null Kesällä köyhä lapsi on yksin

Kuva: Aarne Ormio

Kuva: Aarne Ormio

Kesällä köyhä lapsi on yksin

Kesälomalla perheiden elintasoerot korostuvat. Lasten kesäpuuhat riippuvat myös vanhempien verkostoista ja jaksamisesta. Seurakuntien kesäleirejä pidetään heinäkuun alkuun saakka, jolloin koko Suomi menee kiinni.

Pitkä kesäloma tulee lapsille yhtä tarpeeseen kuin aikuisillekin. Kesällä rentoudutaan: mennään maalle, matkalle, mummolaan ja merenrantaan. Tai ne lapset menevät, jotka joku vie.

Kaikki vanhemmat eivät jaksa, pysty tai osaa huolehtia siitä, että kesällä lapsella olisi perusasioiden lisäksi kehittävää tekemistä, nukkumaanmenoajat ja turvallista huolenpitoa. Kun koulu päättyy, kukaan ei kysy, missä he ovat.

On arvioitu, että jopa 150 000 suomalaislasta kasvaa köyhyydessä. Kun turkulainen peruskoulunopettaja Maarit Korhonen julkaisi huhtikuussa blogin otsikolla Köyhä lapsi ei tee kesällä mitään, se herätti laajan keskustelun lapsiköyhyydestä.

Enimmäkseen väiteltiin siitä, mitä köyhyys on. Tekevätkö pienet tulot huono-osaiseksi? Eivätkö vähävaraiset osaa hoitaa lapsiaan? Korhonen vastasi köyhyysdebattiin vaatimalla yhteiskunnallisia toimia niiden lasten hyväksi, jotka ovat heitteillä koko kesän. Opettajan havaintojen mukaan heitä on paljon.
 

Heitteillä oleminen ei ole rahan, vaan huolenpidon puutetta."

 

Heitteillä oleminen ei johdu rahan vaan huolenpidon puutteesta. Köyhyys voi kuitenkin tarkoittaa kesällä ulkopuolisuutta harrastuksista ja kaikesta siitä, mistä koulukavereiden kesämuistot koostuvat.  Suomessa elää yhä enemmän myös perheitä, joissa lasten perustarpeet jäävät tyydyttämättä aikuisten vakavien ongelmien vuoksi.

Kaikissa perheissä ei ole mahdollisuuksia tai resursseja yhdessä olemiseen. Lasten kesäleireillekin pitää muistaa ilmoittautua jo kevättalvella monimutkaisella verkkolomakkeella, jota kaikki eivät koskaan löydä.

Peruutuspaikkoja kesäleireille kannattaa kysyä vielä seurakunnista, vaikka ilmoittautumisaika on mennyt jo kauan sitten.


Kesäleiripaikat menevät hyvämuistisille

– Me ponnistelemme kyllä saadaksemme paikkoja niitä tarvitseville, sanoo nuorisodiakoni Hanne Malkki Espoosta. Hän myöntää, että omassakin lapsiperheessä leiri-ilmoittautumiset tuntuvat kaukaisilta vielä maalis-huhtikuussa.

– Maaliskuussa on vaikea muistaa ajatella kesää ja lasten kesälomaohjelmaa. Lasten kesälomien suunnittelu vaatii vanhemmilta ajoissa melkoista aktiivisuutta, hän myöntää.

Malkin mukaan seurakunnan kesätoiminnasta kuulevat aktiivisimmat vanhemmat helposti. Ne, jotka ottavat selvää ja muistavat ajoissa tarttua esitteisiin. Katveessa on paljon perheitä.

– Kouluikäiset erityistarpeessa olevat lapset tavoitetaan koulujen kautta aika hyvin. Kaupunki-seurakunta-koulu-yhteistyö toimii. Meillä on muun muassa yhteisiä leirejä. Toivoisin että  myöhästyneetkin voisivat saada paikkoja vielä tässäkin vaiheessa, hän sanoo.

Seurakunnissa perheiden erityistilanteet yritetään ottaa huomioon ja erityisesti kesätekemisen tarpeessa olevien lasten perheitä pyritään tavoittamaan yhteistyössä kaupungin ja koulun kanssa.  Diakonilta voi myös hakea vapautusta leirimaksuista.
 

Seurakuntien pitäisi tarjota lapsille tekemistä juuri silloin, kun koko kaupunki hiljenee."


Seurakunnat tarjoavat kesällä päiväleirejä ja avoimia junnukerhoja kesäkuun loppuun saakka.

– Kesäkuussa on paljon tekemistä, mutta heinäkuussa koko Suomi tuntuu menevän kiinni, Malkki sanoo.

Kaikkialla seurakunnan, koulun ja kaupungin yhteistyö ei toimi yhtä hyvin. Nimetön helsinkiläinen lapsityönohjaaja kertoo, että haluaisi enemmän auttaa erityistarpeessa olevia lapsia ja tarjota säännöllistä tekemistä. Heidän tavoittamisensa auttaisi myös suunnittelemaan seurakunnan kesää paremmin heidän tarpeisiinsa.

– Kouluista ei tule tietoa erityistilanteissa olevista lapsista. Auttaisimme mielellämme enemmän ja olen itse yrittänyt olla kouluun päin yhteydessä, hän kertoo.

– Juhannukseen saakka seurakunta tarjoaa kerhoja ja leirejä. Heinäkuussa olisi varmasti tarvetta. Seurakuntien pitäisi tarjota lapsille tekemistä juuri silloin, kun koko kaupunki hiljenee, hän sanoo.
 

Seurakunnissa mahdollisuus auttaa oman onnensa varassa olevia lapsia riippuu siitä, miten perheet tavoitetaan.


Leiripaikkoja pitäisi varata eniten tarvitseville

Helsingissä lasten kesäleiripaikat menevät kymmenessä minuutissa. Lapsityöntekijän arvion mukaan pitäisi olla erikseen kiintiöpaikkoja sellaisille lapsille, joiden vanhemmat eivät ole aktiivisia asian järjestämisessä.

– Niille paikoille ei otettaisi ollenkaan ajoissa ilmoittautuneita, vaan varattaisiin ne sellaisille, jotka leiriä ehkä eniten tarvitsisivat, hän ideoi.

Seurakunnissa mahdollisuus auttaa oman onnensa varassa olevia lapsia riippuu siitä, miten perheet tavoitetaan. Miten kertoa leireistä myös niille, jotka eivät lue esitteitä, eivät jaksa suunnitella lasten kesälomaa tai eivät ymmärrä kieltä.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: