Vantaan kaupunginjohtaja Kari Nenonen saa ajatukset irti työasioista muun muassa lenkkipoluilla.
Innostuva jääräpää
Uusi kaupunginjohtaja tietää, mitä tahtoo.
Kari Nenonen on viime aikoina miettinyt, tapahtuuko hänelle jälleen liikaa lyhyen ajan sisällä. Viitisen vuotta sitten hän muutti Oulusta Helsinkiin ja aloitti HUS:n toimitusjohtajana. Vuonna 2009 hän siirtyi Kuntaliiton varatoimitusjohtajaksi. Nyt hänestä on tullut Vantaan kaupunginjohtaja.
— Kun aloitin HUS:ssa, ajattelin tulevani eläkevirkaan, mutta nyt aloitankin jo kolmannessa paikassa, Nenonen sanoo päätään puistellen.
Kun Nenosta ensimmäisen kerran pyydettiin harkitsemaan Vantaan kaupunginjohtajan paikkaa, hän kieltäytyi. Perhekin oli sitä mieltä, että nyt olisi aika rauhoittua. Vantaalaiset eivät kuitenkaan antaneet periksi, ja asiaa oli harkittava uudestaan.
— Voi sanoa, että vantaalaiset saivat pääni kääntymään. Tapasin kaikki vantaalaiset valtuustoryhmät ja kävi ilmi, että minut hyväksyttiin tänne, Nenonen muistelee.
— Se oli vaikea päätös, mutta nyt kun olen päässyt kiinni Vantaaseen, tuntuu siltä, että se oli ehdottomasti oikea.
Hyvinvointivaltion kasvatti
Kari Nenonen varttui seitsenlapsisessa perheessä Oulussa. Hän kuvailee lapsuutensa olleen aineellisesti köyhää, mutta henkisesti rikasta. Vanhemmat opettivat lapsille, mikä on oikein ja mikä väärin.
— Kristillinen usko oli läsnä perheemme arjessa. Siitä tuli osa elämää. Se on antanut tukea vaikeina hetkinä.
— Minulle kristinusko tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että kaikki ovat tasa-arvoisia ja kaikki ihmiset on hyväksyttävä. Yhteiskunnan on pidettävä huolta heikoimmista, hän summaa.
Perheen lapsia kannustettiin opiskelemaan, ja Nenonen valitsi suunnittelumaantieteen opinnot Oulun yliopistossa. Suomalaisesta koulutusjärjestelmästä on tullut sydämenasia, jonka puolesta hän tahtoo puhua.
— Olen hyvinvointivaltion kasvatti. Koen tämän niin tärkeänä asiana, että haluan olla kantamassa oman korteni kekoon, että tulevilla sukupolvillakin olisi mahdollisuus kouluttautua huolimatta perhetilanteesta, vanhempien asemasta tai varallisuudesta.
Kaupunginjohtaja ruokakaupassakin
Vastatessaan Vantaan kutsuun Kari Nenonen tiesi suurin piirtein mitä odottaa, sillä hän on toiminut myös Oulun kaupunginjohtajana. Ne vuodet opettivat, että moni asia henkilöityy kaupunginjohtajaan ja virka-asemaansa on jaksettava kantaa niin ruokakaupan jonossa kuin hiihtoladullakin.
Vuodet Oulun johdossa opettivat myös, että kaupunginjohtajan työ vaikuttaa koko perheeseen. Työpäivät venyvät ja tilaisuuksia voi olla myös iltaisin ja viikonloppuisin.
Nenonen ei osaa sanoa, onko hän joutunut tekemään uhrauksia töittensä vuoksi, mutta viiden lapsen isänä hän on joutunut pohtimaan asiaa.
— Joitakin myönnytyksiä olen varmasti joutunut tekemään. Siitä olen kuitenkin pitänyt kiinni, että lomat pidetään ja ne vietetään perheen kanssa. Muuten ei jaksa.
Nyt kaikki viisi lasta ovat aikuisia ja tilanne on helpompi.
— On kuitenkin tapahtunut sellainen muutos, että minulla on kaksi lastenlasta, kolmen ja kuuden kuukauden ikäiset. Lapset ovat toivoneet, että heidän lapsillaan olisi pappa ja olleet hieman huolissaan siitä, riittääkö papalla aika.
Kaupunginjohtajan vastuu on Nenosen mielestä niin suuri, että työasioita tulee miettineeksi vapaa-ajallakin. Työasioista irtipääsyssä auttavat perheen lisäksi vapaa-ajan asunnolla oleminen ja harrastukset.
— Luen monenlaista kirjallisuutta ja harrastan kulttuuria, musiikkia ja teatteria. Myös liikunta on tärkeää, juoksu, sauvakävely ja hiihtokin, joka nyt on tosin jäänyt säiden vuoksi.
Intuitioon luottaen
Kari Nenosta on luonnehdittu jääräpäiseksikin johtajaksi, joka pitää tiukasti kiinni näkemyksistään. Tämän hän myöntää, mutta pitää sitä osittain välttämättömyytenä. Johtajan on tiedettävä mitä tahtoo.
— Jos tiedän olevani oikeassa, olen jääräpäinen. Minulle on tärkeää oikeudenmukaisuus ja rehellisyys. Jos koen, että sillä alueella on jotain hämärää, olen tiukka, hän analysoi.
Nenonen luonnehtii itseään myös tunneihmiseksi, joka luottaa intuitioon valintoja tehdessään. Hän innostuu helposti ja sanoo olevansa kehittäjäluonne, joka tarttuu ennemmin toimeen kuin istuu kirjoituspöydän takana. Sen puolesta hän sopii mielestään Vantaalle hyvin.
— Vantaata on mahdollista kehittää. Tästä tulee varmasti vaikea ja rankka työ, mutta ehkä minä sellaista sitten kaipaan.
Kari Nenonen aloitti Vantaan kaupunginjohtajana 2.1.
Jaa tämä artikkeli: