Kansalaisaloite ajaa yhteistä katsomusainetta peruskouluihin
Yhteisen, uuden katsomusaineen puolesta kerätään nimiä tänään aukeavassa kansalaisaloitteessa. Kuva: Thinkstock.

Yhteisen, uuden katsomusaineen puolesta kerätään nimiä tänään aukeavassa kansalaisaloitteessa. Kuva: Thinkstock.

Kansalaisaloite ajaa yhteistä katsomusainetta peruskouluihin

Ehdotus uskonnon ja elämänkatsomustiedon korvaavasta, kaikille yhteisestä katsomusaineesta jakaa uskonnonopettajien mielipiteitä.

Yksittäisten kansalaisten käynnistämä Katsomus-kansalaisaloite on herättänyt keskustelua uskontojen ja elämänkatsomustiedon roolista peruskouluissa. Tänään allekirjoitettavaksi avautuvalla kansalaisaloitteella tavoitellaan kaikille yhteistä katsomusainetta, joka korvaisi peruskoulun opetussuunnitelmassa uskonnon ja elämänkatsomustiedon. Oppiaineeseen sisältyisivät nykyisestä uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksesta kaikille katsomuksille yhteiset osat sekä merkittävimmät osat jokaisen katsomuksen erityispiirteistä. 

Tavoitteena vahvempi dialogi

Kansalaisaloitteen kirjoittajat pitävät nykyistä mallia erottelevana ja sen kohtelevan oppilaita epätasa-arvoisesti. Tällä hetkellä oppilaan pääsääntöisesti on opiskeltava omaa uskontoaan seurakunnan jäsenyyden perusteella. Elämänkatsomustietoa saavat opiskella vain uskontokuntiin kuulumattomat ja ne, joiden omaa uskontoa ei opeteta kotikunnassa.  Kansalaisaloite vaatii, että etiikkaa ja uskontoja tulee voida opettaa niin, että kaikki luokan oppilaat osallistuvat yhdessä pohdiskeluun. 

Kirkkohallituksen kouluyhteistyön asiantuntija Tuula Vinko arvioi, että katsomusaloite ja siihen kohdistuva keskustelu on yksi esimerkki siitä, että uskontojen ja katsomusten merkitys monikulttuurisessa yhteiskunnassa yhä vain korostuu.

”Hienoa, että käydään aktiivista keskustelua ja käytetään demokratian välineitä,” Vinko pohtii.

”Kirkon kannalta on tärkeää, että lapset ja nuoret saavat hyvän uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen osana kouluopetusta. Mallista riippumatta,” Vinko lisää.

Uudet opetussuunnitelmat tuovat uutta

Aloitteen ajoitus tosin Vinkoa askarruttaa, sillä perusopetukseen on juutu hyväksytty uudet opetussuunnitelmat, jotka astuvat voimaan syksyllä 2016.

”Niiden myötä koulun katsomusopetus muuttuu joka tapauksessa.”

Samoilla linjoilla on uskonnonopettajien liiton puheenjohtaja Anna Saurama.

“Perusopetuksen uusi tuntijako ja opetussuunnitelma astuvat voimaan ensi vuonna. Liittomme on erittäin tyytyväinen siihen, miten uskonnon oppiainetta on tulevassa opetussuunnitelmassa uudistettu,”  Saurama toteaa.

“ Aiempaa laajakatseisempi uskonnon opetussuunnitelma nostaa entistä enemmän esiin uskontojen välistä dialogia, uskontojen sisäistä monimuotoisuutta ja eettisten kysymysten tarkastelua. “

Saurama pitää resurssien haaskauksena jos vasta päättynyttä, useamman vuoden uudistustyötä tehtäisiin tyhjäksi ryhtymällä oppiainetta koskeviin radikaaleihin muutoksiin juuri nyt.

 

Kirkon kannalta on tärkeää, että lapset ja nuoret saavat hyvän uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen osana kouluopetusta. Mallista riippumatta.

 

Kansalaisaloitteen taustajoukoille ajankohta on luonteva. Ritva Hujanen, yksi kansalaisaloitteen yksi laatijoista toteaa, että aloitetta lähdettiin työstämään nimenomaan uudistuneiden opetussuunnitelmien myötä.

“Opetuksessa on ollut paljon päällekkäistä opetusta katsomusaineiden ja historian osalta eikä näitä päällekkäisyyksiä saa pois, ellemme uskalla tarkastella katsomusaineita samoin kuin muita oppiaineita tässä uudistustyössä," Hujanen toteaa. "Ja prosessi vie joka tapauksessa aikaa. Vaikka lakialoite hyväksyttäisiin nyt, muutos voisi ottaa 5-6 vuotta."

