Romaninaisten järjestö taistelee eriarvoisuutta vastaan
Anca Enache, E-Romnia järjestön puheenjohtaja Carmen Gheorhe ja Mariana Dinu kävivät Helsingissä kertomassa työstään romaninaisten auttamiseksi Romaniassa.

Anca Enache, E-Romnia järjestön puheenjohtaja Carmen Gheorhe ja Mariana Dinu kävivät Helsingissä kertomassa työstään romaninaisten auttamiseksi Romaniassa.

Romaninaisten järjestö taistelee eriarvoisuutta vastaan

Helsinkiläisten romanialaisessa kummikylässä tehdään työtä sen puolesta, ettei siellä asuvien romanien tarvitsisi enää lähteä muualle kerjäämään.

Suuri osa Helsinkiin tulevista Romanian romaneista on kotoisin Valea Seacan kylästä maan itäosasta. Siellä asuu myös Mariana Dinu miehensä, neljän lapsensa ja viiden lapsenlapsensa kassa.

Kylän romanit elävät äärimmäisessä köyhyydessä, sillä työtä ei ole tarjolla. Monien muiden tavoin Dinu on joutunut lähtemään useita kertoja ulkomaille saadakseen rahaa perheensä toimeentuloon. Koulutusta hänellä on vain yhden luokan verran.

Nyt 41-vuotiaalla Mariana Dinulla on ensimmäistä kertaa oikea työpaikka. Hän työskentelee E-Romnja-järjestössä, jonka tavoitteena on parantaa romaninaisten asemaa. Työ on osa kummikylähanketta, jota tukevat Helsingin seurakuntayhtymä ja Diakonissalaitos.

– Työ on antanut minulle voimaa. Tiedän, että minulla on tavoitteita ja voin saavuttaa niitä, viime viikolla romanialaisnaisten ryhmän kanssa Helsingissä vieraillut Dinu kertoo.

Helsingin Diakoniassalaitoksen kummikylässä Valea Seacassa on noin 4 000 asukasta.

Helsingin Diakoniassalaitoksen kummikylässä Valea Seacassa on noin 4 000 asukasta.

Syrjintä ruokkii noidankehää

Viisi vuotta sitten perustettu feministinen E-Romnja on ensimmäinen romaninaisten järjestö Romaniassa. Se tekee työtä ruohonjuuritasolla paikallisten romaninaisten lähtökohdista käsin. Se järjestää naisten aloiteryhmien kanssa koulutusta, tapahtumia ja työpajoja sekä pyrkii vaikuttamaan päättäjiin.

– Naiset ovat useimmiten vastuussa perheensä hyvinvoinnista, kuten koulutuksesta, terveydenhuollosta ja asuinolosuhteista. Jos näitä asioita ei pidetä esillä julkisessa keskustelussa, romaniyhteisöjen elämä ei edisty, järjestön puheenjohtaja Carmen Gheorghe sanoo.

Romanian noin 19 miljoonasta asukkaasta romaneja on virallisten tilastojen mukaan 650 000, mutta arviolta yli 1,5 miljoonaa. Romaniväestö on hyvin moninainen. Jotkut ovat hyvin toimeentulevia ja koulutettuja, mutta suurin osa elää syrjäseuduilla erittäin köyhissä oloissa. Romaneihin kohdistuva syrjintä ja ennakkoluulot ovat edelleen yleisiä.

– Useimmilla romaneilla on suuria vaikeuksia saada koulutusta, työtä, kunnollista asuntoa ja terveydenhuoltoa. Ongelmat muodostavat noidankehän, josta on vaikea päästä ulos, Gheorghe sanoo.

Ihmisiä, joita ei ole olemassa

Romaninaiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, sillä heitä syrjitään sekä sukupuolensa että etnisen taustansa vuoksi. E-Romnja edistää heidän pääsyään koulutuksen, sosiaalituen ja terveydenhuollon piiriin.

– Etsimme tapoja tukea naisia heidän taitojensa ja kokemustensa pohjalta, jotta heistä voisi tulla yhteisöjensä ääniä. Toimimme myös välittäjinä yhteisöjen ja päättäjien välillä. Useimmiten virkamiehet jättävät romanit täysin huomiotta, Carmen Gheorghe kertoo.

Olen ollut Ruotsissa kerjäämässä pisimmillään neljä ja puoli kuukautta. Se on häpeällistä, mutta mitä muuta olisin voinut tehdä? - Mariana Dinu

Osalla Romanian romaneista ei ole minkäänlaista henkilöllisyystodistusta tai edes syntymätodistusta. Romaniassa elää arviolta 160 000 ihmistä ilman henkilöllisyyspapereita ja noin 5 600 ihmistä ilman syntymätodistusta. Paperittomuus periytyy äidiltä lapsille. Kummikylähanke auttaa Valea Seacassa asuvia romaneja myös henkilöllisyystodistusten saamisessa.

– Ilman henkilöllisyyttä ihmistä ei ole yhteiskunnan silmissä olemassa. Paperittomat lapset eivät pääse esimerkiksi kouluun eivätkä lääkäriin.

Kokemusasiantuntija Mariana Dinu on joutunut kerjäämään saadakseen ruokaa perheelleen.

Kokemusasiantuntija Mariana Dinu on joutunut kerjäämään saadakseen ruokaa perheelleen.

"Tämä hanke on avannut silmämme"

Valea Seaca on noin neljäntuhannen asukkaan kylä. Talot ovat huonossa kunnossa, eikä asukkailla ole riittävästi rahaa ruokaan, lämmitykseen ja muihin elämisen perusasioihin.

Mariana Dinun perhe asuu kahden huoneen asunnossa. Ennen kuin hän sai työtä E-Romnjasta, perheen ainoa toimeentulon lähde olivat lapsilisät, joita maksetaan 15 euroa kuukaudessa lasta kohden.

– Olen ollut Ruotsissa kerjäämässä pisimmillään neljä ja puoli kuukautta. Se on häpeällistä, mutta mitä muuta olisin voinut tehdä? Jos pystyin lähettämään 50 euroa, perheeni tuli sillä toimeen kaksi viikkoa, hän kertoo.

Dinun mukaan naisjärjestön työ on tuonut yhteisön elämään paljon hyvää. Naiset ovat saaneet tietoa esimerkiksi oikeuksistaan, seksuaaliterveydestä ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Epäkohdista on myös päästy puhumaan viranomaisten kanssa.

– On tärkeää, että me naiset taistelemme ja olemme itsenäisiä. Tämä hanke on avannut silmämme ja tehnyt meitä näkyviksi.

Kummikylätyölle toivotaan jatkoa

Kummikylähanke alkoi vuonna 2014 ja päättyy tämän vuoden maaliskuussa. Suomalaiset ovat kehittäneet hankkeen yhdessä romanialaisten kanssa ja ovat mukana sen hallinnoinnissa.

Projektipäällikkö Anca Enache Diakonissalaitokselta toteaa, että hanke tuottaa romanien sosiaalisesta ja taloudellisesta tilanteesta Romaniasta tärkeää tietoa, jota voidaan hyödyntää Itä-Euroopan romaneihin liittyvässä työssä Suomessa.

– Samoin hanke vahvistaa yhteistyötämme Romanian viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Kumppaneidemme kanssa opimme toisiltamme tapoja työskennellä osallistuvalla tavalla romaniyhteisöjen kanssa, Enache sanoo.

Diakonissalaitos hakee parhaillaan työlle kolmen vuoden jatkorahoitusta Helsingin seurakuntayhtymältä.

– Usein sanotaan, että kerjäämään lähteviä romaneja pitää auttaa heidän kotimaassaan, mutta käytännössä tällaista tukea on vaikea antaa. On hienoa, että seurakunnat ovat lähteneet auttamaan.

 

 

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: