Monella maahanmuuttajalla ei ole Suomessa perhettä tai ystäviä, jotka voisivat ryhtyä kummeiksi.
”Kummi on tärkeä varsinkin niille, joille kristinusko on uusi asia”, mutta kirkkoon liittyville maahanmuuttajille ei löydy kummeja
Helsingin seurakuntiin halutaan perustaa kummipankki, johon halukkaat voivat ilmoittautua.
Suomeen muuttaa yhä enemmän ulkomaalaisia, jotka haluavat liittyä luterilaiseen kirkkoon. Osalla heistä on vastassa ongelma: jos heitä ei ole kastettu, heidät pitää kastaa, ja kirkkolain mukaan kastettavalla ihmisellä on oltava kaksi kummia.
– Eikä kummeja oikein tahdo löytyä, kertoo Helsingin seurakuntayhtymän kansainvälisen työn sihteeri Tarja Korpaeus-Hellsten.
Usein kummit ovat kastettavan perhettä tai ystäviä, mutta monilla maahanmuuttajilla ei ole Suomessa kumpiakaan – ainakaan sellaisia, jotka täyttäisivät kummiuden ehdot. Kummin täytyy itse olla konfirmoitu kirkon jäsen.
– Välillä kummeja on vaikea löytää kantasuomalaisillekin, ja sen takia kirkkoherran luvalla riittää nykyään yksi kummi.
Monet kummeja kaipaavista kastettavista ovat arabiankielisiä turvapaikanhakijoita. Herttoniemen seurakunnassa pyörii Korpaeus-Hellstenin mukaan jatkuvasti arabiankielinen aikuisrippikoulu.
Myös muun muassa venäjän-, kiinan-, englannin- ja vironkielisiä maahanmuuttajia kastetaan.
– Viime vuonna kiinankielisen rippikoulun kävi kaksikymmentä ihmistä, edellisvuonna neljäkymmentä. Rippikoulut alkavat taas syksyllä, mutta emme tiedä, kuinka paljon sinne tulee ihmisiä. Tilanne muuttuu koko ajan.
Korpaeus-Hellstenin toiveena olisi perustaa kummipankki, jonne vapaaehtoiset voisivat ilmoittautua.
Kummi voi olla hengellinen ystävä ja suomalainen ystävä
Yksikään maahanmuuttaja ei jää ilman kastetta sen takia, että kummeja ei löydy. Jos muu ei auta, seurakunnan työntekijä ryhtyy kummiksi.
– Mutta joillakin työntekijöillä voi olla todella monta aikuista kummilasta, ja silloin kummiuden tarkoitus ei oikein toteudu, Tarja Korpaeus-Hellsten kertoo.
Hänen mukaansa kummia tarvitaan rinnalla kulkijaksi uudessa elämäntilanteessa.
– Kummi on tärkeä varsinkin niille maahanmuuttajille, joille kristinusko on uusi asia.
Kummi voi olla hengellinen ystävä, jonka kanssa uusi kristitty voi käydä kirkossa ja keskustella uskosta. Kummi voi olla myös suomalainen ystävä, joka auttaa kulttuuriin, kieleen ja yhteiskuntaan liittyvissä asioissa.
– Kummi on ihminen, joka kysyy, mitä sinulle kuuluu.
Maahanmuuttajien kummien ei täydy osata arabiaa, venäjää tai kiinaa. Suomea oppii puhumalla, ja Googlen kääntäjä auttaa jyrkimmän kielimuurin yli.
Korpaeus-Hellsten on tehnyt Diakonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetyönsä siitä, mikä ajaa maahanmuuttajia kirkon jäseniksi. Yleisiä polkuja on kaksi.
– Yksi tie on se, että ihminen on tullut seurakuntaan matalan kynnyksen toiminnan kautta, esimerkiksi vironkieliseen perhekerhoon. Sitä kautta kiinnostus hengellisiin kysymyksiin herää, ja hän päättää mennä aikuisrippikouluun, Korpaeus-Hellsten selittää.
Toiset taas ovat jo ennestään kristittyjä, jotka etsivät itselleen hengellistä yhteisöä uudessa kotimaassaan ja löytävät sen luterilaisesta kirkosta.
Pitää osata myös antaa kummilapsen omalle ajattelulle tilaa. Ei kannata olla liian julistava.
– Irakilaisen Mahmudin kummi Ritva Linnajärvi
Mahmudista tuli apusuntio
Paavalin seurakunnan suntio Ritva Linnajärvi päätyi irakilaisen Mahmudin kummiksi spontaanisti.
Mahmudia oltiin kastamassa, ja seurakunnan pappi oli lupautunut kummiksi. Linnajärvi sanoi, että hänkin on käytettävissä. Niinpä hänestä tuli toinen kummi.
Siitä on nyt kaksi ja puoli vuotta.
– Aluksi meillä oli vähän kieliongelmia, kun suomi tai englanti eivät sujuneet. Niinpä tutustuimme enemmän tekemisen kautta, Linnajärvi kertoo.
Mahmud tuli sunnuntaisin Linnajärven kanssa kirkkoon, jossa hän toimi vapaaehtoisena apusuntiona.
Nyt Mahmud on työelämässä, eivätkä hän ja Linnajärvi tapaa enää yhtä usein. Facebookissa he viestittelevät edelleen.
– Huomenna Mahmudilla on syntymäpäivä, ja me kummit viemme hänet kahville.
– Kävimme me hänen kanssaan Linnanmäelläkin, vaikka hän on jo aikuinen.
Linnajärvi pitää kummiutta kunniatehtävänä. Häntä liikuttaa kummipoikansa palava kiinnostus kristinuskoon.
– Välillä hän miettii aika vaikeitakin kysymyksiä, joihin yritämme sitten miettiä vastauksia.
Linnajärven mielestä riittää, että kummilla on jonkin verran aikaa kummilapselleen ja ”ihan normaalia” kiinnostusta toista ihmistä kohtaan.
– Pitää osata myös antaa kummilapsen omalle ajattelulle tilaa. Ei kannata olla liian julistava.
Myllypuron kirkolla, Myllynsiipi 10, vietetään keskiviikkona 5.9. kello 17–19 kummi-infoiltaa. Toiveena on löytää kummeja etenkin arabian- ja venäjänkielisille maahanmuuttajille.
Jos et pääse osallistumaan iltaan, mutta kummius kiinnostaa, ota yhteyttä Tarja Korpaeus-Hellsteniin: tarja.korpaeus-hellsten@evl.fi tai 050-5709197.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Helin: Pitäisikö kieltäytyä ryhtymästä kummiksi?
PuheenvuorotJos sinulla ei ole oikeasti aikaa olla lapselle läsnäoleva aikuinen, jätä se mahdollisuus jollekin toiselle.
Kirkolliskokous päätti: Yksi kummi riittää kastettavalle
Ajankohtaista