Uudistuneessa opetussuunnitelmassa katsomussidonnaisten oppiaineiden rakenteisiin ei kajottu.

“Parlamentaarisesti yhteinen katsomusoppiaine ei ole edennyt useista yrityksista huolimatta,” Hujanen jatkaa. “Kansalaisaloite lienee ainoa mahdollinen keino saada poliitikot kuuntelemaan opettajien ajatuksia yhteisen katsomusaineen mahdollisuuksista.”

Uskonnonopettajien mielipiteet jakautuvat

Uskonnonopettajien keskuudessa uuden katsomusaineen perustaminen on jakanut mielipiteitä. Anna Sauraman mukaan uskonnonopettajain liitossa asiasta on keskusteltu moniäänisesti.

“Osa jäsenistämme kannattaa nykymuotoista oman uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetusta,


 

Uskonnonopettajien mielipiteet yhteisen katsomusaineen tarpeesta jakautuvat. Kuva: Thinkstock.

osa kaikille yhteistä uskontotietoa ja osa näiden yhdistelmää eli niin sanottua sekä-että-mallia, jossa opiskeltaisiin osa oppimäärästä yhdessä ja osa omissa ryhmissä.”

Saurama näkee kaikissa vaihtoehdoissa puolensa.

“Nykymuotoinen opetus mahdollistaa maailman uskontoihin ja katsomuksiin tutustumisen ohella syvällisemmän perehtymisen omaan kulttuuritaustaan, turvaa vähemmistöjen oikeudet ja takaa osaltaan suomalaisen kulttuuriperinnön moninaisuuden säilymisen. Yhteinen uskontotieto puolestaan yhtenäistäisi oppilaille perusopetuksessa muodostuvaa uskontoihin ja katsomuksiin liittyvää yleissivistystä ja takaisi sen, ettei kukaan tuntisi itseään isommasta ryhmästä eristetyksi. “

Kirkkohallituksen kouluyhteistyön asiantuntija Tuula Vinko pitää nykyistä, oman uskonnon mallia lasten oikeuksien, positiivisen uskonnonvapauden ja maahanmuuttajien kotouttamisen kannalta toimivana.

”Uskonnon opetukseenhan sisältyy oman uskonnon opiskelun lisäksi hyvin paljon muita uskontoja ja katsomuksia – toisin kuin katsomusaloiteteksti antaa ymmärtää, Vinko miettii.

”Nykymallia voidaan sitä paitsi kehittää entistä dialogisempaan suuntaan nyt, kun uusissa opetussuunnitelmissa on yhteiset tavoitteet ja sisältöalueet eri uskontoryhmille,” hän toteaa.

Kansalaisaloitteen käynnistäjien näkökulmasta ongelmalliseksi jäisi silti laissa olevat epäkohdat.

“Osalle oppilaista katsomusaine määräytyy väestörekisteritietojen mukaan, osa saa valita vapaasti katsomusaineensa. Ellei yhteinen oppiaine ole velvoite, jää dialogin toteuttaminen koulu- ja paikkakuntakohtaiseksi,” Hujanen toteaa.  

“Yhteinen katsomusoppiaine on ennenkaikkea periaatteellinen kannanotto kaikkien katsomusten yhtä suureen oikeuteen olla oikeassa.”

Uskontojen tuntemus on globaali kansalaistaito

Sekä Vinko, Hujanen että Saurama ovat yhtä mieltä katsomusaineiden tärkeydestä, sillä uskontoihin liittyvät tiedot ja taidot ovat yhä tärkeämpiä tulevaisuudessa.

“Lisääntynyt monikulttuurisuus merkitsee niin ikään moniuskontoisuutta ja uskonto on myös aiempaa vahvemmin läsnä mediassa ja julkisessa keskustelussa, “ Uskonnonopettajain liiton puheenjohtaja Saurama kertoo.  

“ Uskontoihin liittyvä yleissivistys on globaali kansalaistaito, joka alati kasvattaa merkitystään. Ei ole yhdentekevää millaisin tiedoin ihmiset muodostavat mielipiteitään eri uskonnoista ja katsomuksista.

Lue lisää:

Peruskoulun uudistuneet opetussuunnitelmat. 

Katsomus-kansalaisaloite.

 

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: