Diakoniajohtaja Elina Leppihalme on jalkautunut myös itse lipaskerääjäksi. Tämä kuva on otettu tammikuussa 2021 Helsingin Malmilla.
”Ikäihmisten tilanne on oikeasti hälyttävä ja sen hoitamiseksi tarvitaan kaikki mahdolliset tahot mukaan”, sanoo Malmin seurakunnan diakoniajohtaja Elina Leppihalme
Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa nyt nopeasti, ja tämä lisää vanhusten avun- ja palveluntarvetta. Diakoniatyöntekijöiden lisäksi tämä on huomattu myös Helsingin, Espoon ja Vantaan asukkaita palvelevissa seniori-infoissa.
Helsingin Malmin seurakunnan diakoniajohtaja Elina Leppihalme tekee työkaveriensa kanssa diakoniatyötä ikäihmisten parissa. Esiin nousee kolme asiaa ylitse muiden: heikot digitaidot, yksinäisyys ja rahapula.
– Ikäihmisten tilanne on oikeasti hälyttävä ja sen hoitamiseksi tarvitaan asennemuutosta ja kaikki mahdolliset tahot mukaan, Leppihalme toteaa.
Hän haastaakin vanhusten auttamista harkinneita ihmisiä kantamaan kortensa kekoon.
– Meillä on tulossa Ystävyyden tori eli ikäihmisten ystävätoimintaa koordinoivien järjestöjen yhteiset rekrymessut 25. helmikuuta Malmin Varustamolla.
Moni perusasia vaatii nykyään digitaitoja, joita kaikilla ikäihmisillä ei ole. Lääkäriin päästääkseen pitäisi osata käyttää chattia, laskunmaksuun näpytellä pankkitunnukset kännykän pikkuruudulle. Samalla pankki- ja terveysasemaverkko on harventunut ja paikan päälle on vaikea saada aikoja.
– Toinen iso kysymys on yksinäisyys, johon kaupunkiympäristö tuo omat haasteensa. Kaupunkiin on helppo jotenkin hukkua tai kadota, yksittäinen ihminen voi helposti jäädä näkymättömäksi.
Osa ikäihmisistä pärjää taloudellisesti hyvin velattomissa asunnoissaan, mutta tiukkaakin monilla on, ja silloin tingitään ruuasta, lääkkeistä ja esimerkiksi lämpimistä talvivaatteista.
– Jotkut osallistuvat taloudellisesti aikuisten lastensa tukemiseen, vaikka se sotkee heidän oman taloutensa.
Jos ja kun tämän vuoden vanhuksille suunnattu Yhteisvastuukeräys tuo diakoniatyöhön aikanaan lisää rahaa, mihin Leppihalme sen käyttäisi?
Hänestä samaa päämäärää eli vanhusten hyvinvointia tavoittelevien on järkevää tehdä yhteistyötä.
– Kohdentaisin sen kotiin jääneille ikäihmisille ja kysyisin kotihoidosta neuvoa, ketkä kipeimmin tarvitsisivat ja millaista apua.
Helsingin Seniori-infoon tuli yli 31 000 yhteydenottoa vuonna 2025
Helsingin kaupungin Seniori-info auttaa ikääntyneitä ja heidän läheisiään. Sen viime vuoden noin 31 000 asiakaskohtaamisesta noin 20 000 kertaa neuvottiin puhelimitse. Chatin kautta yhteydenottoja vuonna 2025 oli kolmisensataa ja loput neuvoista annettiin kasvokkain Hakaniemen neuvontapisteellä, Kalasataman ja Vuosaaren terveys- ja hyvinvointikeskuksissa olevissa kerran viikossa toimivissa neuvontapisteissä tai muissa vaihtuvissa neuvontapisteissä kuten ostoskeskuksissa.
Seniori-infon yhteydenotoissa ikäihmisiä ja heidän läheisiään mietityttää muun muassa tulevaan varautuminen, kodin esteettömyys, apuvälineet ja edunvalvontaan liittyvät asiat. Myös palvelujen digitalisoituminen ja nettihuijaukset herättävät paljon kysymyksiä.
Seniori-infoon voi tehdä myös huoli-ilmoituksen, jos on huolissaan ikääntyneen läheisen tai muun henkilön hyvinvoinnista, terveydestä tai turvallisuudesta.
Eniten huolettavat yksin asuvat, huonokuntoiset ja varattomat vanhukset
Vanhusten määrä Espoossa on kasvanut jo pidemmän aikaa ja siksi ikäihmisten parissa tehdäänkin monenlaista diakoniatyötä. Vielä liikkumaan pääseville ihmisille järjestetään erilaisia kerhoja ja ruokailuja, joista varsinkin seurakuntien tiloissa järjestetyt lounaat ovat suosittuja. Tämän arkityön lisäksi diakonit osallistuvat eläkeläisten ja ikäihmisten joulu- ja kevätkirkkojen ja juhlien toteuttamiseen.
Seurakuntien kautta on järjestetty myös iäkkäiden digiopastusta tietokoneen ja älypuhelimen käyttöön ja sähköiseen asiointiin esimerkiksi kappelilounaiden yhteyteen. Espoossa vanhuksia diakoniatyöntekijänä tapaava Sofia Ali on kaikkein eniten huolissaan niistä kotiin jääneistä hyvin vanhoista yksinäisistä ihmisistä, joiden taloudellinen tilanne ja toimintakyky ovat huonoja, eivätkä he hoksaa tai kehtaa pyytää apua.
– Olemme tehneet yhteistyötä alueen kotihoidon kanssa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ikäihmisten löytämiseksi ja auttaneet heitä taloudellisesti, Espoon tuomikirkkoseurakunnassa työskentelevä Ali kertoo.
Diakoniatyöntekijät tekevät yksinäisten vanhusten luo kotikäyntejä ja heille etsitään jatkuvasti myös keskusteluseuraksi vapaaehtoistyöntekijöitä Espoon seurakuntien Arkiystävä-toiminnan kautta. Jalkautuvaa työtä tehdään myös palvelutaloissa ja hyvinvointialueen senioripalvelukeskukseen.
– Siellä on ihmisiä, joilla on tarvetta keskustelulle. Tarvittaessa järjestämme käynnillä rauhallisen tilan huolista ja hengellisistä asioista juttelulle. Näissä paikoissa tavoitamme heitäkin, jotka eivät itse ota yhteyttä.
Myös ruokajaoissa diakonit käyvät säännöllisesti, Ali kertoo.
– Talousavun lisäksi monilla on tarve hengen ravintoon, ihmisen kohtaamiseen.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue huolehtii Espoon seniorineuvonnasta
Espoossa seniorineuvonnasta huolehtii Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue. Espoon lisäksi alueeseen kuuluvat Hanko, Inkoo, Karkkila, Kauniainen, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti ja yhteydenottoja Seniori-infoon tulee kaikista alueen kunnista. Tilastoja kerätään hyvinvointialueelta kokonaisuutena, eikä Espoosta ole saatavilla erillistä, vain sitä koskevaa tilastoa. Kaikkiaan yhteydenottoja viime vuonna oli vajaat 28 000. Suorissa puheluissa ihmisiä neuvottiin noin 7400 kertaa ja takaisinsoittopalvelun kautta noin 11 000 kertaa. Sähköpostitse Seniori-infoon yhteydenottoja kirjattiin 7300 ja viime huhtikuussa käyttöön otetun Lunna-chatin kautta reilut 1800 kertaa.
Vantaalla suunnitellaan tablettien välityksellä kokoontuvaa diakonin vetämää seniorikerhoa
Yksinäisyys. Se on sana, johon Länsi-Vantaalla Myyrmäen alueella työskentelevä diakonityöntekijä Auli Kekoni kollegoineen kiteyttää vanhojen ihmisten yhteydenottojen syyn.
– Ikäihmiset ottavat yhteyttä diakoniin ja toivovat, että tämä hoitaisi heidän hautajaisjärjestelynsä, kun ketään muuta ei ole. He haluavat jutella peloistaan sairauksien edetessä ja ovat huolissaan siitä, kuka hoitaa käytännön asioita taudin edetessä.
Kekoni kertoo, että Vantaan seurakuntien diakonit tekevät päivittäin ohjausta kaupungin, hyvinvointialueen ja yksityisten palveluiden piiriin. Jos ihmisellä on varaa, ja toimintakyky on merkittävästi huonontunut, he kehottavat käyttämään rahaa esimerkiksi siivoamiseen ja kauppakassipalveluihin. Kekonin mukaan monet haluavat hyvin iäkkäänäkin yhä säästää pahan päivän varalle.
– Sanomme, että nyt on se paha päivä, jolloin rahaa saa ja pitää itseensä käyttää. Mutta sitten ovat tietysti he, joiden tulot eivät riitä asumiseen ja elinkustannuksiin. Heitä muistamme ruokakassein ja kutsumme yhteisöruokailuihin.
Näin alkuvuodesta apteekkikulut panevat monien iäkkäiden talouden tiukille, kertoo Kekoni.
Yhteisöllisyyden kaipuuseen vastataan tänä vuonna kokeilemalla uudenlaista etäyhteyksin kokoontuvaa toimintaa ikäihmisille. Kekoni kertoo, että suunnitteilla on seurakunnan diakonin järjestämä seniorikerho, johon osallistuttaisiin tabletin välityksellä kodeista käsin.
– Alkuvaiheessa on tarkoitus kutsua mukaan seurakunnan toimintaa kaipaavia vanhuksia, joille tabletin käyttö on jo tullut tutuksi kotihoidon säännöllisen kontaktin kautta. Nikkaristitoiminta ja keikka-apu auttavat ikäihmisiä ja liikuntaesteisiä.
– Yhteisvastuukeräyksen vanhuksia tukevan teeman hengessä haastankin ihmiset miettimään, voisivatko he antaa aikaansa edes kertaluonteisesti silloin tällöin ja lähteä iäkkään saattajaksi esimerkiksi kauppareissulle.
Vantaalla seniorineuvontaan oltiin useimmin yhteydessä puhelimitse
Vantaalla seniorineuvonnan järjestää Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, jonne vuonna 2025 tuli kaikkiaan noin 19 900 yhteydenottoa sisältäen puhelut, sähköpostit ja Maisa-viestit. Suosituin yhteydenottotapa oli puhelimitse ja puheluita vuonna 2025 kirjattiin 16 800. Sähköpostitse kysyttiin neuvoja noin 2 600 kertaa ja loput seniorineuvonnan yhteydenotoista tulivat Maisa-palvelun kautta.
Yhteisvastuukeräys kerää tänä vuonna varoja vanhuksien auttamiseen
Evankelis-luterilaisen kirkon vuosittaisen Yhteisvastuukeräyksen kotimaisena teema on tänä vuonna kerätä varoja vanhuksien auttamiseksi. Tuotosta puolet käytetään kotimaahan ja puolet ohjataan kansainväliseen avustustyöhön maailman kriisikohteissa. Keräyslupa RA/2020/639 Manner-Suomessa on voimassa toistaiseksi. Keräykseen voi osallistua myös lähtemällä digikerääjäksi joko porukalla tai yksin. Lahjoitusohjeet Helsingin seurakunnissa löydät täältä, Espoon seurakunnissa täältä ja Vantaan seurakunnissa täältä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
85-vuotiaan Marjatta Luukkosen arki sujuu rollaattorin varassa: ”Olen aika yksinäinen, mutta koettanut hankkia uusia ystäviä”
Hyvä elämäYli 75-vuotiaiden määrä kasvaa nyt nopeasti. Ikäryhmässä melkein joka toinen asuu yksin. Marjatta Luukkonen osallistuu kerran viikossa kaupungin järjestämään iäkkäiden päivätoimintaan, jossa syödään ja kuntoillaan.
