Kari Kanala: Vanhempien vahva luottamus kummeihin koskettaa

Kummiutta arvostetaan ja harva kieltäytyy pestistä. Kummeja on kuitenkin vaikea löytää etenkin pääkaupunkiseudulla.

12.01.2016 12:12
Tarmo Ylhävuori

Ensimmäinen kasteeni oli vuoden 1997 lopussa. Vieraat eivät tienneet lapsen nimeä. Vanhemmat toivoivat, että nimi tulee esille vasta sitten, kun vanhemmilta kysytään sitä. Alkupuheenvuorossa puhuttelin toista kummia vahingossa lapsen nimellä ja kaikki rupesivat nauramaan. He tajusivat, että sieltä tuli nyt se lapsen nimi.”
– Kari Kanala, kasvatuksen teologi

Kanala on Turussa tapahtuneen erehdyksen jälkeen kastanut 18 työvuoden aikana monta sataa lasta. Turun jälkeen maisemat vaihtuivat Hampuriin ja sieltä Lontoon merimieskirkkoon. Vuodesta ja työpaikasta riippuen kasteita kertyi kymmenkunta.

Ensitreffit alttarilla -ohjelma on lisännyt kastepyyntöjen määrää. Pyyntöjä satelee eri puolilta Suomea, mutta kaikkialle Kanala ei ennätä.

Vahva luottamus kummiin

Kuva: Pasi Leino

Kokenut kastepappi herkistyy välillä kastetilanteessa. Kanala on tarjonnut vanhemmille mahdollisuutta kertoa kasteessa, miksi he ovat valinneet juuri nämä ihmiset kummeiksi.

”Mielestäni sellaiset tilanteet ovat olleet tosi herkkiä ja koskettavia. Esille on noussut vahva luottamus siitä, että kyseisestä ihmisestä tulee hyvä kummi. Hän on ollut merkittävässä roolissa vanhempien elämässä ja he haluavat syventää suhdettaan tähän ihmiseen”, kuvailee Kanala.

Hänen mielestään kummius on arvostettava tehtävä. Kummiuden positiivisesta sävystä kertoo paljon se, että sanaa viljellään niin yritysmaailmassa kuin myös hyväntekeväisyydessä. Kummius liitetään kuitenkin yleisesti kirkkoon.

Harva kieltäytyy

”Kummius on hyvin arvostettua Suomessa. Jos jotakuta pyydetään kummiksi, se koetaan kunnian- ja arvostuksen osoituksena. Harva kieltäytyy koskaan kummiudesta”, kertoo Kirkkohallituksen jumalanpalveluksen asiantuntija Terhi Paananen.

Hänen mukaansa kummiksi pyytäminen on luottamuksenosoitus vanhempien puolelta kummille. Kummi on lapsen perheen ulkopuolinen luottoaikuinen, jolle lapsi voi avautua vaikkapa murrosiän myrskyissä.

Kun olin töissä Briteissä merimieskirkolla, muistan yhden kastetilaisuuden erään perheen kotona. Se oli tosi pieni tila ja oli lämmintä. Yhtäkkiä kesken puheen sylikummi antoi lapsen vanhemmille ja pyörtyi. Kastetilaisuus keskeytettiin hetkeksi ja katsottiin, että hän on kunnossa. Totesin, että papin täytyy nyt lyhentää puheita.”
– Kari Kanala

Kummin tehtävänä on yhdessä vanhempien ja seurakunnan kanssa huolehtia lapsen kristillisestä kasvatuksesta.

Kanalan mukaan kummin tehtävässä voi olla teroittamista. Hän nostaa aina puheessaan kasteen yhteydessä esille, mitä kaikkea kummin tehtävään kuuluu.

”Vaikka välimatkaa olisi paljon, keinoja yhteydenpitoon löytyy aina. Yksi niistä on maailman vanhin kännykkä eli käsien ristiin laittaminen. Kummilapsen puolesta voi rukoilla myös kasteen jälkeen”, toteaa Kanala.

Yhden kummin ongelma

Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa kastettavalla tulisi olla vähintään kaksi kummia. Kummien maksimimäärää ei ole määritetty, joten enimmillään heitä voi olla kymmeniä.

Aina ei kuitenkaan tahdo löytyä edes kahta kummia. Kirkkoherran luvalla kummeja voi olla yksikin.

”Viime vuosina ihmiset ovat tulleet tietoisiksi siitä, että kummius ja kirkon jäsenyys liittyvät yhteen. Monet ovat joutuneet kieltäytymään kummiudesta sen takia, että eivät ole kirkon jäseniä”, toteaa Paananen.

Erityisesti pääkaupunkiseudulla on usein vaikeuksia löytää kahta kummia. Muualla Suomessa ongelma on harvinaisempi.

Paanasen mukaan ero johtuu erilaisista kulttuureista Suomen sisällä. Pääkaupunkiseudun elämäntavat ovat erilaisia kuin Keski-Pohjanmaalla tai Kainuussa.

Pohjanmaalla ja Kainuussa kirkkoon kuuluu jopa yli 80 % väestöstä. Helsingissä osassa seurakunnissa alle puolet väestöstä.

Vain harva kokee kristillisen kasvatuksen tärkeäksi

Kuva: Thinkstockphoto

Tutkimuksen mukaan harva kummilapsen vanhempi kokee kristillisen kasvatuksen tärkeäksi kummin tehtäväksi. Paula Niskasen ja Riikka Pulkkisen opinnäytetyön mukaan vain 21 % vastaajista oli tätä mieltä.

Sen sijaan tärkeämmäksi koettiin se, että kummi on lapsen aikuinen ystävä ja tukee lapsen kasvatusta. Yllättävän moni vanhemmista piti tärkeänä myös kummilapsen muistamista merkkipäivänä.

Käytännössä kummit voivat hoitaa kristillistä kasvatusta esimerkiksi rukoilemalla lapsen puolesta. Näin on tehnyt peräti 84 % Sari Helkomaan ja Laila Hytösen opinnäytetyöhön vastanneista.

Myös hengellisten kirjojen lukeminen tai uskonnollisten laulujen laulaminen kummilapsen kanssa olivat tutkimuksen mukaan suosittuja.

Kummien mielestä suurimmat esteet kasvatustehtävän tiellä olivat ajan puute ja pitkä välimatka. Kyselyn mukaan valtaosa kummilapsista asui eri paikkakunnalla.

Niskasen ja Pulkkisen kyselyyn vastasi 42 henkilöä sekä Helkomaan ja Hytösen kyselyyn 67 henkilöä.

Jälkimmäiseen kyselyyn vastanneista 91 % uskoo Jumalaan. Kirkon tutkimuskeskuksen vuonna 2011 teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisista vain runsas neljännes uskoo kristinuskon Jumalaan.

Lähteet:
Sari Helkomaa ja Laila Hytönen: Kummi – unohdettu voimavara? (DIAK 2001)
Paula Niskanen ja Riikka Pulkkinen: Yhdessä kulkien – opas kummeille (DIAK 2003)

Kummitäti seurasi kummityttönsä elämää ensimmäisen vuoden ajan. Lue lisää Ihme ja kummi -blogista.