Kellotapulista löytyi merkkejä entisajan magiasta
Mårtensbyn Lillakselta löytyneet ortodoksiset pronssi-ikonit 1600-luvulta. Ikonien keskellä kauppiaiden pyhimys Pyhä Nikolaos. Kuva: Pekka J. Heiskanen/Vantaan kaupunginmuseo

Mårtensbyn Lillakselta löytyneet ortodoksiset pronssi-ikonit 1600-luvulta. Ikonien keskellä kauppiaiden pyhimys Pyhä Nikolaos. Kuva: Pekka J. Heiskanen/Vantaan kaupunginmuseo

Kellotapulista löytyi merkkejä entisajan magiasta

Pyhän Laurin kirkon tapulista on löydetty jäniksen, lepakon ja sammakon luita.

Helsingin pitäjän pappilassa elettiin 1300–1400-luvulla herroiksi.

– Käytössä oli tosi hienoja tavaroita, kuten veitsi, jonka kahvassa on Kristuksen kuva. Lasinpalaset puolestaan paljastavat, että pappilassa käytettiin lasiastioita. Kylien talonpojilla ei ollut laseja. He käyttivät puuastioita ja ruoanlaitossa saviastioita, kertoo Vantaan kaupunginmuseon arkeologi Andreas Koivisto.

Menneisyyden elämää tunnetaan Vantaalla poikkeuksellisen hyvin.

– Tutkimuksissa on selvitetty eri yhteiskuntaluokkien elämää. Gubbackassa Itä-Vantaalla asui talonpoikia, kirkonkylällä pappi ja Lillaksessa Länsi-Vantaalla rikas kauppiassuku. Vaikeinta on saada tietoa tilattomista ihmisistä, vaikka heitä oli paljon. Heidän asumisestaan ei ole historiallisia lähteitä.

Esinelöytöjen lisäksi tärkeitä ovat kirjeet, kartat, verokirjat ja viralliset asiakirjat, joissa on kuninkaan tai piispan sinetti.

– Helsingin pitäjästä muutti ihmisiä Tallinnaan ja heidän perintönsä saattoi jäädä täkäläisille sukulaisille. Tallinnan arkistosta löytyy tällaisia perintökirjeitä, selittää Koivisto.

Piilotettu esine toi onnea

Kaivauslöytöjen selvittelyssä tarvitaan monenlaisia asiantuntijoita, kuten luututkijaa, maanäytteen tutkijaa, kasvien tutkijaa ja kansatieteilijää.

– Palapeliä kootaan sieltä täältä. Välillä tehdään hyviä arvauksia, Koivisto toteaa.

Tutkimusyhteistyön avulla on selvinnyt, että Pyhän Laurin kirkon kellotapulin kivilattian väleistä löydetyt luut ovat jäniksen käpälistä, sammakon reisistä ja lepakon siivistä.

– Luut kertovat arkimagiasta. Pyhän Laurin kirkon kellotapuli on noin sata vuotta vanhempi kuin kirkko, se on siis peräisin noin 1350-luvulta.
 

Kätkölöydöt kertovat magiasta. Piilotetun esineen haluttiin tuovan onnea ja pitävän tuholaiset poissa.
 

Pappilan riihen uunin perustuksesta on löydetty lehmän pääkallo.

– Kätkölöydöt kertovat magiasta. Piilotetun esineen haluttiin tuovan onnea ja pitävän tuholaiset poissa.

Myös kristinusko nähtiin maagisena

Arkimagialla on Andreas Koiviston mukaan mielenkiintoinen yhteys kirkolliseen elämään. Kyse ei ollut vain siitä, että kristinuskon levittyä Suomeen uuden uskonnon rinnalla olisivat eläneet vanhat uskomukset ja taikausko.

– Keskiajalla myös kristinusko nähtiin maagisena. Pappi puhui latinaa, eivätkä ihmiset ymmärtäneet sitä. Papin ajateltiin tekevän taikoja seurakunnan edessä. Esimerkiksi ehtoollisen asetussanoista syntyi kansan suussa eri puolilla Eurooppaa väännös hokkuspokkus.

Tuon ajan uskomusmaailma näkyy monista asioista.

– Aidan kaivauksissa löydettiin kahdeksan vastasyntynyttä lasta. Varmaankin vanhemmat ovat salaa haudanneet heidät, sillä kirkkomaahan ei saanut haudata kastamattomina kuolleita lapsia, Koivisto kertoo.

Ihmisten elämään kuuluivat kirkossakäynti ja usko Jumalaan mutta myös usko moniin henkiin.

– Haluttiin kaikki mahdollinen apu ja turva siihen, että vuotuiskierto – viljeleminen, kalastaminen ja puiden kaataminen – sujui ja onnistui.

Luento vauraista papeista ja taikauskosta
Andreas Koivisto luennoi vauraista papeista, puhdasoppisuudesta ja taikauskosta to 7.4. klo 18 Övre Nybackassa, Nybackankuja 4, Vantaa. Vantaa-Seura myy kahvia klo 17.30 alkaen ja ennen luentoa Tikkurilan seurakunnan kanttori Samppa Laakso laulattaa Siionin virsiä.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: