null Ketola: Kommunistisen Tšekkoslovakian maanalaisessa katolisessa kirkossa vihittiin papeiksi myös naisia

Puheenvuorot

Ketola: Kommunistisen Tšekkoslovakian maanalaisessa katolisessa kirkossa vihittiin papeiksi myös naisia

Tapasin uudistusteologi Tomáš Halikin, joka ei näe naisten pappeuden vastustamiselle perusteita nykyisessä katolisessa kirkossa.

Olen tätä kirjoittaessani Prahassa, missä osallistun kirkkohistorioitsijoiden kansainvälisen järjestön CIHEC:n jokavuotiseen tieteelliseen kokoukseen. Olen ollut pitkään järjestön sihteeri, käytännössä siis toiminnanjohtaja.

Kokouksiimme kuuluu esitelmien lisäksi aina paikallisten isäntien järjestämää oheisohjelmaa.
Odottamatta meille järjestyi tilaisuus keskusteluhetkeen tunnetun katolisen uudistusteologin, kommunismin aikana maanalaisessa kirkossa toimineen Tomáš Halikin kanssa. Hänen teoksiaan on käännetty lähes 30 kielelle mutta ei vielä suomeksi. Halikin uusimman teoksen nimi olisi suomeksi Kristinuskon iltapäivä.

Halik puhuu mielellään kairologiasta, jolla hän tarkoittaa nykyhetken haasteisiin ja mahdollisuuksiin tarttumista. Hänen mielestään katolista kirkkoa vaivaa esimerkiksi hyväksikäyttötapausten vuoksi vakava uskottavuuskriisi, ja se tarvitsisi aivan uudenlaista ajattelua.

Lännen katolisuudessa naisten pappeus hyväksyttäisiin laajasti, mutta muualla maailmassa vastustusta olisi enemmän.

Tšekkoslovakian maanalaisessa katolisessa kirkossa vihittiin papeiksi myös naimisissa olevia miehiä ja eräitä naisia, koska viranomaiset eivät osanneet epäillä heitä pappeudesta.

Kommunismin sorruttua Vatikaani ei kuitenkaan tunnustanut kyseisten naisten pappeutta. Perheellisille miehille ratkaisu oli siirtyminen kreikkalaiskatoliseen kirkkoon, jossa papit voivat olla naimisissa.

Kysyin Halikilta, pitäisikö kirkon kokeilla uudestaan naisten vihkimistä papeiksi. Hänelle se ei olisi ongelma. Hän ei näe teologisia perusteita naisten pappeuden vastustamiselle mutta ymmärtää, että psykologisesti se on monille vaikea asia.

Lännen katolisuudessa naisten pappeus hyväksyttäisiin laajasti, mutta muualla maailmassa vastustusta olisi enemmän. Ehkä tarvittaisiinkin "monivauhtista" reformaatiota, jossa uudistukset etenisivät eri tahtiin eri puolilla maailmaa.


Kirjoittaja on juuriltaan eteläpohjalainen, mutta lehvästöltään helsinkiläinen kirkkohistorian dosentti.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.