null Tämä kolahti: Olipa kerran tummasävyinen Helsinki, jossa vuoden 2047 teknologia kohtaa historian ja muinaisen kansanuskon 

Kaksi poikaa kalasti Sörnäisten satama-alueella 1950-luvulla. Kalasataman kaupunginosa on rakennettu vanhan sataman päälle.

Kaksi poikaa kalasti Sörnäisten satama-alueella 1950-luvulla. Kalasataman kaupunginosa on rakennettu vanhan sataman päälle.

Hyvä elämä

Tämä kolahti: Olipa kerran tummasävyinen Helsinki, jossa vuoden 2047 teknologia kohtaa historian ja muinaisen kansanuskon 

Lukiolaistyttö Verna tasapainolautailee Kalasataman rannoilla romaanissa Helsinki Underground, joka opastaa myös paikallishistoriaan.

Entä jos Helsinki olisi vuonna 2047 tasapainolautojen, tornitalojen sekä kaiken äly- ja eko-alkuisen kaupunki? Jani Saxellin romaanissa Helsinki Underground (WSOY 2020) kaupungin ydin sijaitsee pilvenpiirtäjien ja kelluvien talojen Kalasatamassa, jonka ympäristöä hallitsee Korkeasaaren ja Laajasalon väliin pykätty keinosaari Mediaparkki, kansainvälisten puku- ja jakkuihmisten kansoittama erityistalousalue.

Suvilahdessa biletetään suurissa hologrammikonserteissa, joissa esiintyvät ammoin kuolleet starat. Moni tosin jää mieluummin kotiin piuhat päässä nauttimaan elämyksensä Tunto-TV:stä.

Terrori-isku on muuttanut suuren osan Uuttamaata ydinsäteilyn vuoksi asumiskelvottommaksi ja aiheuttanut ihmisille ennennäkemättömiä mutaatioita. Pienet kelluvat ydinvoimalat tuottavat sähköä Helsingin saaristossa.

Tällaista kotikaupunkia 17-vuotias päähenkilö Verna ottaa haltuun. Tähtitieteestä ja Tulenkantajien ajan runoudesta kiinnostunut älykkö tasapainolautailee pitkin Helsingin rantoja, napsii lääkkeitä paniikkihäiriöön ja juttelee kaduilla pyörivien alkoholistien kanssa.

Juopot ovat muiden syrjäteiden kulkijoiden lailla vaarassa kadota ja löytyä uudelleen pilkottuina hiidenkirnun tai jonkin muun muinaisen merkkipaikan luota. Verna yrittää selvittää tapauksia kahden ystävänsä kanssa.

Teknologiahuuma ja edistysusko ovat herättäneet vastaliikkeen: Kalasataman tornitaloista näkyvä Helsingin Lammassaari on varattu kansanuskoiselle lahkolle. Se vastustaa esimerkiksi Mediaparkkia Kalevalassa mainittuna Suurena Tammena, joka peittää auringon ja kuun, kunnes maailmaan tulee pimeä.

Perinnesuomalaisuudelle puuhataan Östersundomin suuntaan omaa teemapuistoa, joka kuulostaa luonnon ennallistajien fantasialta: saadaanko mammutit ja villasarvikuonot luotua uudelleen?

Saxellin urbaani tarina yhdistelee maagista realismia ja dystopiaa todelliseen historiaan. Vuosi 2047 lomittuu 1910- ja 1920-lukujen kanssa. Nykyisen Kalasataman paikalla oli ennen hurja satama, jota poliisikin vältteli. 

Kalasataman kauppakeskus Rediin eksyminen ja pitkospuiden taivaltaminen Lammassaareen ei tunnu teoksen lukemisen jälkeen samalta kuin ennen. Kirjalle tulee jatkoa.

 

Toimittajan fiilikset:

 

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.