Helsingin seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto totesi Kannelmäen seurakuntatalon korjauskelvottomaksi vuonna 2020. Helsingin kaupungin uuden kaavamuutoksen myötä rakennus päästään purkamaan. Kuva: Tiittu Paju
Kannelmäen käytöstä poistettu seurakuntatalo puretaan viimein – jätevedet vuotavat putkista lattialle
Kannelmäen seurakunnan uusista seurakuntatiloista tulee nykyistä pienemmät, mutta lähes kymmenen vuotta väistötiloissa toiminut seurakunta odottaa niitä innolla.
Helsingin kaupungin toukokuussa hyväksymä rakennuskaavan muutos mahdollistaa viimein Kannelmäen käyttökelvottoman seurakuntatalon purkamisen. Rakennus on ollut kosteusvaurioiden ja sisäilmaongelmien vuoksi poissa käytöstä jo lähes kymmenen vuotta.
– Tilaongelmat eskaloituivat jo vuonna 2015, kun kosteusmittauksia tehtiin. Ei ollut kosteaa, vaan oli märkää, kiteyttää Kannelmäen kirkkoherra Virpi Koskinen.
Kannelmäen seurakunnan toiminta siirtyi kirkonmenoja lukuun ottamatta ensin väistötiloihin huonokuntoisen rakennuksen yläkertaan ja sitten Klarinettitielle vuonna 2017. Alkoi epätietoisuuden kalvama odotus päätöksille seurakuntatalon kohtalosta.
Helsingin seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto totesi seurakuntatalon korjauskelvottomaksi vuonna 2020 ja päätti tuolloin sen purkamisesta ja korvaamisesta uudisrakennuksella. Vasta Helsingin kaupungin tuore kaavamuutos mahdollistaa hankkeen etenemisen.
Seurakuntatalon vesivahingon taustalla on Koskisen mukaan epäonnistunut putkiremontti.
Kannelmäen kirkko on edelleen käytössä, mutta siellä ei ole omaa vessaa, vaan kirkkovieraat joutuvat käyttämään purkukuntoisen rakennuksen saniteettitiloja. Vanhan seurakuntatalon löyhkäävä putkisto pettää toistuvasti, mikä tuottaa seurakunnan työntekijöille lisärasitetta, kun jätevesiä ja ulostetta joudutaan luuttuamaan alakerran lattioilta.
– Ei sellaisen pitäisi kuulua kenenkään työnkuvaan, kirkkoherra Koskinen painottaa.
Kannelmäen seurakuntatalossa on ollut jätevesiongelmia pieleen menneen putkiremontin jälkeen. Kuvassa purkukuntoisen rakennuksen irtaimistoa. Kuva: Tiittu Paju
Odottavan aika voi olla 14 vuotta
Byrokratian pyörät ovat kirkkoherra Virpi Koskisen mielestä pyörineet tuskastuttavan hitaasti. Kannelmäen seurakuntatalon tilannetta on ihmetelty ja käsitelty jo kymmenen vuotta. Uutta rakennusta saadaan odottaa edelleen, todennäköisesti noin neljän vuoden verran.
Kannelmäen seurakunnan kohtalo on kytköksissä seurakuntien laajempaan säästöpaineeseen, joka kuormittaa päätöksentekoelimiä. Käsittelyruuhkaa on niin seurakunnissa, Helsingin seurakuntayhtymässä kuin Helsingin kaupungillakin.
– Mistä kaikesta tehottomuus johtuu? Kannelmäen kirkko on suojelukohde ja päätettävää on ollut paljon. Joissakin neuvotteluissa on tuotu esiin, että rahoitus puuttuu. Kuitenkin useita muita kiinteistöihin liittyviä rahoituspäätöksiä on tehty pitkin matkaa. Kymmenen vuotta tässä on ihmetelty ja valmisteltu, Koskinen pohtii.
Aiemmin hän elätteli toiveita, että Kannelmäen seurakunnan 60-vuotisjuhlia päästäisi viettämään uudessa seurakuntatalossa vuonna 2026, mutta se jää haaveeksi.
– Kun minut siunattiin kirkkoherran virkaan vuonna 2021 korona-aikojen keskellä, meillä oli kirkkokahvit ulkona. Nyt itselläni on sellainen fiilis, hitsi vieköön, että eläkkeelle jäämistänikin juhlistetaan pihalla.
Seuraava mahdollinen merkkipaalu uuden seurakuntatalon juhlistamiselle olisi vuosi 2028, jolloin Kannelmäen kirkon valmistumisesta tulee kuluneeksi 60 vuotta. Aikaikkuna voisi olla mahdollinen, sillä seurakuntatalon purkutyöt alkavat näillä näkymin ensi vuonna ja uuden rakennuksen suunnitelmat ovat lähes valmiit.
Mitä tulee purkurakennuksen tilalle?
Purettavan seurakuntatalon tilalle suunnitellaan uutta rakennusta, joka tulee samalle paikalle Kannelmäen kirkon yhteyteen. Koskisen mukaan uudesta seurakuntatalosta halutaan mahdollisimman hiilineutraali, eli rakennus- ja sisustusratkaisuissa otetaan huomioon ympäristökysymyksiä.
Kannelmäen kirkko säilyy ennallaan, mutta se suljetaan purku- ja rakennustöiden ajaksi, koska kirkko on rakennettu puolittain nykyisen seurakuntatalon päälle.
Tältä näyttävät uuden seurakuntatalon suunnitelmat. Ne kunnioittavat Kannelmäen kirkon ja purettavan seurakuntatalon alkuperäistä, Marjatta ja Martti Jaatisen vuonna 1968 suunnittelemaa arkkitehtuuria. Kuva: Pia Ilonen/Ilo Arkkitehdit Oy
Uuteen seurakuntataloon suunnitellaan työntekijöiden yhteiskäyttöön soveltuvia työpisteitä sekä kolmea erillistä salia, joissa seurakunnan toimintaa voidaan järjestää. Rakennukseen halutaan myös olohuonemainen aulatila, jossa ohikulkumatkalla olevat seurakuntalaiset voivat poiketa levähtämässä.
Tulevaisuudessa myös Kannelmäen kirkon ovet pystytään pitämään auki, kun viime vuosina ne on jouduttu jumalanpalvelusten ja muiden tapahtumien ulkopuolella pitämään kiinni, koska työntekijöiden väistötilat sijaitsevat kauempana junan radan toisella puolen.
Vakituisia vuokralaisia seurakunnan seinänaapuriin
Kannelmäen seurakunnan uusista tiloista tulee nykyistä purkua odottavaa seurakuntataloa pienemmät, sillä uudisrakennuksen puistonpuoleiseen päätyyn on suunniteltu neljää vuokra-asuntoa.
– Itse asiassa olen jutellut parin seurakunta-aktiivin kanssa, jotka voisivat olla halukkaita muuttamaan asuntoihin, Koskinen kertoo.
Kannelmäen seurakuntalaiset siirtyivät seurakuntatalosta väistötiloihin pian vuoden 2015 kosteusmittausten jälkeen. Nyt seurakuntatoiminta on jatkunut väliaikaisissa tiloissa epätietoisen odottelun sävyttämänä jo kymmenen vuotta. Kuva: Tiittu Paju
Seurakunta on sopeutunut pakon edessä
Uusia seurakuntatiloja naapureineen päivineen odotetaan innolla. Väistötiloissa on rauhatonta ja ahdasta, eikä mahdollisuuksia yksityisyyttä vaativien tilaisuuksien järjestämiselle juuri ole.
– Kun meillä on esimerkiksi perhekerho, työntekijämme joutuvat jatkuvasti kävelemään toimiston keskellä pidetyn kerhon läpi, Virpi Koskinen havainnollistaa tilannetta.
Kirkkoherraa itseään on kuormittanut se, että häneltä kysellään viikoittain, miksei seurakunnalla ole kunnon tiloja ja milloin sellaiset saadaan, eikä hän ole aiemmin pystynyt antamaan vastauksia.
Seurakunnan yhteishenkeä ja sopeutumiskykyä Koskinen ylistää. Hänen alaisensa ovat joustavuudellaan ja luovilla ratkaisuillaan onnistuneet säilyttämään seurakunnan toiminnan aktiivisena.
Erilaisia juhlia on vietetty taivasalla ja koronan aikana tehtiin digiloikka striimauksen maailmaan. Ratkaisut ovat tilanteeseen nähden onnistuneet hyvin, mutta kirkkoherra Koskisen ja muiden seurakuntalaisten toiveissa on päästä ottamaan uudisrakennus käyttöön mahdollisimman pian.
– Totta kai se, että ihmiset pääsevät olemaan omalla tontillaan ja omissa tiloissa antaa meille normaalin seurakuntaelämän toteuttamisen mahdollisuuden.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Herttoniemen kirkko ja Vuosaaren Merirasti-kappeli saivat purkuluvan yhteiseltä kirkkovaltuustolta
AjankohtaistaSeurakunnat ovat jo aiemmin päättäneet luopua tiloista, ja ne ovat olleet pitkään tyhjillään.
