Rakentaminen uhkaa arvometsiä Nuuksion reunalla
Virpi Sahin mielestä Espoon kasvutavoitteista pitää tinkiä, jos niiden hintana on keskeisten luontoarvojen menettäminen. Sahi valokuvattiin Mynttilän Högabergetin metsässä, joka jäisi uudessa kaavaluonnoksessa rakentamisen alle.

Virpi Sahin mielestä Espoon kasvutavoitteista pitää tinkiä, jos niiden hintana on keskeisten luontoarvojen menettäminen. Sahi valokuvattiin Mynttilän Högabergetin metsässä, joka jäisi uudessa kaavaluonnoksessa rakentamisen alle.

Rakentaminen uhkaa arvometsiä Nuuksion reunalla

Luontojärjestöt yrittävät suitsia arvokkaiden metsäalueiden rakentamista Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaluonnoksessa.

Espoon uusi yleiskaavaluonnos ei säilytä riittävästi tärkeitä luontoalueita, jotta alkuperäisluonnon häviäminen saataisiin hallintaan. Näin arvioivat luontojärjestöt, joiden mukaan rakentaminen uhkaa montaa Nuuksion järviylängön ja sen lähistön arvometsää.

Espoon ympäristöyhdistys ja Suomen Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri jättivät mielipiteensä Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan luonnokseen toukokuussa. Kaavaluonnos kattaa reilun kolmanneksen Espoon pinta-alasta. Kaupunki sijoittaisi alueelle vuoteen 2050 mennessä jopa 60 000 uutta asukasta ja 11 000 uutta työpaikkaa.

Järjestöjen mukaan asukasmäärä on liian suuri. Ne esittävät kaavaluonnokseen kaikkiaan 30 yksilöityä muutosehdotusta.

Mynttilän arvometsä jäisi junan alle

Esimerkiksi Kauklahden pohjoispuolella sijaitsevan Mynttilän metsäalueen läpi kulkisi kaavaluonnoksen mukaan Helsingin ja Lohjan välinen junarata. Radan yhteyteen kaavaillaan myös juna-asemaa ja asuntorakentamista.

– Rakentamisen myötä Mynttilän metsä tuhoutuisi. Kyse ei ole mistä tahansa kaupunkimetsästä, vaan poikkeuksellisen luonnontilaisena säilyneestä metsäalueesta, joka on monelle espoolaiselle tärkeä virkistyspaikka, Espoon ympäristöyhdistyksen puheenjohtaja Virpi Sahi sanoo.

Maa- ja metsätaloustieteen koulutuksen saanut Sahi listaa luontoarvoja, jotka erottavat Mynttilän tavallisesta talousmetsästä. Kyseessä on itsenäisesti uudistuva, osittain vanhapuustoinen arvometsä, josta löytyy muun muassa vanhoja aihkimäntyjä ja käsittelemättömiä korpia. Monipuolinen puusto tarjoaa puitteet liito-oravan pesinnälle, ja aluetta kaunistavat jylhät kalliot ja rantamaisemat.

Luontojärjestöjen mielestä juna-asemasta pitää luopua ja Mynttilän läpi kulkeva Länsirata tulisi viedä metsäalueen kohdalla tunneliin tai linjata toisin.

Päätösten yhteisvaikutus luonto- ja virkistysarvoille voi olla dramaattinen.

– Ympäristöyhdistyksen puheenjohtaja Virpi Sahi

Oittaan virkistysreittien kylkeen tulisi teollisuutta

Luontojärjestöt kiinnittävät huomiota myös Espoon metsäalueita yhdistävien viheryhteyksien vaarantumiseen. Niiden mukaan kaavaluonnos tuo myös useissa kohdissa rakentamisen liian lähelle luonnonsuojelualueita ja virkistysalueita.

Esimerkiksi Bodomjärven eteläpuolella sijaitsevan Oittaan virkistysalueen etelä- ja itäosaan kaavaluonnos esittää elinkeinoelämän ja teollisuuden aluetta, joka tulisi virkistysreittien kylkeen nykyisten metsien päälle.

Espoon kaupungin yleiskaavapäällikkö Essi ­Leino vakuuttaa, että luontoarvot on otettu huomioon yleiskaavaesityksessä. Leino vastaa luontojärjestöjen huoleen kertaamalla kaavatyöskentelyn päälinjoja.

Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyö aloitettiin tekemällä Visio 2050. Sen teemoihin sisältyivät keskeiset luontokohteet sekä keskeinen lainsäädäntö luontoarvojen säilyttämiseksi.

Yleiskaavoituksessa Espoo varautuu väestönkasvuun ohjaamalla rakentamisalueet ekologisesti kestävän liikkumisen yhteyteen. Rakentaminen Länsiradan sekä Kalajärven ja Viiskorven vyöhykkeillä mahdollistaa sen, että huomattava osa väestönkasvusta sijoittuu keskuksiin ja niiden välittömään ympäristöön.

– Tämä antaa mahdollisuuden osoittaa laajempia alueita virkistykseen ja suojeluun. Noin neljäsosa kaava-alueen pinta-alasta on virkistysalueita. Luonnonsuojelualueiden määrä on yli kahdeksan prosenttia kaava-alueen pinta-alasta, Leino sanoo.

Leinon mukaan kaavakartalla esitetty luontoarvojen verkosto osoittaa viherverkoston kehittämissuunnat. Samanaikaisesti yleiskaavatyön kanssa Espoon alueelle on tehty viherkudelmaa, jossa ekosysteemipalveluita tarkastellaan koko kaupungin tasolla. Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan ihmisen luonnosta saamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä, kuten puhdasta vettä ja ravintoa, hyönteisten pölytystä, luonnonvaroja ja henkistä hyvinvointia.

Luonnonsuojelualueiden määrä on yli kahdeksan prosenttia kaava-alueen pinta-alasta.

– Yleiskaavapäällikkö Essi Leino

Pikselikaavoitus jättää avoimia kysymyksiä

Kaavaluonnos on niin sanottu strateginen kaava, jossa maankäytön pääasiallinen tarkoitus osoitetaan värien avulla hehtaarin kokoisilla karttaruuduilla. Samankaltaista pikselikaavoitusta on käytetty aikaisemmin Helsingissä ja Jyväskylässä.

Luontojärjestöjen mukaan pikselikaavoitus jättää ehdottomasti säilytettävien luonto- ja viheralueiden määrittelyn epämääräisemmäksi kuin aikaisemmat yleiskaavat. Kaavaluonnokseen liittyvissä kuulemistilaisuuksissa on järjestöjen mukaan ilmennyt, että säästyvän luonnon tarkkojen rajojen selvittäminen jää usein jatkosuunnittelun eli asemakaavan varaan.

– Asemakaavavaiheessa käsitellään pieniä alueita. Silloin on vaikeaa nähdä, kuinka paljon luontopinta-alaa oikeasti häviää. Kun joka paikasta otetaan vähän, päätösten yhteisvaikutus luonto- ja virkistysarvoille voi olla dramaattinen, Virpi Sahi sanoo.

Essi Leinon mukaan luontokysymykset eivät peity pikselien alle, vaikka kaikki ei näy yleispiirteisellä kaavakartalla tai siihen liittyvissä kaavamerkinnöissä ja -määräyksissä. Karttaa tarkentavassa yleiskaavan selostuksessa arvioidaan muun muassa kaavaratkaisujen vaikutuksia ekosysteemipalveluihin. Luonto- ja virkistysteemoja avataan selostuksen liitekartoilla.

Yleiskaavan luonnosvaiheessa laadittiin alustava Natura-arviointi ja myös varsinainen Natura-­arviointi on tulossa.

– Jo alustavan Natura-arvioinnin perusteella yleiskaavaluonnokseen tehtiin tarkistuksia. Myös varsinaisen Natura-arvioinnin perusteella tarkistukset ovat mahdollisia, Leino sanoo.

– On aika herätä huomaamaan, mistä nyt päätetään. Keskeiset luontoarvot pitää turvata jo Espoon strategisessa yleiskaavassa, vaatii Espoon ympäristöyhdistyksen puheenjohtaja Virpi Sahi.

– On aika herätä huomaamaan, mistä nyt päätetään. Keskeiset luontoarvot pitää turvata jo Espoon strategisessa yleiskaavassa, vaatii Espoon ympäristöyhdistyksen puheenjohtaja Virpi Sahi.

Luonnonmetsien virkistysarvo kasvaa

Nuuksion kansallispuiston ja sitä reunustavan järviylängön merkitys virkistysalueena kasvaa Virpi Sahin mukaan tulevina vuosina, kun pääkaupunkiseudun voimakas rakentaminen johtaa metsämaan rajuun supistumiseen.

– On aika herätä huomaamaan, mistä nyt päätetään. Espoossa on jäljellä poikkeuksellisen runsaasti luonnontilaisen kaltaisia kangasmetsiä sekä niihin liittyviä piensoita ja kalliometsiä. Mielestämme alueen keskeiset luontoarvot pitää turvata jo strategisella tasolla, Sahi sanoo.

Espoolaiset saavat mahdollisuuden osallistua yleiskaavaa koskevaan keskusteluun tulevana syksynä järjestettävässä tilaisuudessa, jossa käsitellään yleiskaavaluonnoksen saamaa palautetta. Yleiskaavaehdotus etenee kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn vuonna 2019. Kaupunginvaltuusto käsittelee yleiskaavaa näillä näkymin vuonna 2020.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi