Kantasuomalaisten kaupunginosassa kuulutaan kirkkoon

Runsas puolet helsinkiläisistä kuuluu kirkkoon, josta eroaminen väheni viime vuonna selvästi. Jäsenyys on yleisintä Pakilassa.

01.02.2016 12:30
Teksti: Tuija Pyhäranta ja Pihla Tiihonen Kuvat: Rik Poppius

Kirkkoon kuuluvien helsinkiläisten määrä jatkaa laskuaan. Viime vuonna jäseniä oli 55,5 prosenttia eli noin prosenttiyksikön edellistä vuotta vähemmän.

Kirkolle kuuluu silti myös hyvää: Helsinkiläisiä erosi kirkosta viime vuonna lähes kolmanneksen edellisvuotta pienempi joukko. Vuonna 2015 Helsingin seurakunnista erosi noin 5 500 ihmistä, kun vuonna 2014 eroajia oli yli 8 100.

Samaan aikaan kirkkoon liittyneiden määrä kasvoi hieman. Viime vuonna kirkkoon liittyi lähes 2 400 helsinkiläistä, mikä on kaksi prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Kirkolle myönteiset muutokset olivat koko maassa vahvempia kuin Helsingissä. Valtakunnallisesti kirkosta eroamisia oli viime vuonna 42 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Kirkkoon liittyneiden määrä kasvoi koko maassa 12 prosentilla.

Suomenkielisten seurakuntien jäsenyysluvut lasketaan katsomalla, paljonko kunkin seurakunnan alueella asuvista suomen- ja vieraskielisistä ihmisistä kuuluu suomenkielisiin seurakuntiin.

– Jos joissain kaupunginosissa jopa kolmannes alkaa olla muita kuin kantasuomalaisia, niin tottakai tämä näkyy myös jäsenyysprosentissa, sanoo Helsingin seurakuntayhtymän viestintäpäällikkö Kimmo Holappa.

Jos kirkon linja pysyy liberaalina eikä ala syrjimään mitään ihmisryhmää, niin todennäköisesti tulen pysymään jäsenenä."
– Kirkkoon liittynyt helsinkiläinen

Vieraskielisten osuus helsinkiläisistä on nousussa. Viime vuonna heitä oli 13,5 prosenttia, mutta Helsingin kaupungin tietokeskus on ennustanut, että koko pääkaupunkiseudun vieraskielinen väestö tuplaantuu vuoteen 2030 mennessä. Helsinkiläisten yleisimmät äidinkielet olivat viime vuonna kotimaisten kielten lisäksi venäjä, viro, somali, englanti ja arabia.

Kirkkoon kuuluminen oli yleisintä Pakilassa, jossa 72,5 prosenttia asukkaista oli evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä. Pakilan seurakunnan piiriin kuuluvat muun muassa Länsi-Pakilan, Itä-Pakilan ja Tuomarinkylän pientalovaltaiset kaupunginosat, joissa vieraskielisiä asuu vähiten koko kaupungissa, runsaat kolme prosenttia. Pakilassa kirkkoon kuuluminen on suurin piirtein yhtä tavallista kuin koko maassa, jossa 72,8 prosenttia on kirkon jäseniä.

Kirkkoon kuuluvat olivat viime vuonna niukka vähemmistö Kalliossa (49,6 prosenttia) sekä Paavalin seurakunnan alueella (49,3 prosenttia), johon kuuluvat Hermanni, Vallila, Kumpula, Toukola, Arabianranta ja Itä-Pasila. Tilanne oli alueilla sama myös edellisvuonna.

Kummiksi kysyminen saa liittymään kirkkoon

Tyypillinen helsinkiläinen kirkkoon liittyjä on saamassa lähiaikoina kummilapsen. Asia selviää Helsingin seurakuntayhtymän teologian tohtori Minna Rikkiseltä tilaamasta kyselytutkimuksesta Palasin (2016), jossa selvitettiin helsinkiläisten syitä kirkkoon liittymiseen ja odotuksia jäsenyydestä.

Tutkimukseen osallistui noin 250 vuonna 2014 kirkkoon liittynyttä helsinkiläistä. Kyseessä on lähinnä paluumuutto: 97 prosenttia vastaajista oli kuulunut luterilaiseen kirkkoon myös aiemmin.

Ihmisellä on hyvä olla hengellinen koti"
– Kirkkoon liittynyt helsinkiläinen

Tärkein yksittäinen kirkkoon liittymisen syy on tutkimuksen mukaan kummius. Kummiksi tulo vaikutti liittymispäätökseen joka viidennellä vastaajalla.

Muut kirkolliset toimitukset tai elämäntapahtumat kuten oman lapsen syntymä, rippikoulu, avioliitto tai läheisen hautaan siunaaminen olivat myös liittymisen syitä, mutta kummiksi tuloa harvemmin. Noin puolet vastaajista oli palannut kirkkoon jonkun elämäntapahtuman vuoksi.

Liittyjä arvostaa suvaitsevaisuutta

Yleensä liittymispäätöksen taustalla on useita syitä. Kummiuden kanssa lähes yhtä merkittäväksi syyksi tutkimuksessa nousi halu tukea kirkon arvomaailmaa ja kokemus siitä, että kirkko on muuttunut suvaitsevaisemmaksi suhteessa homoseksuaalisuuteen ja naisten pappeuteen.

Moni vastaaja mainitsi myös kirkon auttamistyön sekä kirkon muun toiminnan, jonka järjestämistä liittyjät halusivat tukea maksamalla kirkollisveroa.

Vastaajista 18 prosenttia kertoi, että liittymispäätöksen taustalla on jokin muu uskonnollinen syy kuin kirkolliset toimitukset.

Kirkkoon liitytään, koska sen koetaan edustavan omaa vakaumusta. Tutkimuksen mukaan helsinkiläiset kirkkoon liittyneet myös uskovat kristinuskon Jumalaan enemmän kuin suomalaiset keskimäärin. "Ihmisellä on hyvä olla hengellinen koti", kuvasi eräs vastaaja.

Liittyneiden jäsenyys kirkossa on tutkimuksen mukaan aktiivista. Liittymispäätöstä kuvaillaan kannanotoksi, jolla halutaan tukea kirkon arvoja ja työtä. Omalla jäsenyydellä halutaan olla myös rakentamassa kirkkoa.

Kolme neljästä vastaajasta arveli pysyvänsä kirkon jäsenenä myös jatkossa. Hieman harvempi kuin joka kymmenes piti jäsenenä pysymistä epätodennäköisenä.

Vaikka kirkkoon kuuluminen on tarkoitettu pysyväksi ratkaisuksi, harvat ovat valmiita jäsenyyteen ehdoitta.

"Jos kirkon linja pysyy liberaalina eikä ala syrjimään mitään ihmisryhmää, niin todennäköisesti tulen pysymään jäsenenä", kertoi eräs kirkkoon liittynyt.

Koko tutkimuksen kirkkoon liittyneistä voi lukea täältä.

Lisää aiheesta: