Christine Fallenius tietää, miten velkataakka kertyy. Nyt hän tahtoo tehdä töitä nuorten velkaantumisen ehkäisemiseksi.
Irti velkakierteestä
Christine Falleniuksen velkaantuminen alkoi 19-vuotiaana, kun kämppäkaveri muutti yhteisestä vuokrakolmiosta pois ja hän jäi vastaamaan yksin asunnon vuokranmaksusta. Velkaa ehti kertyä lopulta lähes kymmenentuhatta euroa.
— Minusta tuntui, etten ollut yhteiskuntakelpoinen. Velka oli minulle häpeätaakka, Christine, 26, muistelee.
Vuokrat jäivät maksamatta
Jäädessään yksin vuokrakolmioon Christine opiskeli nuorten työpajassa. Hänen tulonsa olivat viitisensataa euroa kuukaudessa.
Christine ilmoitti vuokranantajalleen tarvitsevansa pienemmän asunnon. Sosiaalitoimi maksoi vuokran, kunnes sieltä ilmoitettiin, että asunto oli liian iso. Työpajan päätyttyä Christinellä ei ollut tuloja enää lainkaan.
Pienempää asuntoa ei löytynyt ja vuokrarästit kasaantuivat.
— Tuntuu hullulta, että sain asua asunnossa seitsemän kuukauden ajan maksamatta vuokraa. Irtisanoin vuokrasopimuksen itse. Äidilleni kerroin veloistani vasta sitten. Ylpeys esti kertomasta aiemmin.
Christine asui kavereiden luona ja myöhemmin myös äitinsä luona. Hän työskenteli kaupan kassana. Tulot olivat kuitenkin niin pienet, ettei velkoja ulosmitattu palkasta. Velkataakka painoi mieltä, mutta hän ei osannut hakea apua.
Kun tuntui, ettei tulevaisuutta ollut, Christine jätti työn kaupan kassana ja keskittyi juhlimiseen. Työssäkäyvät ja opiskelevat ystävät olivat jääneet taka-alalle. Hän vietti aikaa kaveripiirissä, jossa oli työttömyyttä ja talousvaikeuksia.
Tytär oli pelastus
22-vuotiaana Christine huomasi odottavansa lasta.
— Melia oli pelastukseni, nyt 4-vuotiaan tyttären äiti sanoo.
— Raskaana ollessani aloin miettiä, minkälaisen elämän haluan lapselleni. En halunnut, että lapseni joutuisi kärsimään minun virheideni takia.
Lapsen synnyttyä Christine muutti tämän isän kanssa äitinsä luokse. Virallisesti he olivat asunnottomia. Vauvan ollessa kuukauden ikäinen Christine pääsi asumaan Vantaan seurakuntien Laurinkotiin. Siellä hän sai tukea vanhemmuuteen ja neuvoja velkojen järjestelyyn. Myöhemmin myös Melian isä muutti Laurinkotiin, mutta pari erosi tytön ollessa kahdeksan kuukauden ikäinen.
Christinen velat olivat kertyneet vuokrista, terveyskeskus- ja sähkölaskuista. Hän ehdotti perintätoimistolle, että lyhentäisi vuokravelkaa sata euroa kuussa. Sen verran hän pystyi nipistämään tuloistaan. Perintätoimisto suostui, mutta ilmoitti myöhemmin, että lyhennys on liian pieni.
Sosiaalitoimen Christine haastoi oikeuteen, koska se ei ollut aikoinaan maksanut kolmion vuokraa siltä ajalta, jolloin hänellä ei ollut lainkaan tuloja. Syyte hylättiin.
Laurinkodissa voi asua kaksi vuotta. Kun kahden vuoden takaraja alkoi häämöttää, Christinen äiti tuli apuun ja maksoi velat pois.
— Äiti teki oikein, kun ei maksanut velkojani heti vaan vasta sen jälkeen, kun olin osoittanut, että olin itse yrittänyt selvittää asiaa.
Haaveena ikioma koti
Nykyisin Korsossa tyttärensä kanssa asuva Christine työskentelee tarjoilijana. Kuukauden palkka määräytyy tehtyjen tuntien mukaan. Enimmillään hän tienaa noin 1500 euroa kuussa. Sen päälle tulevat asumistuki, elatustuki ja lapsilisä.
— Minulle on tärkeää, että ansaitsen rahaa omalla työlläni, vaikka tulot ovatkin pienet ja talous tiukalla.
Äitinsä kanssa Christine on sopinut, että hän alkaa lyhentää velkaansa, kunhan saa paremmin palkatun työn. Keväällä hän aikoo hakea opiskelemaan viestintää Laajasalon opistoon. Tulevaisuudessa hän haluaisi työskennellä viestinnän parissa, esimerkiksi radiotoimittajana.
Christine on ollut pari vuotta mukana Vantaan Demarinuorten toiminnassa. Politiikassa hän haluaa tehdä työtä nuorten velkaantumisen ehkäisemiseksi ja velkaantuneiden nuorten auttamiseksi. Tyttärelleen hän haluaa opettaa vastuullista rahankäyttöä.
— Hän on jo säästänyt monta kymppiä omaa rahaa. Kun Melia alkaa saada viikkorahaa, hänen täytyy tehdä töitä sen eteen. Teini-iässä Melia voisi alkaa suunnitella kanssani omaa talouttaan, Christine miettii.
Hänen unelmansa olisi omistaa joskus pieni omakotitalo ja olla täysin velaton.
— Omakotitalo on pitkän tähtäimen haave. Sitä ennen täytyy opiskella ja kerätä säästöjä.
Jaa tämä artikkeli: