Kätilö Janita Tasa työskentelee vapaaehtoisena Global Clinicilla eli paperittomien klinikalla. Kuvassa vapaaehtoiset valmistavat äitiyspakkauksia lahjoitetuista vaatteista ja tarvikkeista.
Huoli rahasta estää raskaana olevia paperittomia menemästä neuvolaan – kätilö Janita Tasa auttaa heitä Global Clinicilla Helsingissä
Vauvaa odottavat paperittomat ovat oikeutettuja samaan hoitoon kuin Suomen kansalaiset – mutta harva tietää sen. Siksi moni pelkää raskauden seurannasta ja synnyttämisestä aiheutuvia kuluja.
”Kuinka paljon synnytys maksaa?”
Se on yksi yleisimmistä raskauteen liittyvistä kysymyksista, jonka kätilö Janita Tasa kuulee Helsingin Global Clinicilla eli paperittomien klinikalla.
Myös muut rahaan liittyvät seikat, kuten raskauden seurannan kulut sekä vauvanvaippojen ja asumisen hinta, herättävät huolta paperittomissa.
Global Clinic tarjoaa paperittomille ohjausta ja neuvontaa terveyteen liittyvissä asioissa. Klinikka toimii vapaaehtoisvoimin, ja siellä työskentelee sairaanhoitajia, terveydenhoitajia, kätilöitä, psykologeja, hammaslääkäreitä, lääkäreitä ja tulkkeja. Tasa on ollut mukana klinikan toiminnassa vuodesta 2013 lähtien.
Paperittomien klinikalla kohdatuista raskaana olevista naisista suurin osa on tullut Suomeen perheenyhdistämisen kautta. Tällöin raskaus on yleensä toivottu asia ja lasta odottavan fyysinen terveys on hyvä.
– Psyykkisen voinnin laita voi kuitenkin olla ihan toinen, koska paperittomuus on aina stressaavaa, Tasa sanoo.
Paperittomien elämäntilanteet ovat moninaisia. Tasa on kohdannut työssään myös niitä, jotka ovat raskaana ilman kumppania. Hän muistaa erään henkilön, joka oli kokenut seksuaaliväkivaltaa jo lähtömaassaan. Suomessa se jatkui.
– Hän joutui piilottelemaan poliisilta ja sen vuoksi vaihtelemaan paikkakuntaa ja yöpymispaikkoja. Jossain vaiheessa hän tuli raskaaksi eräälle auttavalle henkilölle, vaikka ei oikein edes tuntenut kyseistä ihmistä, Tasa kertoo.
Bulgarian ja venäjän kielen tulkki Anneli Kovanen työskentelee vapaaehtoisena Global Clinicillä. Hän on työskennellyt klinikalla toiminnan alusta asti. Aluksi liikkuva väestö oli suurin asiakasryhmä.
Global Clinicin hammaslääkäri Erika Hakala pakkaa äitiyspakkauksiin mukaan tietoiskun suun terveyden hoidosta. Hakala muistelee poistaneensa Global Clinicin vessan lattialla hampaita. Nykyään paperittomien akuutit hammassairaudet hoidetaan julkisessa terveydenhuollossa.
Paperittomien klinikan asiakasmäärät ovat laskeneet huomattavasti. Valtaosa asiakkaista on yhteydessä klinikkaan puhelimitse tai sähköpostitse, kätilö Janita Tasa kertoo.
Paperittomille kuuluvat samat raskauteen liittyvät palvelut kuin Suomen kansalaisille
Paperittomien terveydenhuollon tilanne parantui vuonna 2023 voimaan tulleen lainsäädännön myötä. Silloin laissa säädettiin, että raskaana oleville paperittomille kuuluvat samat raskauden seurantaan, synnytykseen ja synnytyksen jälkihoitoon liittyvät palvelut kuin henkilöille, joilla on kotikunta Suomessa.
Paperittoman lapsi on myös paperiton, vaikka hän olisi syntynyt Suomessa. Paperittomat alaikäiset ovat oikeutettuja samoihin terveydenhuollon palveluihin kuin Suomen kansalaiset.
Ainakin teoriassa tilanne on siis kohtuullisen hyvä.
– Paperittomat hakeutuvat kuitenkin usein muita myöhemmin terveydenhuoltoon, jolloin käyntejä neuvolassa tulee vähemmän kuin muille, Janita Tasa kertoo.
Tämä voi johtua siitä, että neuvolaan meneminen ja synnyttäminen voivat paparittomasta tuntua suurelta taloudelliselta riskiltä. Osa paperittomista ei tiedä oikeudestaan terveydenhuoltoon, koska heillä ei ole kieli- tai lukutaitoa tai he eivät tiedä, mistä tietoa on saatavilla. Jotkut taas voivat pelätä sitä, että henkilökunta ilmiantaa heidät viranomaisille.
Valtaosa paperittomista asuu pääkaupunkiseudulla
• Paperiton ei ole turvapaikanhakija tai pakolainen. Paperittomuudesta ei säädetä missään laissa. Koska paperittomalta puuttuu kotipaikkakuntamerkintä, hänellä ei ole samanlaista pääsyä terveydenhuollonpalveluihin kuin esimerkiksi pakolaisella.
• Paperittomien tarkkaa määrää ei tiedetä, mutta sisäministeriö arvioi, että heitä on Suomessa noin 3000–6000. Vuonna 2024 Diakonissalaitos arvioi, että heistä 90 prosenttia asuu pääkaupunkiseudulla.
• Hyvinvointialueet saivat vuonna 2023 Kelalta korvauksia paperittomien hoidosta yhteensä 954 235 euroa. Summa on hyvin pieni Kelan mittakaavassa. Se on vain 0,2 prosenttia summasta (471 miljoonaa euroa), jonka Kela samana vuonna maksoi työnantajille työterveyshuollon kustannuksista.
• Paperittomat hakeutuvat terveydenhuoltoon yleensä tuki- ja liikuntaelinvaivojen, ruoansulatushäiriöiden, mielenterveyden haasteiden ja gynekologisten ongelmien vuoksi.
• Helsingissä paperittomien neuvolapalvelut on keskitetty Ruoholahteen.
Lähteet: Lääkärin sosiaalinen vastuu, Kela.
Synnytyslasku voi olla tuhansia euroja
Yleisin ongelma, jonka paperittomat terveydenhoidossa kohtaavat on Janita Tasan mukaan se, että terveydenhuollon palveluissa ei aina ole tietoa siitä, millaiseen hoitoon paperittomat ovat oikeutettuja.
– Global Clinicillakin olemme nähneet, että välillä paperittoman hoito viivästyy tai hoito saatetaan jopa kieltää kokonaan tästä syystä. Joskus terveydenhuollossa on jopa saatettu kehottaa henkilöä palaamaan kotimaahansa synnyttämään.
Näissä tapauksissa klinikan työntekijät ovat suoraan yhteydessä palvelun tarjoajaan ja perustelevat, että paperiton on oikeutettu hoitoon.
Toisinaan paperittomat ovat saaneet useiden tuhansien eurojen synnytyslaskun. Synnytyksen kustannukset voivat olla muutamasta tuhannesta kymmeneentuhanteen euroon paikkakunnasta, synnytystavasta sekä äidin ja vauvan hoidon tarpeesta riippuen.
Lain mukaan paperittomalta voidaan veloittaa hoidon todelliset kustannukset.
– Mutta jos henkilö sanoo, että hänelle ei ole rahaa maksaa hoidosta, niin saman lain mukaan hoidon kustannukset tulee antaa hänelle samalla hinnalla kuin kuntalaiselle. Tätä moni paperiton ei tiedä, vaan säikähtää isoa laskua.
Global Clinicin työntekijät auttavat selvittämään myös näitä tilanteita.
Apua saa puhelimitse tai sähköpostin välityksellä
Global Clinicin asiakasmäärät ovat laskeneet viime vuosina huomattavasti. Ennen koronapandemiaa klinikalla oli noin 600 asiakaskäyntiä vuosittain.
Korona vähensi matkustamista, jolloin myös paperittomien määrä laski hetkellisesti Suomessa. Lisäksi vuonna 2023 voimaan tullut laki on vaikuttanut klinikan asiakasmääriin.
– Viime vuonna tapasimme henkilökohtaisesti vain viisi henkilöä ja vastasimme yhteensä noin sataan yhteydenottoon sähköpostitse tai puhelimitse, Janita Tasa kertoo.
Klinikan työntekijät ovat pohtineet, löytävätkö kaikki paperittomat todella tiensä terveydenhuollon palveluihin vai onko jossain henkilöitä, jotka eivät hae tai saa apua mistään.
– Koemme, ettemme voi lopettaa toimintaamme kokonaan, koska aina on joukko ihmisiä, jotka eivät tiedä oikeudestaan julkiseen terveydenhuoltoon tai eivät uskalla hakeutua sinne, Tasa sanoo.
Äitiyspakkauksiin menevät vaatteet on saatu lahjoituksina ja hygieniatuotteet on ostettu lahjoitusvaroilla. Valmiita äitiyspakkauksia säilytetään Global Clinicillä Diakonissalaitoksen Toivon talossa ja osa viedään Ruoholahden terveysasemalle, jonne on keskitetty paperittomien neuvolapalvelut. Kuvassa on tyttövauvalle tarkoitettu pakkaus.
Osa paperittomista tulee maista, joissa suhtaudutaan sukupuoliin perinteisesti. Siksi tyttövauvoille ja poikavauvoille on pakattu eri värisiä vaatteita.
Paperittomien äitiyspakkaus sisältää muun muassa vaatteita vauvan ensimmäiseen vuoteen, vaippoja, kondomeja, kuukautissuojia, perusrasvaa, sinkkivoidetta ja kynsisakset. Pakkauksessa on mukana hieman enemmän tuotteita kuin Kelan äitiyspakkauksessa.
Hallitus heikensi vuoden alussa paperittomien pääsyä terveydenhuoltoon
Vuoden 2026 alussa tuli voimaan lakimuutos, joka rajasi paperittomien oikeutta terveydenhuoltoon.
Uuden lain mukaan paperittomat ovat oikeutettuja julkisessa terveydenhuollossa vain kiireelliseen hoitoon. Hyvinvointialueet ovat kuitenkin velvollisia järjestämään kiireellisen hoidon lisäksi myös yksilölliseen lääketieteelliseen tarpeeseen perustuvan välttämättömän kiireettömän hoidon, jos sen epääminen olisi ilmeisen kohtuutonta henkilön terveydentilan tai vamman vuoksi.
Paperittomille tulee järjestää myös välttämätön kiireetön hoito, jos hoitamatta jättäminen vaarantaisi toisen henkilön tai väestön terveyden.
Alaikäisille paperittomille on edelleen järjestettävä samat terveyspalvelut kuin hyvinvointialueen asukkaille. Hyvinvointialueen on tarjottava paperittomille myös raskauden seurantaan, synnytykseen ja synnytyksen jälkihoitoon liittyvät palvelut. Vammaisille paperittomille on tarjottavat kaikki hänen vammaisuuteensa liittyvät välttämättömät kiireettömät palvelut.
Laki ei kiellä hyvinvointialueita tarjoamasta kiireetöntä hoitoa paperittomille. Helsingin kaupunki ja Varsinais-Suomen hyvinvointialue ovat päättäneet jatkaa paperittomien hoitoa kaikissa tilanteissa.
Lähde: Lääkärilehti.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Liikkuvan väestön keskus Hirundo ja paperittomien päiväkeskus Al Amal muuttavat yhdessä uuteen tilaan – ”Asiakkaamme ovat tavallisia ihmisiä, jotka ovat joutuneet epätyypillisiin tilanteisiin”
AjankohtaistaDiakonissalaitoksen maahantulijoiden päiväkeskukset avaavat syksyllä turvallisen toivon talon, jossa palvelut ja kohtaaminen löytyvät kaikki samasta osoitteesta.
