Keskustellaan elämänkysymyksistä
Mitä tulee mieleen sanasta armollisuus? Entä mistä ihminen voimautuu? Pastori ja tuore teologian tohtori Elina Hellqvist pohtii.
Armollisuus
”Nykyään on valtava pärjäämisen ihanne. Heikkous ei saisi juurikaan näkyä. Kun itse menin seurakunnan toimintaan mukaan rippikoulun myötä, minua viehätti tietynlainen vastakulttuuri. Koulussa ja harrastuksissa piti pärjätä. Seurakunnassa riitti, että tuli paikalle. Mukaan mahtui monenlaista tallaajaa.
Miten jokaiselle löytyisi oma paikka seurakunnasta? On olemassa mielikuvia siitä, minkälainen ihminen on aktiivikristitty tai esimerkiksi seurakuntanuori. Jos uskovaisuus muuttuu ulkoapäin tulevien vaatimusten täyttämiseksi, kristinuskon ajatus armosta häviää.”
Usko
”Usko on mielestäni luottamus- ja riippuvuussuhde Jumalaan. Usko saisi olla jokapäiväinen asia eikä rajoittua vain juhliin. Jumala voi kantaa ja hoitaa myös arjessa. Usko ei ole vain jotain suurta ja hienoa eikä se aina tunnu miltään.
Kun uskoo työkseen, usko voi helposti lipsahtaa suorittamiseksi. Elän ruuhkavuosia. Minulla on 4- ja 5-vuotiaat lapset. Oma uskonelämäni on helposti jos tästäkin selviäisi -tyyppisiä huokauksia.”
Voimaantuminen
”Voimaantuminen on mielestäni sitä, että kelpaa itselleen sellaisena kun on. Tarkoitus ei ole tulla ihmiseksi, joka pärjää aina ja kaikkialla. Voimaantumiseen voi liittyä myös sellainen näkökulma, että ihminen elää Jumalalta saamiensa lahjojen avulla mahdollisimman täyttä elämää ja palvelee myös muita.”
Arvot
”Kristillisten arvojen nimissä heitellään ilmaan monenlaisia asioita. Se herättää minussa monia kysymyksiä. Onko kristillisiä arvoja, ja asettavatko ne sääntöjä esimerkiksi perhe-elämälle tai sukupuolirooleille?
Viime syksyn homokeskustelun myötä esillä on ollut voimakkaita mielipiteitä, joiden mukaan ihminen on Jumalan kuva, mutta Jumalan kuva ei voi olla homoseksuaali. Monia loukkasi joidenkin ajatukset siitä, että hyväksytään homoseksuaali ihmisenä, mutta ei hyväksytä hänen tapaansa elää. Onko tällainen ajattelu kristillisten arvojen mukaista? Kuka määrittelee kristilliset arvot?”
Etiikka
”Mitä on kristillinen etiikka? Löysin tähän uuden näkökulman tehdessäni väitöskirjaa Kirkkojen maailmanneuvoston ja ortodoksisten kirkkojen välisistä suhteista. Ajattelemme helposti, että yksilönvapaus on kristillisen etiikan mukainen arvo. Ortodoksisten kirkkojen mukaan yksilö on kuitenkin aina osa yhteisöä ja yhteiskuntaa. Heidän mielestään yksilönvapaus kuuluu länsimaisiin, valistuksen ajalta peräisin oleviin arvoihin, eikä kristillisiin arvoihin.
Mikä lopulta on kristillisen etiikan mukaista? Otamme monet asiat ikään kuin annettuina miettimättä sen enempää, mihin ne perustuvat.Näkökulma voi muuttua, kun tapaamme jonkun, joka asuu ja elää erilaisessa yhteiskunnassa kuin me.”
Elämänvoima
”Miten jaksaa elämäänsä elää? Oman keskeneräisyyden sietäminen voi olla vaikeaa. Meille asetetaan monenlaisia odotuksia. Pitäisi olla hyvä vanhempi, ahkera työntekijä, syödä D-vitamiinia, harrastaa hikiliikuntaa ja muistaa syödä lähiruokaa, sillä ilmastonmuutostakaan ei sovi unohtaa.
Lasteni syntymäni jälkeen olen huomannut muistuttavani usein kastepuheessa, että Jumalan lapseus kantaa, tulipa elämässä eteen mitä tahansa. Ehkä elämänvoima on sitä, että uskoo kaikella olevan tarkoituksensa. Silloinkin, kun elämä ei ole huippuhetkiä tai kun ne huippuhetket hautautuvat kaiken sälän alle.”
Usko tai älä -keskusteluryhmä alle
viisikymppisille ti 18.10. klo 18.15–19.30 Kanniston koulun asukas- ja nuorisotiloissa (Kenraalintie 6). Ryhmä kokoontuu joka toinen tiistai, ja sitä vetää Elina Hellqvist.
Jaa tämä artikkeli: