Aino Venna, Nina Tapio ja Anna-Mari Kaskinen tuovat uutta jengaa joulumusiikkiin
Aino Venna esitti pari vuotta sitten ilmestyneellä joululevyllään perinteisiä joululauluja uudenlaisina versioina.

Aino Venna esitti pari vuotta sitten ilmestyneellä joululevyllään perinteisiä joululauluja uudenlaisina versioina.

Aino Venna, Nina Tapio ja Anna-Mari Kaskinen tuovat uutta jengaa joulumusiikkiin

Kolme persoonallista lauluntekijää uudistavat joululauluperinnettä. Esimerkiksi Nina Tapio esittää Hoosiannaa irlantilaisen kansanmusiikin poljennolla.

Joululaulut ovat tärkeä osa muusikko ­Aino Vennan joulua. Niinpä hän halusi pari vuotta sitten tehdä joululevyn. Hänellä oli myös ollut bändinsä kanssa jo muutamana vuonna joulukonsertti Savoy-teatterissa.

Aino Vennan joulu -albumi sisältää perinteisiä joululauluja, mutta aivan uudentyyppisinä versioina.

– Kaipasin niihin kaanoneihin jotain uutta, omanlaista jengaa. Siinä ei olisi ollut mitään mieltä, että olisin tehnyt joulumusiikkia samaan tyyliin kuin sitä on tehty aina ennenkin.

Kaikki levyllä kuultavat joululaulut ovat Vennalle rakkaita, ja hän teki itse suurimman osan niiden sovituksista. Uudenlaisen käsittelyn sai esimerkiksi Joulupuu on rakennettu.

– Halusin tuoda tuttuun lauluun kansanperinteen pakanallista puolta. Siksi siitä tuli santana- ja flamencohenkinen versio. Joulumusiikkihan on yleensä suoraviivaista ja tasarytmistä, mihin vaikuttaa osaltaan kirkollinen perinne.

– En kuitenkaan tavoitellut erikoisuutta erikoisuuden vuoksi, enkä halunnut räjäyttää mitään perinteitä. Kyse on siitä, mikä tuntui itsestä hyvältä. On levyllä myös perinteisemmin esitettyjä joululauluja, esimerkiksi Varpunen jouluaamuna.

Kuorolaulu saa herkistymään

Levy sai ilmestyessään kiittäviä arvioita, mutta Aino Venna tietää, että levyn omaperäisimmät versiot eivät ole olleet kaikkien mieleen.

– On selvää, että kaikki eivät tykkää kaikesta. Sille ei voi mitään. En itsekään pidä siitä, että Beatlesin biiseistä tehdään erilaisia coverversioita. Ja silti teen niitä välillä itsekin.

Sylvian joululaulu kolahtaa aina, koska se tuo minulle muistoja lapsuuden jouluista Lontoossa. - Nina Tapio

– On kuitenkin hienoa, jos olen pystynyt antamaan jollekulle uuden kokemuksen. Erityisen onnellinen olen, jos levy kuuluu kymmenen vuoden kuluttua jonkun ihmisen jouluperinteisiin.

Vennalle loppuvuosi merkitsee rauhoittumista ja hiljentymistä. Siksi hän käy mielellään kirkkojen joulukonserteissa. Varsinkin hienosti esitetty kuorolaulu saa hänet herkistymään. Hänen lempijoululaulujaan ovat Ave Maria, Sylvian joululaulu, Varpunen jouluaamuna ja Elvis Presleyn esittämät joululaulut.

Joululaulut mukana ulkomaillakin

Varsinaista joulua Aino Venna viettää eri vuosina vaihtelevasti eri paikoissa ja eri ihmisten kanssa. Hän on huomannut, että joululaulut pysyvät mukana, vaikka hän viettäisi joulua ulkomailla. Maailmalla ollessaan hän haluaa kuunnella erityisesti kaihoisaa Sylvian joululaulua.

– Jouluun liittyy myös menneiden aikojen muistelua. Mieleen nousevat lapsuuden joulut, viimeiset joulut isovanhempien kanssa ja ystävien seurassa vietetyt joulut.

Nykyään Vennan jouluun liittyy olennaisesti hänen ystäviensä Antti Kauppisen ja Paavo Halosen muutama vuosi sitten tekemä Armas aika -kirja. Se sisältää joulupöydän ruokareseptejä.

– Kirjan ajatuksena on, että joulupöydässä ei tarvitse olla tarjolla pelkästään perinteisiä ruokalajeja. Jokainen voi tehdä juuri sellaisia ruokia, joista erityisesti pitää. Kirja antoi osaltaan sysäyksen omalle joululevylleni eli siihen, että tahdoin tarjota vaihtoehtoja joulunviettoon musiikin kautta.

– Minulle ehdottoman tärkeä jouluruoka on sienisalaatti isoäitini ohjeen mukaan. Sitä valmistan välillä muutenkin.

Tänä vuonna Venna viettää joulua kotimaassa, koska tammikuun hän on stipendiaattina Beninissä Villa Karon taiteilijaresidenssissä.

Monipuolinen muusikko on tehnyt viime aikoina muutakin kuin laulukeikkoja. Hän oli syksyn ajan mukana Kansallisteatterin Tainaron-näytelmässä ja marraskuussa sirkusakrobaatti Ilona Jäntin Orangerie-esityksessä Talvipuutarhassa.

– Ensi keväänä vietän paljon aikaa ulkomailla, koska esiinnyn Ilonan kanssa muun muassa Bristolin sirkusfestivaaleilla. Jatkan myös uuden levyn tekemistä.

Iloinen fiilis Hoosiannasta

Jouluradion tilaama versio Hoosiannasta tuo jälleen kerran uutta poljentoa joulun odotukseen. Kyseessä on G.J. Voglerin vuonna 1795 säveltämä adventtihymni. Tänä vuonna sen on sovittanut uusiksi Katja Lappi ja sen esittää laulaja Nina Tapio.

– Minusta Hoosiannaa oli koulussa pianon säestyksellä aina vähän ankea laulaa. Tämä irlantilaista kansanmusiikkia muistuttava versio on tunnelmaa nostattava ja moniulotteisempi kuin alkuperäinen teos. Minulle tulee siitä hyvä ja iloinen fiilis, Tapio sanoo.

Nina Tapio tuntee Katja Lapin hyvin, sillä tämä oli aikoinaan Sibelius-Akatemiassa hänen laulu­oppilaanaan. Lappi on toisinaan myös soittanut Tapion laulukeikoilla. Lappi tunnetaan erityisesti suosittujen tv-ohjelmien, kuten Siskonpedin ja ­Putouksen, musiikkivastaavana.

Tapion esittämä Hoosianna alkaa soida Jouluradiossa ensimmäisenä adventtina. Siihen liittyy myös Hakaniemessä ja Helsingin keskustassa kuvattu video.

Jouluradio pyrkii nostamaan tänä vuonna esiin naisten tekemää ja esittämää joulumusiikkia. Tapio pitää ajatuksesta.

– Tämä on toteutunut Hoosianna-produktiossa hyvin, sillä kaikki videolla esiintyvät ovat naisia. Itse olen kuitenkin kokenut, että minua arvostetaan musiikintekijänä siinä kuin miehiäkin.

Nina Tapio laulaa Joulu­radion Hoosiannan, johon Katja Lappi on tehnyt irlantilaista kansanmusiikkia muistuttavan sovituksen.

Nina Tapio laulaa Joulu­radion Hoosiannan, johon Katja Lappi on tehnyt irlantilaista kansanmusiikkia muistuttavan sovituksen.

Kirkossa laulaminen innostaa

Nina Tapio rakastaa joulumusiikkia ja kuuntelee sitä muun muassa Jouluradiosta. Hänellä on myös ollut lähes vuosittain joulukonsertteja, joissa hän on päässyt itsekin jouluiseen tunnelmaan.

– Erityisen hienoa on ollut laulaa kirkoissa. Kirkot ovat hiljentymisen paikkoja, ja niissä on aivan erilainen tunnelma kuin konserttisaleissa, Tapio sanoo.

– Tänä vuonna en pidä omia joulukonsertteja enkä ehdi mennä muidenkaan artistien konsertteihin, koska loppuvuosi on niin kiireistä aikaa keikkarintamalla.

Haluaisin vielä tehdä joululauluja, jotka kertoisivat tästä todellisuudesta, jota nyt eletään. - Anna-Mari Kaskinen

Tapiolle tärkeimpiä joululauluja ovat Varpunen jouluaamuna, Sydämeeni joulun teen ja Sylvian joululaulu. Hänestä niissä on kaunis melodia ja puhutteleva sisältö.

Sylvian joululaulu kolahtaa aina, koska se tuo minulle muistoja lapsuuden jouluista Lontoossa. Lapsen mieleen jäi erityisesti se, miten suuren vaikutuksen koti-ikävästä kertova laulu teki aikuisiin.

Aattona perinteiset kuviot

Joulua Nina Tapio viettää miehensä ja lastensa kanssa kotonaan tai äitinsä luona. Aattoaamuun kuuluvat joulupuuro ja Joulurauhan julistus. Jälkimmäinen oli jo Nina Tapion lapsuuden perheessä niin tärkeä, että koko porukka kuunteli sitä ulkomailla asuessaan kasetilta.

– Nykyään aaton vietto jatkuu niin, että päivällä syömme kevyen kala-aterian, ja sen jälkeen tulee joulupukki. Illalla on ohjelmassa varsinainen jouluateria, ja silloin on tarjolla muun muassa äitini tekemiä lihapullia ja hänen miehensä valmistamaa rosollia, Tapio kertoo.

– Jossain vaiheessa iltaa joku lukee jouluevankeliumin ja laulamme yhdessä joululauluja.

Tämä joulu on Nina Tapiolle sillä tavalla erilainen, että yksi tärkeä ihminen on joukosta poissa. Hänen pitkäaikainen ystävänsä ja laulajakumppaninsa Hanna-Riikka Siitonen menehtyi kesällä syöpään. Tapio kertoo ajattelevansa ystäväänsä päivittäin.

Surun keskelläkin on jaksettava keskittyä työhön. Tapio on toiminut vajaan vuoden ajan Jean S. -yh­tyeen laulusolistina. Hän on viihtynyt hyvin 11-henkisessä bilebändissä, jonka soittajista hän tunsi suuren osan jo entuudestaan.

– Esitämme nostalgista, kaikille tuttua covermusiikkia. Sitä voisi kuvailla hyvän tuulen musiikiksi.

Keväällä hän aikoo jatkaa keikkailun lomassa ensimmäisen soololevynsä työstämistä. Albumin kappaleet säveltää, sovittaa ja tuottaa Kristian Maukonen, jonka kanssa Tapio ja Siitonen tekivät yhteistyötä Taikapeili-duon aikaan yli 20 vuotta sitten.

– Jahkailin soololevyn tekemistä yli kymmenen vuotta. Ensimmäinen kappale syntyi lokakuussa, ja nyt on työn alla muutamia aihioita, Nina Tapio sanoo.

Jeesus-lapsi keskeisenä lauluissa

Kirjailija Anna-Mari Kaskisen täytyy oikein muistella, kuinka monta joululaulua hän on sanoittanut. Lauluja on siellä täällä paloina eri kokonaisuuksissa. Mieli palaa 1980–90-luvuille.

– Yksi varhaisimmista on Pieni liekki, jota on sittemmin laulettu monena vuonna Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa.

– Nuori Anna-Mari on ollut ihan oikeilla jäljillä Pientä liekkiä kirjoittaessaan. Joulun aikaan kynttilät viestivät Jumalan läsnäolosta, Kaskinen sanoo hymyillen.

Hänen mielestään koko luomakunta kuuluu jouluun. Kaiken muun lisäksi siihen kuuluvat niin eläimet kuin heinän tuoksukin.

– Mutta teenpä joulutekstin mistä näkökulmasta tahansa, joulun keskeisen sanoman pitää aina jollakin tavalla tulla siinä esiin. Vaikka laulussa olisi lampaita, Jeesus-lapsi on keskus.

Joulua Australian kuumuudessa

Ensimmäiset joululaulunsa Anna-Mari Kaskinen kirjoitti ulkomailla.

– Kun asuimme Australiassa, tein joulukuvaelman, jossa oli Jouluyön hymni. Sitä lauletaan edelleen. Samasta kuvaelmasta on Enkelten laulu, joka on tänä vuonna Kauneimmat joululaulut -vihkosessa. Sävelmät ovat Pekka Simojoen.

Vuonna 1986, kun perhe oli lähdössä Australiaan, Kaskinen ajatteli lauluntekemisen ehkä jäävän, kun yhteistyökumppanit olivat Suomessa.

– Olikin tosi kiva, kun tekstitilauksia alkoi tulla Australiaan. Suomen Lähetysseura on antanut minulle hienoja mahdollisuuksia.

Joulua vietetään Australiassa vuoden kuumimpaan aikaan. Kaskiset asuivat Melbournessa. He yrittivät saada joulutunnelmaa aikaan panemalla verhot kiinni ja joululaulut soimaan. Kynttilät kaartuivat kuumuudessa.

Kaskiset kävivät paikallisessa kirkossa katsomassa musiikkinäytelmän Christmas in the Bush. Jouluevankeliumin tarina oli viety ulos eläinten ja eukalyptuspuiden keskelle.

– Oli hienoa nähdä, että joulu kuuluu kaikille kansoille eikä meidän tarvitse olla kiinni poroissamme. Kengurut voivat yhtä hyvin tulla mukaan joulukuvioihin, Kaskinen sanoo.

Ensimmäinen joulu Australiassa oli Kaskiselle mieleen painuva. Perheessä oli pieni esikoinen. He kököttivät lapsen kanssa jouluaattona pappilassa ja kävi niin, että suomalainen perhe kutsui heidät viettämään joulua luokseen.

– Haikeus väistyi ja tuli kotoisa olo. Muistoksi siitä jäi vieraanvaraisuus, josta on tullut meille tärkeä jouluperinne, Kaskinen sanoo.

Anna-Mari Kaskinen haluaa tuoda teksteissään esiin joulun salaisuuden niin, että jokainen voisi tuntea sen koskevan juuri itseään.

Anna-Mari Kaskinen haluaa tuoda teksteissään esiin joulun salaisuuden niin, että jokainen voisi tuntea sen koskevan juuri itseään.

Joulunäytelmä Vivamossa

Parhaillaan Vivamon Raamattukylässä Lohjalla harjoitellaan joulunäytelmää Ihmeellinen ilo, jossa Anna-Mari Kaskinen on ollut käsikirjoittajana. Muusikko Tommi Kalenius on tehnyt siihen sävelmät. Näytelmästä esitetään Roihuvuoren kirkossa versio Joulu saapuu kaupunkiin.

– Näytelmän Pieni Jeesus-lapsi -laulu esitetään myös Tuomasmessun joulukonsertissa. Teen siihen vielä yhden uuden säkeistön, Kaskinen kertoo.

Virsikirjan jumalanpalvelusliitteessä on Kaskisen sanoittama jouluvirsi, ja löytyypä hänen kädenjälkensä myös Ruotsin virsikirjasta. Siihen Kaskinen on suomentanut alun perin englantilaisen joululaulun.

Kaskinen arvioi kirjoittaneensa kolmisenkymmentä joululaulua. Bravuurinaan hän pitää suomennostaan Joy to the World -laulusta, josta tuli Riemuitse maa. Sävelmän on sanottu olevan G.F. Händelin, mutta asiasta ei olla täysin varmoja.

– Haluaisin vielä tehdä joululauluja, jotka kertoisivat tästä todellisuudesta, jota nyt eletään. Varsinkin siitä, ettei jouluun liittyisi vaatimuksia, vaan mietittäisiin, mitä joulu ihmiselle antaa.

Joululauluissa on Anna-Mari Kaskisen mielestä tärkeää tuoda ihmisille toivoa: emme ole minkään asian kanssa yksin tässä maailmassa.

– Pieni Jeesus-lapsi on tullut kaikkea sitä varten, mitä meidän elämässämme on. Hän on tullut kantamaan meidän huolemme ja sairautemme ja tuomaan rauhaa maailmaan.

Teksteissään Kaskinen haluaa tuoda esiin jouluun liittyvän salaisuuden niin, että jokainen voisi yllättyä ja tuntea sen koskevan juuri itseään.

– Emme koskaan voi ymmärtää sitä, mistä joulun sanomassa on kyse, mutta jospa voisimme nähdä sen ihmeen, joka joulun lapsessa on.

Kaskinen ei kuitenkaan kuvittele hallitsevansa kenenkään elämää sanoituksillaan.

– Se, mitä pyhän ja ihmisen välillä tapahtuu, kun ihminen näitä asioita miettii ja ehkä laulaa laulujani, ei enää kuulu minulle. Laulut elävät omaa elämäänsä. 

Jouluradio lisää naisartistien määrä

Jouluradio avasi kuulijoiden pyynnöstä pääkanavansa FM-aalloilla jo marraskuun alkupuolella. Silloin avautuivat myös Jouluradion uudet nettisivut, joilla voi kuunnella pääkanavan lisäksi yhdeksää muuta kanavaa. Kaikilla kanavilla kuullaan tänä vuonna musiikkia entistä tasapuolisemmin nais- ja miesartistien esittämänä.

– Pääkanavalla päästään suhteeseen 50–50. Muutamalla muullakin kanavalla tavoite toteutuu. Tämä tarkoittaa sitä, että naisten esittämän musiikin määrää lisätään. Yhdellä nettikanavalla käy myös toisin päin, sillä viime vuonna ruotsinkielisellä Julradio-kanavalla oli enemmän nais- kuin miesartisteja, kertoo Jouluradion musiikkipäällikkö ja vastaava tuottaja Aura Neuvonen.

Hän lupaa, että muutos tehdään tinkimättä musiikin laadusta ja kuulijoiden toiveista. Tätä helpottaa se, että Jouluradion kanavilla naisten esittämän musiikin osuus on ollut ennenkin kohtuullinen eli 30–40 prosenttia.

– Poikkeus on Rouhea joulu -kanava, jonka linjana on metalli ja raskas rock-musiikki. Siellä naisartisteja oli viime vuonna vain kaksi prosenttia, eikä täysi tasapuolisuus ole realistinen tavoite, sillä siinä musiikinlajissa miesten osuus on dominoiva.

Yksi keino tasapainottaa mies- ja naisesiintyjien määrää radiossa on voimasoitto eli se, että tiettyjen artistien suosittuja kappaleita soitetaan muita useammin.

Tänä vuonna myös Jouluradion Hoosiannan tekijät ovat naisia. Sovitus on Katja Lapin käsialaa, ja kappaleen laulaa Nina Tapio. Uusi Hoosianna-sovitus ja siitä tehty musiikkivideo julkaistaan tuttuun tapaan ensimmäisenä adventtina keskiyöllä.

Miksi Jouluradio pyrkii tällaiseen muutokseen? Neuvosen mukaan mallia haetaan musiikkifestivaalien kansainvälisestä Keychange-kampanjasta, joka haastaa festivaaleja kiinnittämään huomiota esiintyjien sukupuolijakaumaan. Tällä hetkellä jo yli sata festivaalia on luvannut, että niillä esiintyy tasapuolisesti naisia ja miehiä vuonna 2022.

Epätasa-arvo on musiikkibisneksessä iso asia. Se näkyy naisartistien arvostuksessa ja kohtelussa, ja se vaikuttaa artistien ja muiden musiikintekijöiden tuloihin.

Neuvosen mukaan Jouluradio aloittaa tasa-­arvo­hankkeensa naisesiintyjistä, koska se on ­yksinkertaisinta. Radion musiikkivalinoissa on lisäksi kiinnitetty huomiota myös naisiin musiikin ­tekijöinä.

Pauli Juusela

Jouluradion FM-kanava soi Helsingissä, Vantaalla ja Etelä-Espoossa taajuudella 102,0 MHz. Espooseen saadaan lisälähetin taajuudella 97,1 MHz, joka lisää kuuluvuutta 10.12. alkaen. Jouluradio on osa Kirkko ja kaupunki -mediaperhettä.

Kokosimme sinulle kymmenen erilaista Hoosianna-sovitusta:


Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi