Arkeologi Heini Ynnilä ei vähästä hätkähdä. Vainajien jäännöksiä löytyy harva se päivä.
Pyhän Laurin kirkon alueelta taas uusia yllätyksiä: arkeologi on kaivanut esiin kymmeniä pääkalloja ja sekoittuneita luita
Kirkkomaan kolkot löydökset ovat arkeologin arkipäivää. Vanhoja hautoja on ehkä siirrelty.
Arkeologiset kaivaukset alkavat jälleen Pyhän Laurin kirkon liepeillä Vantaalla. Näin pyritään varmistamaan, ettei mitään historiallisesti arvokasta hävitetä vahingossa kirkon ja pihamaan kunnostuksen yhteydessä.
Ensi viikolla käynnistyvät kaivaukset seurailevat kirkkomaata muinoin ympäröinyttä kiviaitaa, joka on kulkenut kuutisen metriä pääsisäänkäynnin edestä.
Tällä hetkellä arkeologi Heini Ynnilä huhkii asehuoneen liepeillä. Hän valvoo ulkosalla maahan asennettavien sadevesiputkilinjojen kaivaustöitä. Kaivauksissa on havaittu keskittymä, joka sisältää erityisen runsaasti eri haudoista peräisin olevia sekoittuneita luita ja arkkujen nauloja. Tämä voi viitata siihen, että vainajia on mahdollisesti siirretty nykyiselle paikalleen asehuoneen liepeille kirkon alla sijainneista haudoista. Menneillä vuosisadoilla oli tapana haudata silmäätekevät vainajat kirkon alle kryptaan. Hautojen etäisyys asehuoneesta on parisen metriä.
– Pääkalloja on löytynyt kymmenittäin, mutta vainajien tarkkaa lukumäärää on mahdotonta sanoa, Ynnilä sanoo.
Pääkalloja on löytynyt kymmenittäin. Vainajat haudataan uudelleen.
Koskemattomiakin hautoja on löydetty useita.
– Nyt on menossa hauta numero kahdeksan, kertoo paikan päältä tavoitettu Ynnilä.
Viimeksi löytyneet haudat sijaitsevat metrin tai puolentoista metrin syvyydessä. Muita löydöksiä ovat olleet vuoden 1806 kolikko ja arkun naulat.
– Vainajat haudataan uudelleen täysin kunniallisesti. Seurakunnalla on tätä tarkoitusta varten olemassa museolehtoalue, Ynnilä kertoo.
Toistaiseksi ei ole varmuutta siitä, kuinka vanhoja nyt esiin tulleet haudat ovat. Ajoitusta voi tehdä paitsi luiden, myös kaivauksissa löytyneiden esineiden perusteella.
Osa erikoisista löydöksistä liittyy taikauskoon.
Kirkon alle hautaamisesta luovuttiin hygieenisistä syistä.
– 1700-luvulla vainajien hautaaminen kirkon alle väheni, ja vasta 1822 kirkon alle hautaamisesta tuli laitonta. Pyhän Laurin kirkon lattian alle asennettiin lisäksi 1800-luvun lopulla keskuslämmitysjärjestelmä, Ynnilä kertoo.
Kesän aikana parannetaan sadevesiviemäröintiä, pihakiveyksiä ja pintamaan kallistuksia. Lisäksi uusitaan julkisivuvalaistusta. Ulkona suoritettavat korjaustyöt jatkuvat marraskuulle saakka.
Vantaan Pyhän Laurin kirkon alueelta on aiemminkin paljastanut kolkkoja yllätyksiä. Aiemmissa kaivauksissa kellotapulin läheltä löytyi kahdeksan vastasyntyneen vauvan salahautaa. Keskiajalla kastamatonta henkilöä ei voinut haudata kirkkomaahan. Kuitenkin uskottiin, että hautaaminen siunattuun maahan oli oleellista, jotta sielu pääsisi taivaaseen. Näin ollen vanhemmat halusivat haudata kastamattomat pienokaisensa kirkkomaahan, vaikka sitten salaa.
Osa erikoisista löydöksistä liittyy taikauskoon, kuten pappilan riihen uunin alta esiin kaivettu lehmän pääkallo. Muinoin lehmän tai hevosen kallo laitettiin tulisijan perustuksiin tuomaan talolle onnea.
Taikausko eli kristinuskon rinnalla jopa 1900-luvun alkuun saakka. Pyhän Laurin kirkon valmistuminen on ajoitettu noin vuoteen 1450, ja sitä on pidetty pääkaupunkiseudun vanhimpana rakennuksena.
Pyhän Laurin kirkossa parannetaan kesän aikana muun muassa sadevesiviemäröintiä ja pihakiveyksiä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Malmin hautausmaalla vietettiin 1700-luvulla kuolleiden hautajaisia – alun perin vainajat haudattiin Senaatintorille
AjankohtaistaTavallaan kyseessä olivat tavalliset hautajaiset, mutta vainajista tiedämme vain vähän, ajattelee hautaan siunaamisen toimittanut pappi Esa Järvinen.
verkko.jpg)
