Kaljakelluntakin on nyt museoitu
Uimareita Keravanjoella Helsingin pitäjän kirkonkylässä vuonna 1927. Kuva: Vantaan kaupunginmuseon kuva-arkisto

Uimareita Keravanjoella Helsingin pitäjän kirkonkylässä vuonna 1927. Kuva: Vantaan kaupunginmuseon kuva-arkisto

Kaljakelluntakin on nyt museoitu

Vantaan kaupunginmuseossa kerrotaan, kuinka joen rannoilla on eletty.

Mikä yhdistää kumivenettä ja keskiaikaista puuveistosta? Se selviää Vantaan kaupunginmuseon uudessa Joki-näyttelyssä, jossa esitellään Vantaan historiaa kivikauden asutuksesta nykypäivän kaljakellujiin. Näkökulmaksi on valittu elämä jokien varsilla.

Joki toi nykyisen Vantaan seudulle asukkaita jo 10 000 vuotta sitten. Tulijoiden alkuperästä ei ole tietoa, mutta näiden metsästäjä-keräilijöiden kielestä ovat perintöä esimerkiksi suomen sanat norppa ja naali. 7000 vuotta sitten joen rannalla elänyt joukko viljeli jo maata ja jätti muistoksi muun muassa sanat lehmä ja vehnä. Ei siis kannata hätkähtää nykyisiäkään tulijoita ja heidän erilaisia puheenparsiaan.

Näyttelyssä voi bongata niin kaljakelluntavälineistöä kuin ihka eläviä vantaalaisia kaloja tai joen liepeiltä tehtyjä arkeologisia löytöjä. Esillä on esimerkiksi Pyhän Laurin kirkon luona tehdyissä kaivauksissa löydettyjä luita. Ne eivät ole ihmisten, vaan lepakon, jäniksen ja sammakon. Luut oli haudattu ilmeisesti taikomistarkoituksessa kellotapulin perustuksiin.

Koska kaupunginmuseon yksi suuri käyttäjäryhmä ovat koululaiset, tämän näyttelyn ideoimiseen ja toteuttamiseen osallistuivat Viertolan koulun 5A- ja Hakunilan koulun 8D-luokka opettajineen. Hakunilalaiset tekivät joesta kertovia animaatioita ja viertolalaiset rakensivat installaation Saippuatehtaasta.

 

Joki – kivikaudesta kaljakelluntaan 18.12.2016 asti Vantaan kaupunginmuseossa.

 

 

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: