Romanian ja Bulgarian romanit keräävät tuloja Suomessa pääsääntöisesti kerjäämällä, pulloja keräämällä ja Iso Numero -kulttuurilehteä myymällä. Kuva: Lehtikuva.
Itä-Euroopan romanit keräävät Suomessa pulloja, eivät sosiaalitukia
Vapaa liikkuvuus on toteutettu EU:ssa rikkaiden ja koulutettujen näkökulmasta. Hirundo-päiväkeskus auttaa köyhiä eurooppalaisia, joille kerjääminen ja pullonkeruu ovat ainoita tulonlähteitä.
Diakonissalaitoksen päiväkeskus Hirundo sijaitsee Itäkeskuksessa, Puotinharjun ostoskeskuksessa.
Monille kodittomille palvelu on kultaakin kalliimpi, esimerkiksi pyykkejään ei välttämättä pääse pesemään missään. Päiväkeskuksesta kuullaan puskaradiota pitkin, tuttavilta ja Hirundon työntekijöiltä, jotka ovat jalkautuneet kaduille.
Hirundossa voi peseytyä, pestä pyykkiä, syödä omia ruokia, levätä ja käyttää internetiä. Naisille ja lapsille tarjotaan erityistukea ja työpajoja.
Hirundo on pitkälti Bulgarian ja Romanian romanivähemmistön käytössä. Asiakaskäyntejä on kertynyt vuonna 2016 arviolta vajaat 8000. Niin kutsutun liikkuvan väestön ajaa Suomeen köyhyys.
”Tuota kysytään usein, että miksi Romaniasta ja Bulgariasta tullaan juuri Suomeen”, sanoo projektityöntekijä Diana Olinici ja jatkaa: ”Eikä siihen ole muuta vastausta kuin köyhyys.”
Liikkuvalla väestöllä tarkoitetaan erityisesti Itä-Euroopasta toimeentulon perässä maasta toiseen liikkuvia kodittomia ja köyhiä ihmisiä, kuten romaneita. Suomessa heidän toimeentulonsa koostuu pitkälti kerjäämisestä, Ison Numeron myynnistä ja pullojen keräämisestä.
”Kun kotimaassa ei ole yhtään mitään, ne ovat jo paljon. Eikä kaikissa maissa ole pullopanttijärjestelmää”, Olinici toteaa.
Sen sijaan sosiaaliturvan perässä Suomeen ei juosta. Suurin osa päiväkeskuksen asiakaskunnasta koostuu niin sanotuista palaavista asiakkaista, jotka tulevat Suomeen kausittain, yleensä kesällä. Suomeen tullaan tekemään töitä, ja sitten palataan taas Romaniaan ja Bulgariaan. Olinicin mukaan harva edes ajattelee jäävänsä Suomeen:
”Kaipuu kotikylään on kova. Vaikka siellä ei ole edes sähköä tai juoksevaa vettä, siellä on yhteisö ja sen vahvat siteet.”
Vaikka palaavat asiakkaat ovat Euroopan unionin kansalaisia, heillä ei yleensä ole oikeuksia suomalaisiin sosiaalipalveluihin.
”Vasta kun ihminen täyttää toimeentuloehdon, esimerkiksi voi todistaa tienaavansa 600–700 euron verollista ja tasaista ansiotuloa, hän voi rekisteröityä Suomessa, joka takaa pääsyn myös sosiaalipalveluiden piiriin”, kertoo Hirundon projektipäällikkö Nora Lindström.
Työllistyminen on vaikeaa, jos ei puhu suomea eikä englantia eikä ole näyttää virallisia dokumentteja työhistoriastaan. Tilannetta parantamaan Hirundo järjesti toukokuun lopulla työturvallisuuskorttikursseja, joissa käydään läpi työturvallisuuteen liittyviä perusasioita. Kurssin läpäisseet saavat työturvallisuuskortin, jota näyttää työnhaussa. Hirundo on järjestänyt myös hygieniapassikoulutuksia.
Kurssit ostetaan ulkopuolisilta kurssin tarjoajilta ja ne tulkataan romaniaksi ja bulgariaksi.
Hirundo tarjoaa tukea, neuvoja ja ohjausta
Hirundon toiminta ei rajoitu pelkästään päiväkeskuksen pyörittämiseen. Työntekijät jalkautuvat liikkuvan väestön pariin Helsingin kaduille ja tarjoavat tukea, neuvoja ja ohjausta, muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluihin.
”Nykyisin Helsingissä raskaana olevat naiset ja lapset pääsevät käyttämään julkisia terveyspalveluita”, Lindström kertoo. ”Se on todella hieno päätös, jonka puolesta mekin olemme kampanjoineet. Toivottavasti se leviää myös muihin kaupunkeihin.”
Hirundon työntekijät puuttuivat myös lasten kerjäämiseen, jota joitain vuosia sitten alkoi näkyä myös Helsingin katukuvassa. Nykyään lapsikerjäläisiä ei näe.
”Aika monet romanit ajattelevat nykyään, että koulutus on tie kohti parempaa elämää”, Olinici sanoo. ”Siihen yritetään panostaa mahdollisuuksien mukaan, vaikka mahdollisuudet olisivatkin todella pienet.”
Hirundon työntekijöiden rooli on usein toimia virallisten tahojen, kuten poliisin, ja liikkuvan väestön välissä.
”Meillä neuvotaan, miten Suomessa tulee toimia, ja neuvonta yhdessä päiväkeskuksen kanssa vähentävät rauhattomuutta kaduilla.”
Turussa nousi vuonna 2014 meteliä siitä, kuinka romaanit käyvät pesemässä pyykkiään kauppatorin julkisissa vessoissa. Tällainen olisi varmasti voitu estää, jos Turussa olisi Hirundon kaltainen päiväkeskus. Vaan kun ei ole.
”Me olemme ainoa taho, joka järjestää tällaista palvelua erityisesti tälle kohderyhmälle”, Lindström kertoo.
Köyhät jäävät EU:ssa väliinputoajiksi
Hirundon budjetti on noin 300 000 euroa ja sitä rahoittavat Helsingin seurakuntayhtymä, Helsingin kaupunki, EU Komissio, yksityiset rahoittajat ja Raha-automaattiyhdistys.
Lindströmin mukaan ihmisten suhtautuminen liikkuvaan väestöön vaihtelee samaan tapaan kuin esimerkiksi pakolaisiin: ”Toiset paheksuvat ja huolestuvat, toiset haluavat auttaa.”
Yhteistyötä on tarjonnut muun muassa Helsingin kakkugalleria, joka lahjoittaa päiväkeskukseen pullaa.
Onko Syyriasta käynnistynyt pakolaiskriisi vaikuttanut Hirundon arkeen? Lindströmin mukaan aika vähän.
”Suomen valtiolla on turvapaikanhakijoille selkeät toimintaohjeet, majoitus ja peruspalvelut.”
Samankaltaista valmiutta hän kaipaisi myös köyhille eurooppalaisille, jotka matkustavat ympäri Eurooppaa paremman toimeentulon perässä.
”Vapaan liikkuvuuden idea on toteutettu Euroopan unionissa rikkaiden ja koulutettujen eurooppalaisten näkökulmasta. Köyhät ja paperittomat jäävät helposti väliinputoajiksi.”
Tiukentuneet asenteet ovat vaikeuttaneet myös liikkuvan väestön oloja
Liikkuvaa väestöä alkoi ilmestyä Helsingin katukuvaan pikkuhiljaa vuoden 2007 jälkeen, kun Romania ja Bulgaria liittyivät Euroopan unioniin.
Balkanin romaniväestöjä tutkivan Heini Puurusen mukaan romaniväestön liikkumisen taustalla on entisissä sosialistimaissa tapahtunut raju yhteiskunnallinen muutos, valtiojohtoisen järjestelmän romahtaminen, jonka seurauksena romanien työllisyystilanne on heikentynyt 1990-2000 luvuilla kaikissa Itä-Euroopan maissa.
”Markkinatalous ei ole avannut monille romaneille työtilaisuuksia", Puurunen kertoo.
"Heikot työllistymismahdollisuudet yhdistettynä syrjintään ja yhteiskunnallisten tukiverkostojen puutteeseen kotimaassa ovat johtaneet tilanteeseen, jossa Romanian ja Bulgarian romaniväestöä on Euroopan unioniin liittymisen jälkeen lähtenyt etsimään toimeentuloa läntiseen Eurooppaan."
Kerjääminen ja kaupustelu herätti alkuun huomiota, etenkin Helsingissä, mutta keskustelu on pikkuhiljaa vaimennut. Pakolaiskriisin ja laman myötä tiukentuneet asenteet ovat kuitenkin saaneet ihmiset käyttäytymään aggressiivisemmin myös liikkuvaa väestöä kohtaan.
”Asiakkaat kertovat että heidän päälleen on syljetty ja heitä on käsketty palaamaan takaisin kotimaahansa. Kerjäämällä on myös vaikeampaa saada tuloja kuin ennen”, Lindström kertoo.
Hirundo on auki neljään iltapäivällä, perjantaisin kolmeen. Sen jälkeen kodittomien on palattava takaisin kadulle. Lindström toivoisi, että Helsingissä olisi hätämajoitusta myös EU:n kansalaisille.
”Helsingissä asuu monta Euroopan kansalaista autoissa ja siltojen alla.”
Heini Puurusen mukaan romaniväestö on harjoittanut perinteisiä käsityöläisammatteja, joiden osaaminen on siirtynyt sukupolvelta toiselle. Nyt niille ei löydy enää tekijöitä eikä tilausta.
Käsiin kirjottu -hankkeessa Itä-Euroopasta tulevat romanisiirtolaiset osallistuvat työpajoihin, joissa opetetaan perinteisten käsitöiden tekemistä. Tavoitteena on sekä kasvattaa romanien toimeentulomahdollisuuksia että elvyttää Romanian ja Bulgarian romanien perinnekäsityötaitoja.
Hanke on itsenäinen jatkoprojekti Vapaa liikkuvuus -verkoston “Tietoa ja taitoa liikkuvalle väelle” -hankkeelle. Käsiin kirjottu -hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö ja koordinoi Yhteiset lapsemme Ry. Hirundo on yksi sen yhteistyökumppaneista. Projektin takana on esiintyvä taitelija ja nukketeatteriohjaaja Elviira Davidow.
Puurunen on ollut mukana projektissa sen alusta alkaen tutkijan ja tulkin roolissa. Hänen mukaansa hanke pyrkii muiden tavoitteidensa ohella vähentämään liikkuvaan väestöön kohdistuvia ennakkoluuloja ja muuttamaan asenteita:
”On ollut ilahduttavaa havainnoida osallistujien, ohjaajien, taiteilijoiden ja muiden toimijoiden kesken tapahtuneita kohtaamisia sekä kurssien aikana syntynyttä yhteistyön ja yhdessä tekemisen henkeä.”
Työpajoja on järjestetty Lapinlahden Lähteen tiloissa ja tuotteita myyty pienimuotoisesti Lähteen myymälässä. Korujen ja käsitöiden valmistuksella tähdätään kuitenkin ensisijaisesti kulttuurikeskus Annantalolle pystytettävän näyttelyn kokoamiseen. Tuotteita on tulossa myyntiin näyttelyn yhteyteen marraskuun lopulla, ja tekijöiltä voi myös tilata koruja paikan päällä mittatilaustyönä. Mietinnässä on myös tilaustyötoiminnan jatkaminen.
”Tällä hetkellä kartoitamme sitä, ketkä osallistujista ovat kiinnostuneita jatkamaan käsitöiden valmistuksen ja -myynnin parissa sekä tietysti sitä, miten pystymme tukemaan tekijöitä tästä eteenpäin. Jo nyt sekä romanisiirtolaisten että muiden hankkeen toimijoiden joukossa on noussut esille ideoita, miten työllistyminen käsitöiden tekemisellä voisi jatkua”, Puurunen kertoo.
Hirundon lisäksi myös muut tahot ovat olleet kiinnostuneita hankkeesta.
”Olemme erityisen iloisia Suomen Pyhäkoulun Ystävät ry:n tekemästä ’rukouspussi’-tilauksesta, joka tulee työllistämään kirjontakurssin käyneitä, käsityötaitoisia naisia.”
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Romaninaisten järjestö taistelee eriarvoisuutta vastaan
AjankohtaistaHelsinkiläisten romanialaisessa kummikylässä tehdään työtä sen puolesta, ettei siellä asuvien romanien tarvitsisi enää lähteä muualle kerjäämään.