Kannelmäen vasta valittu kirkkoherra Virpi Koskinen pitää etäpalaveria nuorten toimintakeskus Jennyssä Malminkartanossa. Takana sotilas, joka tullaan laittamaan rakenteilla olevaan pääsiäisikkunaan.
Kannelmäen kirkkoherraksi valittu Virpi Koskinen koronan tuomasta muutoksesta: ”Kaipaamme ja tarvitsemme toisiamme entistä enemmän”
Kannelmäen seurakuntaneuvosto valitsi maanantai-iltana seurakunnan pitkäaikaisen papin Virpi Koskisen kirkkoherraksi. Hänen mukaansa korona-aika on lisännyt yhteisöllisyyttä.
Kannelmäen seurakunnan papilla Virpi Koskisella, 54, on takanaan erilainen vuorokausi. Maanantai-iltana hän jännitti kirkkoherranvirastossa kirkkoherranvaalin tulosta. Sitten kirkkoherra Sakari Enrold soitti ja kertoi, että äänin 11–4 seurakuntaneuvosto oli valinnut Koskisen uudeksi kirkkoherraksi.
Iltaan mahtui vielä Enroldin ja kolmen muun tuomat kukat. Aamu alkoi aikaisin. Vaikka oli virallisesti vapaapäivä, Koskinen lähti töihin.
– Olen aamuvirkku, heräsin kello viisi. Jumppasin, söin ja kahdeksan kieppeillä tulin tänne seurakuntamme Toimintakeskus Jennyyn. Eilen laitettiin Kannelmäen kirkolle hienot pääsiäisikkunat ja nyt tänne. Kuuntelin samalla työhyvinvointikyselyn tuloksiin liittyvää koulutusta Teams-sovelluksessa, Koskinen kertoo.
Juhlapäivä siis alkoi ”aktiivisena vapaapäivänä” ja jatkuu iltapäivällä toisella kukkalähetyksellä. Sitten on aika ryhtyä miettimään tulevaa.
Nykyinen kirkkoherra jää eläkkeellä syyskuun alussa. Käytännössä Koskinen aloittaa vs. kirkkoherrana jo pääsiäisen jälkeen Enroldin lomien vuoksi.
Miltä valinta kirkkoherraksi tuntuu papista, joka tuli ensi kertaa seurakuntaan jo 1980-luvun puolivälissä nuorena teologian opiskelijana?
– Toimin Kannelmäessä ensin vapaaehtoisena, sitten nuorisotyöntekijänä. Aloitin myös papin työt täällä. Kymmenkunta vuotta kului Jyvässeudulla. Sitten olin hetken Espoonlahdessa, kunnes palasin Kannelmäkeen. Nyt tuntuu siltä, että vuosien työ seurakunnassa palkittiin. Sain vahvan mandaatin, minuun luotetaan.
Koskisen mukaan vastaehdokas Nina Rajamäki on myös pitkäaikainen Kannelmäen seurakunnan pappi ja erinomainen työtoveri. Vaali sujui sopuisasti, ehdokkaiden videoesittelytkin editoi sama tekijä. Myös seurakuntaneuvostossa ja sosiaalisessa mediassa vaalit sujuivat tyylikkäästi, ilman markkinameininkiä ja asioissa pysyen.
Virpi Koskinen viimeistelee pääsiäisikkunaa Toimintakeskus Jennyssä Malminkartanossa.
Verkostoyhteydet korostuvat
Näistä asetelmista on hyvä jatkaa sitä työtä, jota Virpi Koskinen on Kannelmäessä jo vuosien ajan tehnyt. Hän pitää kirkkoherran tehtävässä olennaisena verkostoyhteyksiä alueen muihin toimijoihin ja alueen ja ihmisten tuntemusta. Ne hänellä on jo entuudestaan paitsi pappina myös esimerkiksi Apollon Yhteiskoulun kannatusyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana.
– Kaupungin toimijat ovat tulleet tutuiksi ja ymmärrän koulumaailmaa. Alueella toimii aktiivisia yhdistyksiä, kuten Kaarela-seura. Ajattelin, että kutsun eri toimijoita yhteen miettimään, miten voimme yhdessä toimia alueen parhaaksi, Virpi Koskinen sanoo.
Kannelmäen seurakuntaan kuuluu alle puolet Kaarelan kaupunginosan asukkaista. Alueelle rakennetaan uusia asuntoja, joten seurakunnan väkiluku pysynee samana tulevat vuodet.
– Haluan toivottaa jokaisen Kaarelan uuden asukkaan tervetulleeksi myös seurakunnan yhteyteen. Aikuisrippikoulun käyminen on yksi tapa ottaa selvää, mitä kristinusko pitää sisällään. Näin korona-aikana olen huomannut, että erilaisia yhteydenottoja tulee aiempaa enemmän niin puhelimella, sähköpostilla kuin sosiaalisen median kautta. Ihmisillä on tarve jakaa elämäänsä, Koskinen kertoo.
Vaikka tutkimusten mukaan viime aikoina erityisesti nuoret naiset ovat etääntyneet kirkosta, päinvastaisiakin esimerkkejä löytyy. Kirkkoon halutaan Kannelmäessä myös liittyä. Etsivälle rippikoulutyölle on kysyntää niin nuorten kuin aikuistenkin parissa.
Virpi Koskinen tuntee hyvin seurakunnan alueen, sillä hän muutti ensi kertaa alueelle jo 1980-luvun puolivälissä.
Ihmiset ikävöivät toisiaan
Vaikka seurakunnan tavanomainen toiminta on korona-aikana jäissä, työtä on Koskisen mukaan riittänyt jopa enemmän kuin ennen. Seurakunta on pitänyt sanomaansa esillä verkossa ja sosiaalisessa mediassa silloin, kun toiminta on jouduttu laittamaan tauolle. Kirkkovuoden sanoma on rohkaissut monia jaksamaan pandemia-arkea. Konkreettista kokoontumista yhteiseen pöytään ehtoolliselle seurakuntalaiset kertovat kaipaavansa.
– Olemme kyllä tarvittaessa pitäneet yksityisehtoollisia sairaiden ja kuolevien kanssa, mikä on ollut todella tärkeää. Perustyö, ihmisten kohtaaminen, on kriisin aikana korostunut. Pappina kuulen kertomuksia yksinäisyydestä, monenlaisista huolista ja ihmisten ikävästä toisten luo. Asioiden kirjo on valtavan laaja, Virpi Koskinen kertoo.
Kun ihmiset nostavat katseensa maskin takaa ja näkevät tutun, silmät alkavat loistaa.
Kenties yllättävää on se, että Koskisen mukaan yhteisöllisyys ei ole pandemian vuoksi mihinkään kadonnut tai edes vähentynyt, vaan pikemminkin lisääntynyt.
– Kaipaamme ja tarvitsemme toisiamme entistä enemmän. Olen huomannut, että kun ihmiset nostavat katseensa maskin takaa ja näkevät tutun, silmät alkavat loistaa. Ja kun huomisen huolta jaetaan yhdessä, esiin nousee toivo, Koskinen sanoo.
Mikä sinusta Kannelmäen seurakunnassa ja Kaarelan kaupunginosissa on niin hienoa, että haluat toimia pappina nimenomaan siellä?
– Olen syntynyt Savonlinnassa ja asunut kouluikäisenä Lappeenrannassa. Se oli karjalainen, hyvin sosiaalinen kaupunki. Minusta täällä on samaa henkeä, tämä on Helsingin lappeenrantalaisin kaupunginosa. Ihmiset tulevat herkästi keskustelemaan. Niin herrat kuin narrit tulevat toimeen keskenään.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kuuluuko kirkon vain julistaa ja auttaa vai voiko se myös puuttua politiikkaan? − Herttoniemen kirkkoherraehdokkaat vastaavat
AjankohtaistaHerttoniemen kirkkoherraksi hakevat Minnamari Helaseppä, Henri Järvinen, Janne Keränen ja Mari Mattsson kertovat myös, ketä pappia he pitävät esikuvanaan.
