa.

– Silti se Hoosianna-laulu, jota pääsemme laulamaan ensimmäisenä adventtisunnuntaina, on paljon uudempi.

Hymnin on säveltänyt saksalainen säveltäjä Georg Joseph Vogler. Hän toimi tuolloin, 1700-luvun loppupuolella, Tukholman oopperan musiikillisena johtajana. Pirttimaan tavoin hänkin oli muusikko ja pappi, ja niinpä hänet tunnetaan myös nimellä Abbé isä Vogler.

Hoosiannasta on tullut suomalainen ja ruotsalainen perinne, ei kansainvälinen, vaikka toisin voisi luulla. Hymni koki muutamia vaiheita ennen kuin siitä tuli koko seurakunnan yhteinen laulu, selostaa Pirttimaa.

Suomeen päätynyt saksalaissyntyinen muusikko Richard Faltin sävelsi hymnille urkualkusoiton. Helsinkiläinen kanttori Armas Maasalo sisällytti Hoosiannan adventtivesperiinsä. Hän lisäsi hymniin mieskuoron laulamat alkufanfaarit.

Kirkkokuorot alkoivat laulaa Hoosiannaa. Aikaa myöten seurakuntalaiset oppivat ja innostuivat laulamaan mukana. Nykyvirsikirjaan Hoosiannasta tuli ihan virallisestikin seurakuntavirsi.

Seurakuntalaisten innossa laulaa Hoosiannaa on Pirttimaan mielestä jotain samaa kuin alkuperäisessä kansanjoukon tilanteessa. Kuninkaalla oli oikeus ottaa käyttöönsä mikä tahansa hevonen. Sanottiin vain, että herra tarvitsee sitä. Samoja sanoja käytettiin, kun Jeesuksen käyttöön otettiin aasi.

– Kansa oivalsi yhteyden perinteeseen ja alkoi tervehtiä Jeesusta kuninkaana, vaikkei hän ollutkaan voitokas sotasankari.

Kenenkään ei tarvitse esitellä kiiltokuvamaista elämää tai joulukotia.

Se, että Jeesus valitsi ratsukseen arjen työjuhdan, kertoi aivan muusta – vaatimattomuudesta ja nöyryydestä, siitä, että Jeesus tulee arkielämän keskelle sellaisena kuin se on. Kenenkään ei tarvitse esitellä kiiltokuvamaista elämää tai joulukotia.

Silti Hoosianna-laulun myötä alkavana adventtiaikana nimenomaan valmistaudutaan jouluun. Sana adventti tarkoittaa Herran tulemista, Jumalan syntymistä maailmaan.

Kati Pirttimaa sanoo arvostavansa erilaisia tapoja valmistautua jouluun, kunhan vain voimia ja iloa riittää vielä juhlasta nauttimiseenkin.

– Vanhastaan on vietetty adventtipaastoa. Haluan liittyä siihen siirtämällä sivuun hössötystä ja hiljentymällä joka päivä Raamatun tekstien äärelle. Meillä on kotona anglikaaninen adventtikynttelikkö, jossa on kolme violettia, yksi roosa ja yksi valkoinen kynttilä. Virittelen myös pikku hiljaa jouluseimiasetelmaa.

Kati Pirttimaa ei muista, milloin olisi itse laulanut Hoosiannaa ensimmäisen kerran. Ehkä Espoon vanhassa kirkossa, se kun oli viherlaaksolaisten kotikirkko.

– Vahvimmat tunnekokemukseni ovat peräisin työvuosiltani Kallion kirkossa. Kirkko oli täynnä ihmisiä, kun adventtivesperin fanfaarit kajahtivat, muistelee nykyinen Espoon hiippakunnan jumalanpalvelus- ja hengellisen elämän asiantuntija.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi