Kalasatamasta tehdään älykäs kaupunginosa
Putkeen vaan. Vuoden Kalasatamassa asunut Petja Partanen vie roskat älyroskikseen. Alipaine imaisee roskapussit maan alla kulkevaan putkeen. Sama systeemi on käytössä Jätkäsaaressa. Kuva: Sirpa Päivinen

Putkeen vaan. Vuoden Kalasatamassa asunut Petja Partanen vie roskat älyroskikseen. Alipaine imaisee roskapussit maan alla kulkevaan putkeen. Sama systeemi on käytössä Jätkäsaaressa. Kuva: Sirpa Päivinen

Kalasatamasta tehdään älykäs kaupunginosa

Fiksu Kalasatama -hankkeen tarkoituksena on tehdä Kalasatamasta älykkään kaupunkirakentamisen mallialue.

Vuosi sitten Petja Partanen muutti vaimonsa ja pienen poikansa kanssa Alppiharjusta Kalasatamaan, kun Hitas-arvonnassa potkaisi onni. Kolmen huoneen kodissa on isot ikkunat, joista yksi avautuu merelle. Vaikka kaikki ei toimikaan vielä täydellisesti, siihen on Partasen mukaan hyvät edellytykset. Erityisesti älykkäät sähköverkot helpottavat arkea.

– Voin laittaa kännykällä saunan lämpiämään ja sammuttaa valot tai kahvinkeittimen ollessani poissa kotoa. Varsinkin espressokeitin tuppaa jäämään herkästi päälle. Pakkasilla voin kytkeä auton lohkolämmittimen päälle kännykällä. Sähkön ja veden kulutusta voi seurata reaaliaikaisesti.

– Ennen kuin laitan kiukaan päälle, katson, paljonko sähkö maksaa. Vaikka onhan sähkö Suomessa edullista esimerkiksi Tanskaan verrattuna.
 

Jos esimerkiksi metroasemalla havahtuu siihen, että jäiköhän silitysrauta päälle, voi virran katkaista etäohjauslaitteella palaamatta kotiin."
 

Alueella rakennetaan koko ajan, mutta se ei haittaa Partasta. Rakennusalan diplomi-insinöörinä hän seuraa innostuneena rakennustöitä. Melukaan ei häiritse.

– Sijainti on hyvä, keskustaan ja Hakaniemeen pääsee hetkessä ja ympärillä on samanhenkisiä ihmisiä. Poikamme päiväkoti näkyy ikkunasta.

Jossain vaiheessa avautuu siltayhteys keskustaan, ja tulevaisuudessa alueella liikkuu ratikka. Metroasemalle on vajaa kilometri.

Kulman takana on vain yksi pieni ruokakauppa, joten usein ruokaostoksille suunnataan keskustaan tai Kallioon. Perhe odottaa myös sitä, että kesällä päästään Mustikkamaalle uimaan, ja Korkeasaarikin on lähellä.
 

Älykkäitä energiaratkaisuja

Uutta talotekniikkaa on vasta kahdessa talossa, mutta sitä on tarkoitus tehdä noin sataan taloon, joista viimeisimmät valmistunevat 2030-luvulla. Älykkäät energiaratkaisut säästävät energiaa ja ympäristöä sekä helpottavat ihmisten arkea.

– Jos esimerkiksi metroasemalla havahtuu siihen, että jäiköhän silitysrauta päälle, voi virran katkaista etäohjauslaitteella palaamatta kotiin. Sähköryhmiä voi ohjata millä tahansa laitteella, jossa on nettiyhteys, kuten tabletilla tai älypuhelimella, kertoo projektinjohtaja Atte Kallio Helen Oy:stä.
 

Jos vanhus ei ole aamulla keittänyt kahvia tai vetänyt vessaa, voi hoitaja käydä tarkistamassa, onko kaikki kunnossa."
 

Jokaisessa asunnossa on myös sähkön- ja vedenkulutusta mittaavat laitteet. Lisääntyneen vedenkulutuksen taustalta voi paljastua vaikka se, että vessanpönttö tai putki vuotaa. Näin voidaan säästyä jopa vesivahingolta.

– Laitteet tuovat myös turvaa esimerkiksi senioreille. Jos vanhus ei ole aamulla keittänyt kahvia tai vetänyt vessaa, voi hoitaja käydä tarkistamassa, onko kaikki kunnossa.

Teknisiä järjestelmiä rakennetaan myös sitä silmälläpitäen, että sellaiset sähköiset palvelut, joista ei vielä edes tiedetä, olisivat mahdollisia.
 

Lämpötila alas matkan aikana

Monella on käsitys, ettei patterin termostaattia vääntämällä tapahdu mitään, mutta älytalon asukas voi säätää huoneiston lämpötilaa vaikka matkalla ollessaan, jolloin sisällä ei välttämättä tarvitse olla 23 astetta.

– Näin kuluttajan energialasku pienenee. Kun asukas pystyy joustamaan kulutuksestaan, ei voimaloitakaan tarvitse rakentaa niin paljon, Atte Kallio visioi.

Älykkäät järjestelmät mahdollistavat uusiutuvan sähköntuotannon, kuten tuuli- ja aurinkovoiman käytön. Suvilahden aurinkovoimalassa on 1 194 aurinkopaneelia, josta asukas voi saada oman nimikkopaneelin käyttöönsä 4,40 euron kuukausihintaan.
 

Aurinkoisimpina päivinä jo 250 000 helsinkiläistä saa lämpimän käyttöveden kierrätyslämmöstä."
 

– Mitä isommat ikkunat, sitä enemmän energiaa voidaan aurinkoisena päivänä kerätä talteen.

Kaukojäähdytyksen avulla asunto ei kesähelteilläkään kuumene liikaa, ja ylimääräistä energiaa voidaan käyttää esimerkiksi veden lämmittämiseen. Aurinkoisimpina päivinä jo 250 000 helsinkiläistä saa lämpimän käyttöveden kierrätyslämmöstä. Saman määrän tuottamiseen tarvittaisiin 20 hehtaaria aurinkokeräimiä.
 

Jätteet kulkevat putkessa

Yksi Kalasataman erikoisuuksista ovat älyroskikset. Uusi jätteiden putki-imujärjestelmä, Kalasataman imu, on käytössä koko alueella. Pihoissa on luukut, joihin asukas vie jätteet. Kontit imetään jäteasemalle maanalaisia putkia pitkin.

– Sekajätteet menevät Vantaan jätteidenpolttolaitokselle, biojäte kompostoidaan, paperista tehdään uutta paperia ja kartongit puristetaan konteissa, selvittää projektinjohtaja Hannu Asikainen Helsingin kaupungin talous- ja suunnitteluosastolta.

– Jäteautojen ei tarvitse kulkea alueella, melu vähenee ja hajuhaitoilta vältytään, sillä kesällä roskikset helposti haisevat. Jäteveden käsittelyssä syntyvää lämpöä voidaan hyödyntää myös asuntojen lämmityksessä
 

Tunti lisää päivässä ihmisille

Fiksu kaupunki -hanketta koordinoi Forum Virium Helsinki. Hankepäällikkö Veera Mustonen kertoo, että Kalasataman alue on eräänlainen koelaboratorio, jossa eri toimijat voivat yhdessä asukkaiden kanssa kokeilla erilaisia yhteistyöhankkeita.

– Aika on ihmisten kallisarvoisin resurssi. Tavoite on saada ihmisille tunti lisää päivään. Erityisesti pienyritykset saavat nopeutettua palvelujen kehitystä tuomalla ne testattaviksi aitoon käyttöympäristöön. Ensimmäiset kokeilut liittyvät älykkääseen liikkumiseen, sähköpyöräilyyn, ruokahävikin vähentämiseen ja paikallisten palvelujen kehittämiseen.

Yksi esimerkki yhteistyöstä on myös Nappi naapuri, jossa naapurit voivat verkostoitua keskenään. Siellä voi kysyä lainaksi porakonetta tai vaikkapa koiranulkoiluttajaa.

Fiksu kaupunki -hankkeen rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto, Helsingin kaupunki sekä työ- ja elinkeinoministeriö.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: