Suomalaisista 71 prosenttia kuuluu kirkkoon – usko enkeleihin ja Saatanaan lisääntyy
Kirkon tutkimuskeskuksen tutkijan Jussi Sohlbergin mukaan kirkon jäsenpylväitä joudutaan tasaiseen tahtiin höyläämään matalammaksi.

Kirkon tutkimuskeskuksen tutkijan Jussi Sohlbergin mukaan kirkon jäsenpylväitä joudutaan tasaiseen tahtiin höyläämään matalammaksi.

Suomalaisista 71 prosenttia kuuluu kirkkoon – usko enkeleihin ja Saatanaan lisääntyy

Yksittäiset kohut eivät vaikuta kirkosta eroamiseen ratkaisevasti, sanoo Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Jussi Sohlberg.

Evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä oli vuoden 2017 lopussa 3,9 miljoonaa. Kaikkiaan 52 296 suomalaista erosi viime vuoden aikana kirkon jäsenyydestä. Samalla 16 492 liittyi kirkkoon.

Vuoden 2017 aikana kastettiin 33 748 alle 1-vuotiasta, ja kirkon jäsenistä kuoli 44 325.

Edellisvuoteen nähden kirkon jäsenten osuus Suomen väestöstä laski yhden prosenttiyksikön. Kirkon tutkimuskeskuksen Uskonnot Suomessa -hankkeen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg ennustaa, että prosenttiyksikön pudotusvauhti jatkuu tulevaisuudessakin. Viimeisimmässä (2015) Gallup Ecclesiastica -kyselyssä nousee esille haasteellisia lukuja.

– Kirkosta eroamisen syiksi mainitaan useimmiten, että en usko Jumalaan tai pidä itseäni uskonnollisena ihmisenä. Kirkon jäsenmääräkehityksen kannalta ratkaisevassa asemassa eivät siten ole jotkin yksittäiset kohut vaan myös esimerkiksi Jumala-uskon puute, Sohlberg sanoo.

– Noin viidesosa suomalaisista vähintäänkin epäilee Jumalan olemassaoloa tai on Jumalan olemassaolosta epävarma.

Nykyään peräti 23 prosenttia suomalaista ilmoittaa, etteivät he usko Jumalaan lainkaan.

Sohlbergin mukaan uskonnottomuus voi olla mielenkiinnon puutetta tai vaihtoehtoisesti hyvinkin jäsenneltyä ideologiaa, josta seuraa uskontokriittinen aktivismi.

Enkelit ovat suosittuja, ja suomalaiset uskovat Saatanaan yllättävän paljon.

– Yli kolmasosa suomalaisista pitää Saatanan olemassaoloa todennäköisenä tai uskoo siihen vakaasti, Jussi Sohlberg sanoo.

Neljäsosa suomalaisista rukoilee kerran päivässä.

– Jussi Sohlberg Kirkon tutkimuskeskuksesta

Lapsille ei enää opeteta iltarukousta

Samalla, kun välinpitämättömyys uskonnollisuutta kohtaan on profiloitunut pysyväksi ja näkyväksi osaksi suomalaista katsomusten karttaa, myös uushenkinen kansanusko erottuu selvästi.

– On kiinnostavaa, että tunnetun uusateistin Richard Dawkinsin tunnetuinta kirjaa, Jumalharha, on myyty Suomessa vain joitain tuhansia, kun taas irlantilaisen kirjailijan Lorna Byrnen enkeliaiheisia teoksia on myyty yli 160 000 kappaletta, Jussi Sohlberg sanoo.

Nykyaikainen kansanusko on yksilökeskeistä, ja se muodostetaan omaksumalla yksittäisiä aineosia eri katsomusperinteistä sekä elämäntaito-oppaista.

– Yksi yleinen modernin kansanuskon ajatus näyttää olevan, että jokainen voi löytää oman tiensä kohti omaa sisintään. Kuvaavaa on myös, että 42 prosenttia suomalaisista on täysin samaa mieltä tai osittain samaa mieltä väitteestä, että vaihtoehtoiset terapiat ja itsensä kehittämisen menetelmät voivat auttaa eheytymään ihmisinä, Sohlberg sanoo.

– On myös ehkä yllättävää, että peräti neljäsosa suomalaisista rukoilee kerran päivässä, ja jopa noin kolmannes rukoilee vähintään viikoittain tai useammin.

Mutta vaikka rukoileminen on osa hyvin monien suomalaisten arkea, Sohlbergin mukaan vanhemmat eivät enää opeta välttämättä tätä perinnettä omille lapsilleen.

– Ja kun katsoo tilastoja kirkon toiminnasta, jumalanpalveluksiin osallistuu vähintään kerran kuukaudessa yhdeksän prosenttia suomalaisista, Sohlberg sanoo.

Harvat maahanmuuttajista rekisteröityvät mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan.

– Jussi Sohlberg Kirkon tutkimuskeskuksesta

Moni muslimi luetaan uskontokuntiin kuulumattomiin

Kirkko ei ole ainoa jäsenmääränsä kanssa tuskaileva yhteisö. Myös Vapaa-ajattelijain liitto on 2000-luvun aikana menettänyt kannatustaan. Nykyään Vapaa-ajattelijain liitolla on Suomessa alle 2000 jäsentä. Uskontokuntiin kuulumattomia on kuitenkin noin puolitoista miljoonaa.

Jussi Sohlbergin mukaan tähän puolitoistamiljoonaiseen ryhmään lukeutuu muun muassa Suomessa asuvien muslimien ja buddhalaisten enemmistö.

– Huomattava osa maahanmuuttajista on kristittyjä. Heidän joukossaan on paljon katolilaisia ja helluntailais-karismaattisia kristittyjä. Harvat maahanmuuttajista kuitenkaan rekisteröityvät mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan, Sohlberg sanoo.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi