Kesään on vielä aikaa, mutta Pisara-suurleirille voi jo ilmoittautua
Juha Eriksson ja Julia Manni odottavat innolla Pisara-suurleirille lähtöä heinäkuussa. Sitä ennen he harjoittelevat teltan kokoamista.

Juha Eriksson ja Julia Manni odottavat innolla Pisara-suurleirille lähtöä heinäkuussa. Sitä ennen he harjoittelevat teltan kokoamista.

Kesään on vielä aikaa, mutta Pisara-suurleirille voi jo ilmoittautua

Heinäkuussa Partaharjun leirikylä on kuusi päivää täynnä vilinää ja vilskettä. Valtakunnalliselle Pisara-leirille osallistuu satoja varhaisnuoria pääkaupunkiseudulta.

Pisara-suurleiri kokoaa heinäkuussa Partaharjulle Pieksämäelle noin kaksituhatta eri-ikäistä nauttimaan leirielämästä ja yhdessäolosta.

– Odotan suurleiriä erittäin innoissani ja uskon, että siellä on sairaan kivaa. Leirillä saa uusia kavereita ja pääsee kokeilemaan erilaisia juttuja, sanoo isosen tehtäviä Pisara-leirillä hoitava Julia Manni.

– Harvoin pääsen kokemaan näin isoa leiriä. Edelliset Partaharjun leirit ovat olleet tosi myönteisiä kokemuksia. Parasta niissä on ollut huomata, että leiriläiset ovat yhtä porukkaa ja nauttivat kaikesta tekemisestä, kertoo Juha Eriksson.

Hän lähtee Partaharjulle Espoonlahden seurakunnan työntekijänä.

Mannilla ja Erikssonilla on jo mietittynä leiririnkkaan pakattavat tärkeimmät tavarat. Erikssonille ykköstarvikkeita ovat vettä hylkivät ulkoiluhousut, kitara ja oma makuupussi. Mannille tärkeintä on hyvä makuupussi. Takataskuun hän aikoo piilottaa monta kivaa leikkiä, jotka voi tarvittaessa kaivaa esiin.

Mukaan pääsevät nyt myös nuoret ja perheet

Partaharjun suurleiri on tähän asti ollut suunnattu vain 10–14-vuotiaille. Nyt sinne ovat junnuikäisten lisäksi tervetulleita nuoret ja perheet.

Perinteinen junnuleiri jakautuu alueellisiin leirikyliin. Helsingin ja Espoon hiippakuntien junnut majoittuvat Purola-leirikylään, johon odotetaan noin viittäsataa varhaisnuorta. Nuorten ja perheiden leirit ovat omilla alueillaan.

Odotan suurleiriä erittäin innoissani ja uskon, että siellä on sairaan kivaa. - Isosena leirillä toimiva Julia Manni

– Kaikki junnujen leirikylät sijaitsevat vakiintuneilla paikoillaan ja niillä on omat perinteiset tunnusvärinsä. Purolan väri on oranssi ja se näkyy leiriläisten vaatteissa, kertoo Espoonlahden seurakunnan johtava nuorisotyönohjaaja Stella Björkholm, joka on toinen Purola-leirikylän kyläpäälliköistä.

– Partaharjun suurleiri järjestetään vain joka neljäs vuosi. Jokaisen lapsen junnuikävaiheessa on vain yksi mahdollisuus lähteä sinne.

Leirillä nukutaan teltoissa

Espoon ja Helsingin seurakunnat tukevat taloudellisesti kirkkoon kuuluvia leirille lähtijöitä. Osallistujille jää maksettavaksi 80 euroa. Lisäksi bussikuljetus on ilmainen.

– Seurakunnista lähtee sekä työntekijöitä että isosia ja vapaaehtoisia leirille huolehtimaan varhaisnuorista. Purola-leirillä on yksi työntekijä alkavaa kymmentä leiriläistä kohti, sanoo Helsingin seurakuntien nuorisotyön sihteeri Pauli Syrjö, joka toimii Purolan toisena kyläpäällikkönä.

Majoittuminen tapahtuu seurakuntien teltoissa, jotka ovat esimerkiksi isoja armeijan puolijoukkuetelttoja ja neljän hengen kupolitelttoja. Mukaan voi ottaa myös oman teltan.

Leiriläiset tuovat omat ruokailuvälineet, makuupussit ja makuualustat. Seurakunnista saa tarvittaessa makuualustoja ja sadevarusteita. Espoolaisilla on mahdollisuus lainata seurakunnasta myös makuupussi.

Syrjö on ollut vuodesta 1991 lähtien jokaisella Partaharjun suurleirillä. Hän toimii kolmatta kertaa kyläpäällikkönä.

– Jokaisella leirillä on ollut uskomaton tunnelma. Esimerkiksi neljän vuoden takaisesta leiristä jäi kaikille hauskat muistot. Kun jälkeenpäin katsoimme porukalla leirikuvia, tajusimme että siellähän satoi vettä älyttömän paljon. Kukaan ei muistanut sadepäiviä, vaan sen mahtavan fiiliksen ja kivan yhdessäolon, Pauli Syrjö kertoo.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi