Sammaloitunut puu Keskuspuistossa
Keskuspuiston muutoksen hetket käsillä
Uuden yleiskaavaehdotuksen mukaan Keskuspuistoon tullaan rakentamaan yhteensä 50 hehtaarin alueelta. Asiasta päätetään syyskaudella.
https://www.youtube.com/watch?v=wI_xXU_xcI0&feature=youtu.be
Keskuspuistoon ollaan kaavailemassa uutta asuinaluetta. Pinta-alaltaan 1000 hehtaarin kokoiseen Keskuspuistoon on nousemassa taloja noin 20 000 asukkaalle ja toimitiloja. Lisäksi alueen eteläosan poikki suunnitellaan yhtä pikaraitiotietä sekä vaihtoehtoisesti toista pikaraitiotietä tai metroyhteyttä.
Kooltaan merkittävä viheralue on lukuisten suomalaisten päivittäin suosima ulkoilu- ja virkistäytymiskohde. Suomen Ladun mukaan Keskuspuisto on tärkein arkiliikuntapaikka ja vieraillumpi kuin yksikään vetovoimainen kansallispuisto Suomessa.
Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin asiantuntija Keijo Savolalle Keskuspuistossa liikkuminen on tärkeä osa viikon ulkoilurutiineja. Metsäpolkuja ja ulkoilureittejä pitkin taittuvat lenkit mukavasti niin koiran kuin lastenrattaidenkin kanssa. Keskuspuiston kohtalo huolettaa häntä.
"Kauhuskenaario on, että 4–5 vuoden päästä tuossa on Keskuspuiston länsiosassa erilaisia asemakaavoja menossa ja muutama pikaraitiotiesuunnitelma alueen poikki. Se on pikkuisen häiritsevä elementti suoraan sanottuna."
Suomen suosituin ulkoilualue
Merkittävän Keskuspuistosta tekevät sen suuret kävijämäärät sekä pinta-ala. Pinta-ala houkutteleekin kaavoittajia pistämään uusia taloja pystyyn. Eniten Savolaa ärsyttää Helsingin kaavassa priorisoinnin puuttuminen.
"Täällä on kaksi erityisen tärkeää aluetta, joista toinen on Keskuspuisto ja toinen Viikki. Kaikkein tärkeimmät pitäisi säilyttää ensin ja sen jälkeen arvioida, mihin rakentaminen voidaan vähimmillä haitoilla suunnata", hän sanoo.
Vihreiden puolueen kaupunginvaltuutettu Otso Kivekkään mielestä yleiskaava, eli suunnitelma siitä, miten maata tullaan käyttämään tulevina vuosina, on kokonaisuutena hyvä. Perusideat tiiviistä rakentamisesta toimivat. Hän kuitenkin myöntää, että Keskuspuistoon ei olisi tarvinnut ihan niin paljoa kajota.
"Saimme Keskuspuistosta huomattava määrä pois rakentamista, mutta ei ihan niin paljoa kuin olisimme toivoneet", Kivekäs toteaa.
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti tarkistetusta yleiskaavaehdotuksesta 14.6.2016 ja vihreät saivat neuvotteluissa säästettyä 16 hehtaaria Keskuspuistoa.
"Se kohta, mihin on merkittävästi merkitty rakentamista, on Keskuspuiston länsireuna moottoritien vieressä", sanoo Kivekäs.
Yhteensä puistoon tullaan rakentamaan 50 hehtaarin alueelta, mikä on 5 prosenttia Keskuspuistosta. Rakentamisen vaikutukset tulevat ulottumaan kuitenkin laajemmalle alueelle.
Helsingin yleiskaavaehdotusta ollaan viemässä kaupunginhallitukseen nyt syyskauden aikana, jonka jälkeen kaava etenee valtuuston käsittelyyn.
Sammaloitunut puu Keskuspuistossa.
Yli 200 000 asukasta Helsinkiin lisää
Väestöennusteen mukaan vuoteen 2050 mennessä Helsingin asukasluku kasvaisi tämän hetken reilusta 630 000:stä noin 860 000:een, ja yleiskaavan mukaan rakentaminen mahdollistaisi sen.
Keijo Savolan kysymys kuuluu, onko tämä tavoiteltava asia, kun muillakin paikkakunnilla Helsingin ulkopuolella voi asua hyvin. Hän on huolissaan siitä, että ymmärretäänkö tällaisen tulevaisuusennusteen hintalappua, ja millaisia ikäviä seurauksia ennustetulla kehityksellä voi olla ympäristölle.
Jos Savola saisi laatia oman kaavoitussuunnitelman, hän laatisi ainakin useamman vaihtoehdon useammalle eri väestömääräennusteelle ja liittäisi kylkeen eri virkistysalueiden merkittävyysarvioinnin.
"Kaavoituksen tarkoituksena pitäisi olla hyvän elinympäristön takaaminen ihmisille. Yhtäkkiä huomataan, ettei kaikki mahduta samaan tilaan", Savola perustelee.
Vaikuttaa kuitenkin siltä, että Helsingin asunnoista kysyntä on liian kova.
"On ihmisiä, joita syntyy tänne, ja lisäksi ihmisillä, jotka asuvat muilla paikkakunnilla, pitäisi olla oikeus muuttaa Helsinkiin. Mikä on se tapa, millä ihmisiä kielletään muuttamasta Helsingin seudulle? Kivekäs pohtii. Kivekkään mukaan juuri asutuksen hajaantuminen ympäri kehyskuntia on yksi suurimpia ongelmia.
"Se on taloudellisen tehokkuuden ongelma, se on ekologinen ongelma, se on liikenneongelma…"
Helsingin väestönkasvua säikähtäneitä Kivekäs muistuttaa, että nämä kasvuennusteet ovat kuitenkin oletuksia, mitä yleiskaavan pohjana on käytetty.
"Tosin viimeisen viiden vuoden aikana Helsinki on kasvanut nopeammin kuin ennuste olettaisi", hän sanoo.
Asuinalueen toteutus
Talojen ja toimitilojen Keskuspuistoon pystyttämisen lisäksi yleiskaavassa suunnitellaan kaupunkibulevardien rakentamista ja raitiolinjaverkoston laajentamista.
Bulevardeja on suunniteltu kaikille keskeisille Helsingin sisääntuloväylillä. Tämä tarkoittaa sitä, että moottoritiemäiset sisääntuloväylät muutetaan kaduiksi, ajonopeuksia lasketaan ja katujen varsille voidaan rakentaa asutusta. Bulevardeista yksi liittyisi Keskuspuistoon.
"Keskeisiä sisääntuloväyliä ovat Länsiväylä, Turunväylä, Vihdintie, Hämeenlinnanväylä, Tuusulanväylä, Lahdentie, Itäväylä ja Laajasalontie. Näistä Hämeenlinnanväylä liittyy Keskuspuistoon. Niihinkin liittyy kysymyksiä, että mitä niistä lähdetään tekemään pian ja mitkä jäävät jonnekin tulevaisuuteen", Kivekäs kertoo.
Kivekäs muistuttaa kuitenkin, että ennen vuotta 2050 ehditään tekemään muutamakin uusi yleiskaava ja niiden kannalta on tärkeää, että homma saadaan käyntiin. Myös raitiovaunuverkon laajentaminen on käynnistettävä, kun aletaan tiivisrakentamaan ja muuttamaan moottoriteiden varsia asuinalueiksi.
"Hirvittävän keskeinen kysymys on, mitä näistä suunnitelmista ja mahdollisuuksista lähdetään toteuttamaan nyt ja mitkä odottavat 2040-luvulle", Kivekäs huomauttaa.
Savola kritisoi yleiskaavaa epämääräisimpänä Suomessa tehtynä kaavana. Hän ei usko asuinalueen toteutuksen toimivuuteen. Yleiskaavassa maankäyttöä on kuvattu erivärisinä pikseleinä, mutta se ei anna kovin yksityiskohtaista informaatiota.
"Peruskansalainen ei pysty löytämään omaa kotiseutuaan siitä pikselimössöstä", kommentoi Savola.
Keskuspuisto on todella suosittu ulkoilupaikka.
Risut ja ruusut
Yleiskaavan ehdottamat muutokset ovat saaneet paljon huomiota osakseen niin puolesta kuin vastaan.
Toiset katsovat kaupungin kasvattamisen välttämättömänä asiana, toiset puhuvat maiseman ja arvokkaiden viheralueiden säilyttämisen puolesta. Savolan mielestä rakennussuunnitelmien havainnekuvat ovat monesti harhaanjohtavia. Hän kutsuu suunnitelmia myös manipulointikuviksi, joista on siivottu vanhemmat, ”kaupunkipöhinää” vähemmän kaipaavat ikäryhmät pois.
Kaikki eivät kaipaa pöhinää, mutta Kivekkään mielestä kaupungin ominaisuus on, että se muuttuu.
"Suojellaanko maisemaa sellaisena kuin se on vai pyritäänkö ihmisille tarjoamaan elämisen mahdollisuuksia? Siksi kaupunkiin on pyrittävä rakentamaan lisää. Ei minne tahansa tai miten tahansa, mutta ei voida siihenkään mennä, että kaikkea suojellaan ja mitään ei saa muuttaa", hän sanoo.
Kivekäs perustelee myös, että lisärakentaminen on lapsiperheiden kannalta tärkeää, sillä se pitää asuntojen hinnat kurissa ja perheillä on varaa hankkia lisätilaa tarvittaessa. Lapsille tulee olla asuntoja, kun he haluavat muuttaa omilleen. Lisäksi joukkoliikenne- ja pyörätieverkostot kehittyvät.
Moni on varmasti samaa mieltä hyödyistä, mutta eniten mielipiteitä jakaa se, minne rakennetaan.
Peli ei ole pelattu
Keijo Savola ei usko, että yleiskaava tulee nykyisen kaltaisena toteutumaan. Hän luottaa siihen, että kaavan mennessä läpi se tulee saamaan useita valituksia ja juttu viedään korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti.
"Olen valmis laittamaan itse 750 euroa omaa rahaa, että katsotaan voiko tällaiselle himmelille antaa oikeusvaikutteisen kaavan asemaa. Tällaisilla yleiskaavoilla ei päätetä vielä mitään", Savola sanoo. Hän kertoo, että yleiskaavaa koskien luontojärjestöt tulevat kokoontumaan valituksen rakentamisen merkeissä.
Rakentamisista tullaankin käymään varmasti vielä neuvotteluja ja aihe herättää keskustelua vielä valtuuston käsittelyn jälkeen. Muutokset eivät kuitenkaan tapahdu yhdessä yössä eikä mikään ole vielä kiveen hakattua.
Lue lisää: Kaupungin keuhkot typistyvät
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Rakentaminen uhkaa arvometsiä Nuuksion reunalla
Hyvä elämäLuontojärjestöt yrittävät suitsia arvokkaiden metsäalueiden rakentamista Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaluonnoksessa.
