Synkkiä salaisuuksia ja uusia yllätyksiä: Pyhän Laurin kirkon remontti paljasti vauvojen salahautoja, lehmän kallon ja muita arvoituksia

Synkkiä salaisuuksia ja uusia yllätyksiä: Pyhän Laurin kirkon remontti paljasti vauvojen salahautoja, lehmän kallon ja muita arvoituksia

Miksi kirkon alueelle on haudattu lepakon siipiluu? Arvoitukset ratkeavat sitä mukaa, kun Pyhän Laurin kirkon peruskorjaus ja kaivaukset edistyvät.

Vantaan Pyhän Laurin kirkon alueelta on löytynyt muun muassa jäniksenkäpälä, sammakon reisiluu ja lepakon siipiluu.

– Taikausko eli kristinuskon rinnalla 1900-luvun alkuun saakka. Keskiajalla ihmiset eivät halunneet laittaa kaikkia munia samaan koriin. He kävivät sunnuntaisin kirkossa, mutta kunnioittivat silti pakanallisia henkiolentoja, selittää Vantaan kaupungin arkeologi Andreas Koivisto.

Kirkkoja pidettiin voimallisina rakennuksina, joiden uskottiin vahvistavan sinne kätkettyjen esineiden voimaa ja niihin liittyviä loitsuja.

Kirkonkylän vanhan pappilan kaivauksilta löytynyt keskiaikainen pronssikoristeinen pöytäveitsi, jonka teräosassa erottuu valmistajan leima. Kuva: Pekka J. Heiskanen/Vantaan kaupunginmuseo.

Kirkonkylän vanhan pappilan kaivauksilta löytynyt keskiaikainen pronssikoristeinen pöytäveitsi, jonka teräosassa erottuu valmistajan leima. Kuva: Pekka J. Heiskanen/Vantaan kaupunginmuseo.

– Yleensä nämä luut on liitetty parantamiseen tai onneen elinkeinon harjoittamisessa. Ne saattoivat liittyä myös vastaloitsuihin, jos joku oli noitunut sinut. Tai pahan onnen aiheuttamiseen muille.

Pappilan riihen uunin alta on kaivettu esiin lehmän pääkallo.

– Lehmän tai hevosen kallo laitettiin tulisijan perustuksiin tuomaan talolle onnea ja pitämään tuhoeläimet poissa.

Pyhän Laurin kirkon liepeillä tehdyt kaivaukset liittyvät sekä kirkon kunnostukseen että arkeologiaan.

– Mahdollisesti tulevana kesänä järjestetään vielä yhdet kaivaukset. Ne ovat tarpeen, ettei mitään arvokasta vanhaa hävitettäisi vahingossa, Koivisto sanoo.

Aavemaisia löytöjä. Lehmän pääkallo oli tapana haudata asuinrakennuksen tulisijan alle. Kuva: Andreas Koivisto/ Vantaan kaupunginmuseo

Aavemaisia löytöjä. Lehmän pääkallo oli tapana haudata asuinrakennuksen tulisijan alle. Kuva: Andreas Koivisto/ Vantaan kaupunginmuseo

Kellotapuli onkin kirkkoa vanhempi?

Pyhän Laurin kirkon valmistuminen on ajoitettu noin vuoteen 1450, ja sitä on pidetty pääkaupunkiseudun vanhimpana rakennuksena.

– Nykyisen kellotapulin vanhan kivilattian alta löytyi puuarina, eli kiville tehty puuperustus, joka ajoittui radiohiilimenetelmän avulla vuosien 1315-1350 välille. Jos tapuli on noin vanha, se olisi nykyistä kivikirkkoa edeltäneen puukirkon ajalta, Koivisto kertoo.

Kaivauksia on tehty kirkon peruskorjauksen yhteydessä vuodesta 2014. Välillä kirkko on jouduttu sulkemaan määräajaksi töiden takia. Tällä erää 7. tammikuuta suljettu kirkko avautuu jälleen huhtikuun alussa.

Kirkonkylän vanhan pappilan kaivauksilta löytynyt luinen noppa. Kuva: Pekka J. Heiskanen/Vantaan kaupunginmuseo.

Kirkonkylän vanhan pappilan kaivauksilta löytynyt luinen noppa. Kuva: Pekka J. Heiskanen/Vantaan kaupunginmuseo.

– Arvelisin, että remonttia riittää ainakin vuoteen 2020 saakka. Silti kesähäitä suunnittelevien ei tarvitse huolestua, sillä kirkko pidetään auki kesällä, ja ulkokiveys uusitaan kirkolliset tapahtumat huomioiden, sanoo tekninen isännöitsijä Kari Korkeamäki.

Peruskorjauksen kulut lasketaan miljoonissa, mutta kuinka monissa, se jää arvoitukseksi.

– Tulevaa rahankäyttöä en kommentoi, koska kaikkia peruskorjaukseen liittyviä päätöksiä ei ole vielä tehty, Korkeamäki toteaa.

Tähän saakka on uusittu alttaritila, kuorokoroke, audiovisuaaliset laitteet, virsitaulut ja alttarin verhoilut. Samoin tehtyinä ovat jo sähkö- ja vesityöt, viemäröinti ja urkujen peruskorjaus. Työn alla ovat yhä seinien maalaukset, neljän kattoholvin ja valaisimien entisöinti ja myöhemmin ulkokiveykset.

Kirkkoja pidettiin voimallisina rakennuksina, joiden uskottiin vahvistavan sinne kätkettyjen esineiden voimaa ja niihin liittyviä loitsuja.

Puhdistetun ja kunnostetun kattoholvin ero kunnostamattomaan on melkoinen. Kuva: Marianna Siitonen

Puhdistetun ja kunnostetun kattoholvin ero kunnostamattomaan on melkoinen. Kuva: Marianna Siitonen

Vanhalla kirkkomaalla kolkkoja yllätyksiä

Arkeologisissa kaivauksissa löytyivät myös vanhan kirkkomaan aidan perustukset. Se on kulkenut kuutisen metriä kirkon pääsisäänkäynnin edestä. Kellotapulin lähellä maa kätki sisäänsä muutakin.

– Löysimme kahdeksan vastasyntyneen lapsen salahautaa. Seitsemän heistä oli haudattu vanhan kirkkomaan aidan sisäpuolelle ja yksi ulkopuolelle, Andreas Koivisto kertoo.

Keskiajalla kastamatonta henkilöä ei voinut haudata kirkkomaahan. Kuitenkin uskottiin, että hautaaminen siunattuun maahan oli oleellista, jotta sielu pääsisi taivaaseen. Näin ollen vanhemmat halusivat haudata kastamattomat pienokaisensa kirkkomaahan, vaikka sitten salaa.

Perinteikäs kirkko on nimetty Pyhän Laurentiuksen mukaan. Katolisessa ja ortodoksisessa perinteessä on tapana kätkeä kirkkoihin pyhimyksien maallisia jäännöksiä. Onko Pyhän Laurin kirkossa siis Pyhän Laurentiuksen reliikkejä eli pyhäinjäännöksiä?

– En itse ole törmännyt tietoihin tällaisista. Kirkon pyhimyksen St. Larsin nimen merkitys näkyy kuitenkin selkeästi, sillä Lars oli 1500-luvun puolivälissä yleisin kastenimi Helsingin pitäjässä.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi