Juhani Merimaan elämä kulkee rytmissä Tavastian kanssa
Musiikkivaikuttajan oma lempimusiikki riippuu mielentilasta ja paikasta.
Juhani Merimaata on luonnehdittu suomalaisen rockbisneksen suurimmaksi vaikuttajaksi. Siihen nähden hänen omassa nuoruudessaan oli yllättävän vähän rockia. Merimaa varttui Toijalassa ja oli kiinnostuneempi jalkapallosta kuin musiikista.
– Ensikosketukseni rockiin taisi olla Elvis Presleyn musiikki joskus 1950–60-lukujen taitteessa. En ollut sellainen tyyppi, joka olisi surffaillut ulkomaisilla radiokanavilla tai hankkinut paljon levyjä. Muut perheenjäsenet olivat minua musikaalisempia, esimerkiksi veljeni soitti torvisoittokunnassa.
Lukion jälkeen Merimaa lähti opiskelemaan matematiikkaa. Opiskeluaikana ja vähän sen jälkeenkin hän työskenteli matematiikan opettajana.
– En tiedä, halusinko varsinaisesti opettajaksi. Enemmänkin kyse oli siitä, etten halunnut suurta määrä opintolainaa. Taisin olla kasvattajana aika huono, Merimaa luonnehtii.
Tavastian hallitukseen Merimaan tie vei 1970-luvun alussa. Sinne hän päätyi Hämäläis-Osakunnan kautta, sillä klubi oli tuolloin vielä osakunnan omistama. Tavastian toimitusjohtajaksi Merimaa valittiin vuonna 1980.
– En ajatellut niin pitkälle, että nyt tehdään Tavastiasta Suomen paras rockklubi. Aluksi tämä oli monitoimiklubi, ja keikkojen lisäksi oli opiskelijailtoja, diskoja ja eläkeläistansseja. Sen kuitenkin tajusin, että paikalla on monia etuja kuten hyvä sijainti ja hyvä soundi.
Aika oli onneksi Tavastian puolella. Suuret ikäluokat olivat nuoria ja he kaipasivat paikkoja, jonne voisi mennä ilman pikkutakkia kuuntelemaan musiikkia ja tutustumaan vastakkaiseen sukupuoleen. Keskioluen myyntikin oli vapautunut vuonna 1969.
Tavastiasta tuli Juhani Merimaan elämäntapa.
– Olin täällä joka päivä, myös silloin kun asiakkaatkin eli iltaisin. Se sopi minulle, sillä olen aina inhonnut sellaista, että pitäisi mennä aamukahdeksalta töihin.
Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen Merimaa ratkaisi omalla tavallaan.
– Otin lapset mukaan töihin! En nyt ihan joka päivä, mutta toisinaan. Molemmat lapseni ovat myös olleet töissä Tavastialla, ja nyt täällä työskentelee 17-vuotias lapsenlapseni.
En ajatellut niin pitkälle, että nyt tehdään Tavastiasta Suomen paras rockklubi.
Taukoa Tavastia-elämään tuli ainoastaan vuonna 1990, jolloin Merimaa sai potkut. Klubin tuottoa haluttiin kasvattaa ja rockia vähentää.
– Eihän se tietenkään mukavalta tuntunut. Lamasta ei onneksi vielä silloin tiedetty, varsinkin kesällä 1990 elettiin vielä juppiaikaa. Kaikilla oli luottokortit, ja odotukset tulevasta suuria.
Jo vuonna 1991 Merimaa kuitenkin palasi Tavastialle ostamalla konkurssiin ajautuneen klubin. Lamasta huolimatta paikka lähti taas uuteen nousuun.
– Pohja elävän musiikin kulutukselle ja sille, että artistit ja yleisö kohtaavat, oli koko ajan olemassa, Merimaa sanoo.
Juhani Merimaa on päässyt näkemään monen artistin uraa alusta alkaen, sen nousuja ja laskuja. Hän ei kuitenkaan ole koskaan tuntenut kateutta suosiossa paistattelevia tähtiä kohtaan.
– Siellä lavalla pitää olla jotakin annettavaa, hän perustelee.
Sen sijaan hän on kokenut musiikkialan taustavaikuttamisen mielenkiintoisena. Alalla on osattava nauttia muiden menestyksestä. Tärkeää on ajoitus: on buukattava oikeat artistit oikealla hetkellä. Festivaaleilla ovat taas omat lainalaisuutensa. Ne tulivat osaksi Merimaan bisneksiä 1980-luvun lopulla.
– Muutin Korsoon vuonna 1987. Kaverit pyysivät minut mukaan järjestämään Ankkarockia, ja pian buukattiinkin jo bändit. Siitä tuli yllättävän suuri menestys.
Tavastian lavalla kuultu musiikki vastaa Juhani Merimaan mukaan jossain määrin hänen omaa musiikkimakuaan.
– Aika harvalle musiikkityylille sanon kategorisesti ei. Lähinnä pitää miettiä, mikä saadaan Tavastian lavalla toimimaan. Sinfoniaorkesteria sinne ei mahdu.
Yleisön onneksi Merimaan musiikkimaku on laaja.
– Lempimusiikkini on kiinni mielentilasta, ja joskus jokin artisti vaan toimii lavalla, vaikka ei soisikaan kotistereoissa.
– Hyvät keikat olen oppinut tunnistamaan. Tänä keväänä sellaisia ovat vetäneet muun muassa punkbändi Teksti-TV 666, Von Hertzen Brothers ja Atomirotta.
Perillä musiikkimaailman virtauksista Merimaa pysyy esimerkiksi käymällä festareilla ja klubikeikoilla ulkomailla.
Musiikin lisäksi elämään mahtuu jalkapalloa.
– Olen ollut jonkin aikaa HJK:n hallituksessa. Se on mielenkiintoista! Musiikissa ja urheilussa on tiettyjä samankaltaisuuksia.
67-vuotiaan Juhani Merimaan moni ikätoveri viettää jo eläkepäiviä. Hän ei kuitenkaan ole vielä eläkesuunnitelmia tehnyt, ainoastaan hieman vähentänyt töitä. Viime kevään sydänvaivat saivat kiinnittämään terveyteen enemmän huomiota.
– Nyt on tullut erityisen tärkeäksi, että nukkuu, syö ja liikkuu säännöllisesti.
Merimaa ei usko, että hänellä on eläkeläisenäkään vaikeuksia täyttää kalenteriaan.
– Työ tuntuu mielenkiintoiselta. Teen tätä niin kauan kun hyvältä tuntuu.
Hyvät keikat olen oppinut tunnistamaan. Tänä keväänä sellaisia ovat vetäneet muun muassa punkbändi Teksti-TV 666, Von Hertzen Brothers ja Atomirotta.
Kuka?
Juhani Merimaa, 67, luonnontieteiden kandidaatti, Tavastian toimitusjohtaja. Vaimo, kaksi lasta, neljä lastenlasta. Asuu Korsossa.
Mitä?
Tavastian toimitusjohtajana vuodesta 1980, Ruisrockin toimitusjohtajana vuodesta 2001. Ollut järjestämässä myös Ankkarockia ja Tuska-festivaalia. Tänä keväänä myös Tähdet, tähdet -ohjelman vakiotuomari.
Motto?
"Rennomman elämäntavan puolesta: Ravintoloiden aukioloaikoja ei tule supistaa!"
Jaa tämä artikkeli: