Jeesuksen kuva Isisin tuhoaman kirkon raunioissa Tilkaifin kaupungissa Irakissa. Kaupunki oli aiemmin pääosin kristittyjen asuttama.
Irakilainen arkkipiispa: "Trumpin politiikka vahingoittaa Irakin kristittyjä"
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin lausunto kristittyjen pakolaisten ensisijaisuudesta lisää muslimien tuntemaa epäluuloa kristittyjä kohtaan.
Presidentti Donald Trumpin perjantaina 27.1. antama asetus, joka rajoittaa maahanmuuttoa ja pakolaisten ottamista seitsemästä muslimimaasta, huolestuttaa Irakin kristittyjä.
Huolta ei helpota se, että Trump totesi asettavansa Lähi-idän vainotut kristityt erityisasemaan. Myös kristittyjen maahantulo on hankaloitunut, mutta lisäksi kristittyjen asettaminen muita parempaan asemaan lisää jännitteitä alueella.
Religion News Service kertoi sunnuntaina Irakin kaldealaisen kirkon Erbilin arkkipiispan Bashar Wardan kommentista, jonka mukaan Trumpin päätös vahingoittaa tuhansia Lähi-idän pakolaisleireillä viruvia kristittyjä.
Moni heistä haluaisi turvapaikan Yhdysvalloista, mutta nimien perusteella on vaikea erottaa, kuka on kristitty ja kuka muslimi. Warda kertoi Roomassa, että hän itse joutui Trumpin päätöksen jälkeen perumaan oman matkansa Yhdysvaltoihin, koska häntä ei olisi päästetty koneeseen.
Irakin kristittyjä on Irakin kurdialueiden lisäksi noin 100 000 pakolaisleireillä Libanonissa, Turkissa ja Jordaniassa.
Päätös ruokkii kristittyjen vastaista propagandaa
Kaldean katolisen kirkon johtaja, patriarkka Louis Sako Bagdadista, oli vielä suorasanaisempi katolisen uutistoimisto Fidesin haastattelussa. Hänen mukaansa etusijan antaminen kristityille on ansa, joka lisää uskonnollisia jännitteitä Lähi-idän alueella. Se ruokkii propagandaa, jossa kristittyjen sanotaan olevan ulkovaltojen asialla alueella, ja satuttaa niitä, joita Trump haluaisi auttaa.
– Niitä, jotka etsivät apua, ei pitäisi erotella toisistaan uskonnollisilla perusteilla, emmekä me halua etuoikeuksia. Evankeliumi ja paavi Fransiscus näyttävät esimerkkiä. Hän toivotti Lähi-idän pakolaiset tervetulleeksi Roomaan tekemättä eroa siitä, ovatko he muslimeja vai kristittyjä, sanoi Sako.
Samalla kannalla oli Fidesin haastattelema Syyrian Aleppon piispa Antoine Audo. Hänen mukaansa Trumpin päätös ruokkii fanaatikkoja ja ääriaineksia.
Kristityt pitäisi ottaa mukaan jälleenrakentamiseen
Toisaalta Irakin kristityt ja alueella työskentelevät kansalaisjärjestöt kuitenkin korostavat, ettei kristittyjä pidä jättää myöskään muita huonompaan asemaan.
Vainottujen kristittyjen tilannetta seuraavan World Watch Monitorin uutisessa kerrotaan, että kristityt pakolaiset voivat palata Isisiltä takaisin vallatuille alueille, kunhan heidän turvallisuutensa taataan.
Kuusitoista brittiläistä kansalaisjärjestöä korostaa Monitorin mukaan raportissaan, että kristityt ja muut vähemmistöt pitäisi ottaa mukaan Irakin hallituksen jälleenrakennussuunnitelmiin, jotta he voivat palata kotiseuduilleen. Nyt heidät on jätetty ulkopuolelle.
Järjestöt myös huomauttavat, että vähemmistöjen edustajista suuri osa ei asu YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n leireillä, koska he kokevat tulevansa syrjityiksi. He ovat siksi vain kirkkojen oman, rajallisen avun varassa.
Irakissa asui ennen Saddam Husseinin kukistamista vuonna 2003 ainakin 1,5 miljoonaa kristittyä. Nyt heitä arvioidaan olevan jäljellä enää 200 000–500 000. Irakissa on ollut kristittyjä 100-luvulta lähtien, satoja vuosia ennen islamin tuloa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Naisten aseman romahdus Irakissa voi heijastua seksuaaliseen väkivaltaan Suomessa”, sanoo professori Hannu Juusola
AjankohtaistaKulttuurisilla syillä on merkitystä Suomessa tapahtuneissa seksuaalirikoksissa, mutta professori Hannu Juusolan mukaan niitä pitäisi pystyä arvioimaan tarkemmin.
