Espoon Keskuspuistoa uhkaa hupeneminen
Karttapiirros Espoon keskuspuistosta.

Karttapiirros Espoon keskuspuistosta.

Espoon Keskuspuistoa uhkaa hupeneminen

Suunnitteilla oleva Espoonväylä vaarantaa kapean viheryhteyden Keskuspuiston itä- ja länsiosan välillä, pelkää Espoon ympäristöyhdistys. Samaan aikaan asuinrakentaminen nakertaa metsän reunoja, jotka eivät yleiskaavan mukaan kuulu puistoon.

Espoon Keskuspuistoksi mielletty metsä voi tulevina vuosina kaventua ja pirstoutua, kun rakennushankkeet etenevät alati kasvavassa kaupungissa.

Keskellä Espoota rusettimaisena levittäytyvälle Keskuspuistolle kaavoitetut rajat ovat nykyistä metsää selvästi pienemmät, minkä vuoksi reuna-alueille voidaan kaavoittaa esimerkiksi asuntoja.

– Reuna-alueiden nakertamista on vaikea estää, jos ne ovat yleiskaavassa asuinrakentamiseen varattuja alueita, toteaa ympäristöasiantuntija Tia Lähteenmäki Espoon ympäristökeskuksesta.

Espoonväylä huolestuttaa

Keskuspuisto muodostaa viheryhteyden merenrannasta Nuuksioon. Suunnitteluvaiheessa oleva Espoonväylä kuitenkin huolettaa niin Lähteenmäkeä kuin Espoon ympäristöyhdistystäkin (ESPYY).

Lähteenmäki huomauttaa, että Keskuspuiston halkaiseva nelikaistainen väylä voi helposti katkaista kapean ekologisen yhteyden.

Vuosikymmeniä sitten yleiskaavaan merkitty väylä kulkisi yhden vaihtoehdon mukaan Suomenojalta Puosmalmin ja Söderskogin läpi nykyiselle Espoonväylälle. Reitin läheltä löytyy esimerkiksi arvokas virtavesikohde Finnoonpuro.

Alueella on havaittu myös liito-oravia ja lepakoita.

– Esimerkiksi liito-oravia ja muita luontoarvoja pystytään väistelemään. Kyllä viheryhteys on suunnittelussa tiedostettu, mutta eihän se tietenkään ennallaan pysyisi, Lähteenmäki sanoo.

Ympäristökeskuksen ja ESPYY:n mielestä olisi parempi, jos väylä noudattaisi enemmän nykyistä Finnoontien linjaa.

– Kyseenalaistan koko väylän tarpeellisuuden Espoon kaupungin nykyisten ilmastotavoitteiden valossa, linjaa ESPYY:n puheenjohtaja Virpi Sahi.

Arkkitehti Antti Uusitupa kaupunkisuunnittelukeskuksesta sanoo, että luontoarvot ja Keskuspuisto on pyritty ottamaan huomioon mahdollisimman hyvin Espoonväylän suunnittelussa. Katulinjauksella voidaan väistää tärkeitä luontoarvoja ja ekologiset yhteydet korvata esimerkiksi tien ylittävillä, kasvillisuuden peittämillä viherkansilla.

– Kadun rakentaminen metsäiseen ja pinnanmuodoiltaan vaihtelevaan maastoon muuttaa maisemaa vääjäämättä, mutta luonto- ja virkistysarvojen säilyminen on ratkaistavissa suunnittelun keinoin, hän kertoo sähköpostitse.

Päätöksentekijöillä on mielestäni hyvä yhteisymmärrys tarpeesta säilyttää Keskuspuisto ja sen luonto- ja virkistysarvot.

Rakentamista idässä ja lännessä

Kokonaisuudessaan Keskuspuisto on rajattu osayleiskaavoissa 880 hehtaarin kokoiseksi alueeksi. Tällä hetkellä metsäistä aluetta on ESPYY:n mukaan päälle 1100 hehtaaria, mutta puistoa koskettavia asemakaavahankkeita on käynnissä niin itä- kuin länsiosassa.

Yhdistyksen mukaan siis yli 200 hehtaaria metsäistä luontoa on ainakin periaatteessa vaarassa.

Yhdistys on erityisen huolissaan Söderskoginaukean ja Puosmalmin asemakaavahankkeista. Myös Vantinkulman, Kaupunginkallionrinteen ja Suurpelto IV:n asemakaavahankkeet herättävät Sahin mukaan huolta.

Espoonväylää edistetään osana Söderskoginaukean ja Puosmalmin suunnitelmia, joissa selvitetään myös asuin- ja täydennysrakentamista. Uusituvan mukaan luonto- ja virkistysarvoja on painotettu ja painotetaan myös siinä vaiheessa, kun kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee ehdotuksia luultavimmin syksyllä.

Ympäristöasiantuntija Tia Lähteenmäen mukaan kokonaiskuvaa käynnissä olevien asemakaavahankkeiden vaikutuksista Keskuspuistoon on vaikea saada, sillä suunnitelmat etenevät eri tahdissa asemakaava kerrallaan.

Esimerkiksi Vantinkulman suunnittelua ei ole vielä aloitettu, vaan vasta luontoselvitystyö on käynnissä.

– Asemakaava ei tarkoita, että luonto on heti menetetty, vaan se voi tarkoittaa myös, että alue vahvistetaan virkistysalueeksi. Mutta kyllä siellä on vanhastaan ikään kuin saarekkeita, jotka työntyvät puistoon, Lähteenmäki toteaa.

Kaupunkisuunnittelukeskuksessa arkkitehtina toimiva Aila Valldén arvioi, että Suurpellon asemakaavoituksessa ympäristönäkökohdat on huomioitu hyvin. Esimerkiksi Suurpelto IV:n ja V:n asemakaava-alueille on suunniteltu laajoja Keskuspuistoa täydentäviä virkistysalueita.

– En olisi Keskuspuiston suhteen huolissani näiden kaavojen osalta, hän sanoo.

Metsän yhtenäisyys tärkeää

Yksi Keskuspuiston tärkeimmistä luontoarvoista on sen muodostama ekologinen yhteys Etelä- ja Pohjois-Espoon välillä. Ympäristöasiantuntija Tia Lähteenmäki korostaakin Keskuspuiston yhtenäisyyttä ja luontoarvojen säilymistä siellä, missä niitä on.

– On totta, että ei ole perusteltua suojella koko Keskuspuistoa luonnonsuojelualueeksi. Ei se varsinaista koskematonta aarnimetsää ole, vaan aika paljon siellä on käsiteltyä metsää myös. Mutta on siellä myös arvometsää, liito-oravia, pienvesikohteita ja muita luontoarvoja.

Antti Uusituvan mukaan Keskuspuiston alueelle on laadittu asemakaavoja vain vähän, sillä rakentamistakin on vähäisesti.

– Sekä suunnittelijoilla että päätöksentekijöillä on mielestäni hyvä yhteisymmärrys tarpeesta säilyttää Keskuspuisto ja sen luonto- ja virkistysarvot kokonaisuutena. Arvokkaalle luonnolle on asetettu suojaa EU-direktiivein, lainsäädännöllä ja asemakaavasuunnittelua ohjaavalla yleiskaavatasolla, arkkitehti sanoo.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: